Järveen ei laske yhtään jokea tai puroa; se on täysin lähdepohjainen, kirkas järvi. Tarkoituksena on tehdä ahvenesta järven pääpetokala. Mitenköhän saisi hauen kalastettua kokonaan pois — tai ainakin merkittävästi vähennettyä — pienestä järvestä?
Hauen poisto tai vähentäminen järvestä
Anonyymi-ap
22988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyseinen järvi on pikemminkin iso lampi, joskin jopa 20 metriä syvä.
Ei onneksi mitenkään, kun räjähteitäkään ei saa käyttää. Hauki on tärkeä järven ekosysteemissä. Jos se poistetaan räjähtää särkikalakannat pilviin ja lampi rehevöityy. Toinen vaihtoehto on, että särkikalamassa aiheuttaa lopulta happikadon joku talvi järveen. Se on sitten suuremmanosan kalakannasta tuho.
Räjähteitä ei missään nimessä tule käyttää; silloinhan kuolevat arvokalatkin. Tämän lisäksi se ei ole oikeaa kalastamista.
Jokin petokala on tärkeä, se on totta. Sen sijaan särkikalakantojen räjähtäminen pilviin hauen poistamisen tuloksena ei — ainakaan tässä tapauksessa — pidä paikkaansa. Tämä kuitenkin edellyttää toista ravintopyramidin huippua, esimerkiksi suurta ahventa tai kuhaa.
Kyseessä on erittäin vähäravinteinen ja lähdepohjainen järvi/lampi, jossa ei ole esimerkiksi levää tai vesikasveja juuri lainkaan. Naapurimökin rouvaa hauki puri jalasta, kun hän nosti hiekkarannastaan jotain maalle. Hänen(kin) mielestään haukia on kyseisessä järvessä liikaa — särkien määrästä hän ei maininut mitään. Sen sijaan hän kehui ahvenia ja särkiä, jotka syövät aamupuurokattilat puhtaaksi — sen jälkeen ei paljoa tarvitse tiskata.
No, hommasin juuri kolme metriä korkean ja kuusi kymmentä metriä pitkän 60 mm verkon, ja kolme vähän lyhyempää ja pienisilmäisempää — eiköhän niillä pääse alkuun.
Suuret ahvenet ei syö suurempia särkikaloja kuin taas hauki. Joten ahven yksinään ei pidä huolta särkikalakannoista. Kuha taas ei menesty lammissa muutenkaan eli ei ole vaihtoehto.
Hauen käyminen jalkaan kiinni on perusteeton syy haukien poistolle. No, jos haluat romahduttaa järven ekosysteemin, niin siitä vaan. Maksat sen sitten myöhemmin ja toteat virheesi. Onneksi nyt yksi tai kaksi uuvattia ei haukikantaa yksinään saa järvestä tuhottua.
Osa on kirjoituksessa yllä totuuksia, toinen puoli ei niinkään.
Suuri ahven ei syö suurempia särkikaloja; tämä on totta. Kuha ei menesty _lammissa_. Kyseessä on kuitenkin jopa 22 metriä syvä pieni täysin hiekkapohjainen niukasravinteinen järvi, jossa se voisi hyvinkin menestyä - tosin sitä ei ole tänne istutettu, eikä ole suunnitelmissakaan.
Hauen jalkaan kiinni käyminen EI ole syy haukien poistolle. Se on vain lisäesimerkki siitä, ettei hauelle näytä olevan juurikaan (särkiä) ruuaksi tässä järvessä; kas kun särjilläkään ei ole erityisen paljon ravintoa. Yllä peloteltu rehevöityminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista tässä järvessä.
Ekosysteemin romahduttaminen on tässä tapauksessa käytännössä mahdotonta, enkä missään nimessä edes halua sitä. Viiden vuoden projekti on kuitenkin haukien määrän merkittävä vähentäminen — poistaminenhan on käytännössä mahdotonta.
Jos tämä "uuvatti" onnistuu vähentämisessä ja tosiaankin toteaa ekosysteemin romahtamisen todellakin totean virheeni ja raportoin siitä tässä ketjussa. Tässä tapauksessa haukikannan palauttaminen ei ole erityisen vaikeaa — alajuoksun järvessä on haukia ja niitä saattaa nousta pientä puroa pitkin tähän järveen.
Yksi syvänne järvessä jota nimeät lammeksi ei edelleenkään ole kuhan elinympäristöä. Kuha vaatii suuret järvenselät joissa esiintyy mieluusti muikkua, kuorretta yms joka on useinmiten kuhan pääravintoa. Kuha on lisäksi sameiden vesien kala joka ei menesty lähdepohjaisissa kirkkaissa vesissä. Voi olla, että lisäksi kirkkaan lähdepohjaisen "lammen" ph arvot ei ole kuhalle sopivaa.
Hauen jalkaan käyminen ei ole edelleenkään mikään merkki ravinnon vähäisyydestä, vaan hauki on vaistojensa varassa toimiva luupää joka iskee käytännössä mihin tahansa liikkuvaan jota sen nenän eteen tarjotaan. Hauki syö kaiken mitä se kiinni saa hiiristä kyykäärmeisiin, linnuista sammakoihin ja ei edelleenkään ole tuulesta temmattu ajatus sanoa, että syönnin ollessa päällä voit tarjota virvelin nokassa vaikka metristä koivuhalkoa mihin se iskee kyllä kun sitä vedenpintaa loiskutellen eteen tarjotaan.
