Tämä on jo aika pureskeltu aihe tällä palstalla, mutta kaipaisin silti vielä yhtä näkökulmaa Jyväskylä-kaskusteluun. Mitä mieltä 40-60 -vuotiaat jyväskyläläiset ovat kotikaupungistaan?
Tällä palstalla kirjoittelevista ja negatiivisia kommentteja viljelevistä tuntuu suurin osa olevan 20-35 -vuotiaita ja mieleeni tuli kumpuaako heidän ahdistuksensa epävarmasta työtilanteesta. Aiemmin Jyväskylässä on ehkä riittänyt paremmin töitä korkeasti(kin) koulutetuille ihmisille ja mielestäni yli 40-vuotiaat ovat olleet aidosti ylpeitä kotikaupungistaan ja sen sivistyneestä maineesta. Uutta aikuissukupolvea tuntuu Jyväskylässä ahdistavan ennen kaikkea työpaikoista kilpailu ja kallis asuminen, ts. koulutustasolla ei koeta oleva riittävää yhteyttä elintasoon. Tuntuu, että epävarmuus elämän peruskivistä estää myönteisen jyväskyläläisen identiteetin kehittymistä.
Mitä mieltä ovat 70-80 -luvuilla valmistuneet jyväskyläläiset, onko teillä yhtä synkeä kuva kotikaupungistanne kuin nuoremmilla ja jos ei, niin painiskelitteko aikoinaan samanlaisten ongelmien kanssa?
Tällä palstalla kirjoittelevista ja negatiivisia kommentteja viljelevistä tuntuu suurin osa olevan 20-35 -vuotiaita ja mieleeni tuli kumpuaako heidän ahdistuksensa epävarmasta työtilanteesta. Aiemmin Jyväskylässä on ehkä riittänyt paremmin töitä korkeasti(kin) koulutetuille ihmisille ja mielestäni yli 40-vuotiaat ovat olleet aidosti ylpeitä kotikaupungistaan ja sen sivistyneestä maineesta. Uutta aikuissukupolvea tuntuu Jyväskylässä ahdistavan ennen kaikkea työpaikoista kilpailu ja kallis asuminen, ts. koulutustasolla ei koeta oleva riittävää yhteyttä elintasoon. Tuntuu, että epävarmuus elämän peruskivistä estää myönteisen jyväskyläläisen identiteetin kehittymistä.
Mitä mieltä ovat 70-80 -luvuilla valmistuneet jyväskyläläiset, onko teillä yhtä synkeä kuva kotikaupungistanne kuin nuoremmilla ja jos ei, niin painiskelitteko aikoinaan samanlaisten ongelmien kanssa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen asunut koko elämäni Jyväskylässä. Milloinkaan en ole halunnut muuttaa täältä pois. Olosuhteiden pakosta olen asunut muutaman vuoden pääkaupunkiseudulla ja se riitti. Olin onnellinen kun pääsin takaisin kotiin.
Jyväskylä on ihana, rauhallinen ja turvallinen kaupunki.
Viimeisimmät vuosikymmenet on vanhan hyvän Jyväskylän syrjäyttämiseksi toteutettu tuhotyötä. Kaupunki on aivan toinen kuin 80-luvulla tänne tultaessa. Silloin kaupunkia olisi voinut mainostaa vaikka maan parhaaksi, siinä oli idylliä ja humanistista karismaa. Nyt Jyväskylä on tehohoidettu hengettömäksi, kyse on raiskauksesta. Täällä pitää lähinnä kiintymys vanhaan, tämä uusi dynaaminen Jyväskylä ei ole enää meidän. Eikä sitä taida tuntea omakseen kuin joku kaupungin virkamies.