Heips,
Haluaisin kysyä neuvoa, mikä olisi buddhalaisittain oikea ratkaisu seuraavaan ongelmaan.
En itse syö lihaa, koska koen sen epäeettiseksi niinkuin monet buddhalaisetkin. Vaimoni ja vanhempi poikani kuitenkin syövät lihaa.
Minulla on aivan kohta 3 vuotias poika, jonka olen vauvasta saakka yrittänyt opettaa kasvissyöjäksi. Vaimoni on hyväksynyt tämän, vaikka jaksaa aina muistuttaa ruokavalion vaikeuksista.
Kun perheessä osa syö lihaa ja osa ei, niin tästä tulee luonnollisesti ongelmia, koska 3 vuotias ei voi ymmärtää miksei hän saa jotain ruokaa, mitä isoveli ja äitikin syövät. 3 vuotias ei myöskään voi vielä ymmärtää asioiden eettistä puolta. Vilkkaana vintiönä poikani onkin onnistunut viemään makkaran äitinsä leivän päältä, tms. Minulle hän on puolestaan ilmoittanut olevansa lihansyöjä...
Olisiko buddhalaisittain oikein antaa lapseni syödä liharuokia koska hän itse ilmoittaa niin haluavansa? Tiedän että mitä suurimmalla todennäköisyydellä hän kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulee syömään lihaa ja kieltämisellä saan kenties aikaan vain antipatiaa kasvissyöntiä kohtaan... Kasvaessaan vanhemmaksi hän luonnollisesti tekee omat valintansa, mutta missä iässä olisi hyvä kunnioittaa lapsen omaa tahtoa?
Mitä mieltä olette?
Haluaisin kysyä neuvoa, mikä olisi buddhalaisittain oikea ratkaisu seuraavaan ongelmaan.
En itse syö lihaa, koska koen sen epäeettiseksi niinkuin monet buddhalaisetkin. Vaimoni ja vanhempi poikani kuitenkin syövät lihaa.
Minulla on aivan kohta 3 vuotias poika, jonka olen vauvasta saakka yrittänyt opettaa kasvissyöjäksi. Vaimoni on hyväksynyt tämän, vaikka jaksaa aina muistuttaa ruokavalion vaikeuksista.
Kun perheessä osa syö lihaa ja osa ei, niin tästä tulee luonnollisesti ongelmia, koska 3 vuotias ei voi ymmärtää miksei hän saa jotain ruokaa, mitä isoveli ja äitikin syövät. 3 vuotias ei myöskään voi vielä ymmärtää asioiden eettistä puolta. Vilkkaana vintiönä poikani onkin onnistunut viemään makkaran äitinsä leivän päältä, tms. Minulle hän on puolestaan ilmoittanut olevansa lihansyöjä...
Olisiko buddhalaisittain oikein antaa lapseni syödä liharuokia koska hän itse ilmoittaa niin haluavansa? Tiedän että mitä suurimmalla todennäköisyydellä hän kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulee syömään lihaa ja kieltämisellä saan kenties aikaan vain antipatiaa kasvissyöntiä kohtaan... Kasvaessaan vanhemmaksi hän luonnollisesti tekee omat valintansa, mutta missä iässä olisi hyvä kunnioittaa lapsen omaa tahtoa?
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 14
Vanhimmat
buddhalaisuudesta, mutta nyt kun kerran eksyin tälle palstalle, vastaan että hyvä aika aloittaa lapsen tahdon kunnioittaminen on nyt =)
Älä yritä kasvattaa lapsestasi buddhalaista. Annan hänen päättää itse sitten, kun alkaa kiinnostua asioista. On järjetöntä yrittää tehdä pikkulapsesta kasvissyöjää. Oletko kysynyt lääkäriltä/neuvolasta, mitä mieltä siellä ollaan asiasta? Tärkeintä on keskittyä siihen, että lapsesi kasvaa terveeksi ja saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Jos sinulla on tämä hyvä motivaatio, sinun ei tarvitse olla huolissasi, teetkö oikein vai väärin.
