Oletko huomannut muutoksia ? Kävelyssä tapahtuvat muutokset voivat olla merkki terveysongelmista

Kävely on hyvä terveyden mittari. Sisällä sujuu, ulkona ei. Kävelynopeus hidastuu, askelpituus lyhenee, askeleet madaltuvat ja kävelystä tulee aiempaa varovaisempaa. Muutokset alkavat näkyä kävelyssä tyypillisesti 60–70-vuotiaana,

Kun ihminen ikääntyy, kävely muuttuu. Syy siihen on elimistön luonnollisissa ikääntymis­muutoksissa, tutkijatohtori Kaisa Koivunen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja gerontologian tutkimus­keskuksesta kertoo.

”Ikääntyessä kehon asento muuttuu etukumarammaksi, nivelten liikkuvuus vähenee ja alaraajojen lihasvoima ja tasapaino heikkenevät.”

Kävelyyn tarvitaan montaa eri elin­järjestelmää: toimivaa tuki- ja liikunta­elimistöä, hermostoa, aisteja ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Niissä tapahtuvat muutokset alkavat näkyä kävelyssä tyypillisesti 60–70-vuotiaana, Koivunen kertoo.

”Ikääntyminen muuttaa kävelyä vähitellen ja muutoksia voi lieventää säännöllisellä liikunnalla.”

Mitä hitaammin muutokset tapahtuvat, sitä parempi, sillä kävely on terveyden ja toimintakyvyn mittari. Jos kävely muuttuu nopeasti, kannattaa varata aika lääkäriin.

”Äkillinen muutos voi olla missä iässä tahansa merkki elinjärjestelmän toimintahäiriöistä ja mahdollisesta sairaudesta.”
https://www.hs.fi/elama/art-2000011183269.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

1. Vauhti hidastuu
Kävelynopeus kertoo terveyden kannalta tärkeistä asioista, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön ja keskushermoston kunnosta. Matkanteko vie aikaa, jos pumppu ja palkeet pakottavat pysähtymään ja keräämään voimia. Suojatien ylittäminen vihreillä valoilla tekee tiukkaa, jos kävelykykyä ylläpitävät elinjärjestelmät ovat huonossa kunnossa.

2. Latu levenee
Kun tasapaino heikkenee, kävelystä tulee epävarmaa ja on helpompi askeltaa jalat harallaan. Tasapainovaikeudet kertovat esimerkiksi keskushermoston toimintakyvyn, aistitoimintojen ja lihasvoiman heikkenemi­sestä.

3. Tyyli muuttuu
Nivelkipu pakottaa usein muuttamaan askellusta: se voi panna ontumaan ja tehdä kävelystä vaappuvaa. Muutos saattaa kuormittaa niveliä tavalla, josta poikii uusi kipu. Lonkkakipu voi saada rinnalleen polvikivun ja kipeä polvi juilivan nilkan.

Nivelkivun taustalla voi olla jalkojen voimaero, joka voi itsessäänkin muuttaa kävelytyyliä. Voimaerot voivat juontaa juurensa vammoista, hermostollisista ongelmista tai nivelten liikerajoituksista.


4. Kävelystä tulee katkonaista
Kävely lisää lihasten hapentarvetta, mutta jos esimerkiksi valtimotauti on ahtauttanut verisuonet, hapekas veri ei pääse kulkemaan lihaksiin.

Lihasten hapenpuute aiheuttaa kipua ja tekee kävelystä katkonaista. Katkokävelykipu helpottaa muutamassa minuutissa, mutta palaa usein, kun lähtee liikkeelle.

5. Jalkaterä läpsähtää
Liikkeeseen tarvitaan vauhtia. Sitä syntyy, kun askel rullaa kantapäältä päkiälle, varpaat tuuppaavat eteenpäin ja lonkka ojentuu. Jos aivojen ja jalkaterän välinen viestinkulku häiriintyy esimerkiksi jonkin neurologisen sairauden vuoksi, askel ei rullaa ja jalkaterä läpsähtää voimattomana alustaan.

6. Myötäliikkeet jäävät
Kädet ylläpitävät tasapainoa, rytmittävät kävelyä ja tehostavat sitä jakamalla rasitusta kehon osien välillä – toisilla toisia enemmän. Kävelyn hermostollisessa säätelyssä voi olla vikaa, ellei käsivarsi myötäile jalkojen liikettä entiseen tapaan.

7. Sisällä sujuu, ulkona ei
Epätasaisessa maastossa ja suunnan­muutoksissa tarvitaan aivojen ja lihasten tiivistä yhteistyötä. Sen puutteet voivat jäädä huomaamatta, jos liikkuu vain neljän seinän sisällä tai jalkakäytävillä.