Mutta kuten sanottua, jos haluat kalattoman järven missä kaikenlisäksi koko järven ekosysteemi on romahtanut niin siitä vaan. Virheistään jokainen oppii.
Tiedän vain mistä puhun, kun maitteni keskellä on useampia pikku järviä ja lampia ja niihin on aikain saatossa tehty jos mitä kala kokeilua.
Jos vähennät niitä kovin paljon, niin voit varautua siihen, ettei jäljille jäävillä ole kilpailijoita. Eli suurhaukia luvassa... Voit pohtia, mitä ne sitten tekevät ahvenillesi.
Kuha viihtyy yllättävän pienissä vesistöissäkin. Alle km lampi toimii, syvänteeksi riittää 7 metrin monttu. Ei vaadi muikkua, pärjää ahven/särki-linjalla oikein hyvin.
Olisi kiva tietää missä tuollainen järvi sijaitsee? Senverran kuhaa tunnen, että se ei todellakaan ole pienten järvien kala.
Tiedän monta pienvesistöä joissa on joko kääpiöitynyt hauki- tai ahvenkanta. Yhteisenä piirteenä on toisen petolajin vähäisyys.
Hauki kanta ei käytännössä kääpiöidy. Ahven kanta kyllä.
Ahvenen kääpiöityminen johtuu poikkeuksetta järven erittäin runsaasta särkikala kannasta. Mikäli hoitotoimenpitein (nuotta yms) poistetaan runsasta särkikala massaa alkaa myös ahven kanta suurenemaan.
Kyllä kääpiöityy. Ja monessa happamassa lammessa on kääpiöitynyt ahvenkanta, siis sellaisessa vedessä, jossa särkikala ei pärjää
Aloittaja kertoi, ettei järveen laske yhtään jokea / puroa.
Joten kaikki järven vesi on lähteestä peräisin tai sitten sadevettä.
Mutta: Mistä tuollaiseen järveen on tullut kaloja?
Ovatko kaikki järven kalat ihmisen sinne istuttamia ?
Jos eivät, niin miten tuollaiseen järveen on luonnonkaloja päätynyt ?
Vai onko järveen aiemmin laskenut jokin joki tai puro, joka on sittemmin joko kuivunut tai sen suunta on kääntynyt laskemaan muualle ?
Suomessa on yli satatuhatta järveä/lampea ja käytännössä jokaisessa joku kalakanta. Eli joku on ennenmuinoin sinne kalat aikanaan istuttanut.
Tästä järvestä on pari sataa vuotta sitten ollut jokiyhteys suureen vesistöön; järven pinta on laskenut toistakymmentä metriä. Nykyään siitä laskee pieni puro toiseen järveen.
Luonnon kaloja ja niiden mätimunia siirtyy vesistöstä toiseen myös lintujen ruuansulatuskanavassa.
Toki Suomen kansalliskalaa on hyvinkin voitu siirtää sellaisenaan ihmisten toimesta.
Sopivan kokoisia verkkoja vaan järveen. Otat hauet, ja vapautat muut.
Katiskat tuottivat tänään haukea (pois) ja ahvenia (takaisin lisääntymään).
Myrkytä koko lampi .💩💩💩
"Myrkytä koko lampi"
Toivottavasti tätä ei ala kukaan toteuttamaan - täyttänee törkeän ympäristörikoksen tunnusmerkistön.
Paras keino torjua haukia:
Tarvitaan:
1. Vesitiivis kamera ja sille virransyöttö ja tietoliikenneyhtys.
2. Tekoälyyn perustuva kuva-analyysi, joka tunnistaa kuvasta elävän (eli uivan) hauen.
3. Laitteisto, joka antaa hauelle tappavan sähköiskun, kun kohdassa 2 mainittu tekoälyyn perustuva kuva-analyysi sellaisen tunnistaa.
Eiköhän muut kalat syö ne sähköiskuun kuolleet hauet.
Tekoälyn pitäisi sitten olla tarpeeksi älykäs, ettei se anna sähköiskuja niille muille kaloille, jotka tulevat syömään kuollutta haukea.
LIsäksi joudutaan miettimään, miten saadaan systeemistä sellainen, ettei se tapa myös uimaan mennyttä tai veneestä pudonnutta ihmistä - jos tässä mokataan, tulee toteuttajalle syyte vähintään kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vaaran aiheuttamisesta.
Ovatko nykyiset tekoälyjärjestelmät riittävän älykkäitä, jotteivät ala jakaa niitä sähköiskuja muillekin kuin hauille ?
Eli miten tunnistetaan uiva hauki kuvasta, mutta estetään se, että kun jokin toinen kala tulee syömään aiemmin kuollutta haukea, niin se toinen kala saattaa syödessään liikuttaa sitä haukea - ja tätä se tekoäly ei saa tunnistaa hauen uimiseksi!
Ennen tehtiin siten että tapettiin myrkyllä koko järven koko kalakanta ja sen jälkeen istutettiin vain haluttua/haluttuja kalalajeja. En tiedä onko tämä nykyään mahdollista?
Myrkyttäminen ei missään nimessä ole ratkaisu!
Tänä kesänä olen poistanut järvestä luupäitä pari tusinaa.
Mukavasti Ahti on antanut ISOJA ahvenia ja jopa 1,4 kg siikoja.
Tarkoitukseni on talvella pyytää isosilmäisillä verkoilla isompia haukia pois.