Buddhalaisen ei tarvitse olla kasvissyöjä, kunhan et henkilökohtaisesti tapa/tapatuta eläimiä. Voit jopa auttaa syömiäsi eläimiä, jos tiedät miten. Kenties lapsesi kiinnostuu kasvissyönistä vaikkapa murrosikäisenä nähtyään esimerkkisi. Anna asioiden tapahtua luonnostaan.
...On juuri se motivaatio, jonka vuoksi tätä asiaa pohdin.
En ole kasvattamassa lastani buddhalaiseksi. Olen omalta vakaumukseltani buddhalaistyyppinen kristitty, mutta vakaumukseeni kuuluu myös olla osallistumatta eläinten hyväksikäyttöön, koska emme sitä tarvitse. Laitoin kysymyksen tälle palstalle, koska tiedän monen buddhalaisten olevan myös kasvissyöjiä...
Tästä olen eri mieltä:
>>
On järjetöntä yrittää tehdä pikkulapsesta kasvissyöjää. Oletko kysynyt lääkäriltä/neuvolasta, mitä mieltä siellä ollaan asiasta?
>>
Kyllä nykyisin neuvolassakin tiedetään ettei lapsi tarvitse lihaa kehittyäkseen;) Saa lisäksi maitotuotteita, kananmunaa ja joskus kalaakin. Punaisen lihan ja kanan olen korvannut tofulla. Olenkin vakuuttunut siitä että fyysisen hyvinvoinnin kannalta lapselleni olisi terveellisempää olla syömättä lihaa.
Vaakakupin toisella puolen painavat kuitenkin mainitsemani ongelmat, mitä tämä ruokavalio tuo tullessaan. Mikäli perheessäni olisi vain kasvissyöjiä, niin tällaista ongelmaa ei olisi tai se olisi pienempi. Näin ei kuitenkaan ole ja se on hyväksyttävä se.
>>
Kenties lapsesi kiinnostuu kasvissyönistä vaikkapa murrosikäisenä nähtyään esimerkkisi
>>
Tuo on hyvä pointti. Vastaavasti lihan syönnistä voi tulla keino kapinoida jos pidän kasvissyönnistä liian tiukasti kiinni.
Tiesin jo aiemmin että tämä asia tulee joskus eteen. En olisi kuitenkaan uskonut että se tulee näin varhain. Kun tässä yritin kertoa että olemme kasvissyöjiä, niin hän ilmoitti olevansa lihansyöjä... Kuitenkin kyseessä on vielä niin pieni lapsi että hän voi hiekkalaatikolla ilmoittaa olevansa hiekansyöjä. Eli vielä noin pienen mielipiteille ei voi yksiselitteistä arvoa antaa, vaan pitää todellakin yrittää miettiä sitä, mikä hänelle olisi kokonaisuutena parasta ja eettisesti oikein monelta kulmalta asiaa katsottuna.
Kiitos kommentistasi:)
Voisi olla helpompi jos korkeampaan järkeilyyn yltävä äiti/vaimo (miksei isovelikin) olisi myös, johdonmukaisesti, kasvissyöjä?
Voisi olla helpompaa pistää heidät kasvidieetille, kuin lapsi. Jos lapsen kasvissyöntiin siirtymistä todella auttaa se että muutkin syövät, niin go for that.
Tuossa iässä lapselta joutuu kieltämään monia muitakin asioita, tai rajoittamaan hänen toimintaansa sillä tavoin, mikä katsottaisiin loukkaavaksi jos kyseessä olisi varttunut ihminen. Tästä perspektiivistä lihansyönnin kieltäminen on vain yksi, ylimääräinen suojelutoimenpide. Teki niin tai näin, on se jonkun vapaudesta pois.
Buddhalaisuudesta en tiedä.
>>
Voisi olla helpompi jos korkeampaan järkeilyyn yltävä äiti/vaimo (miksei isovelikin) olisi myös, johdonmukaisesti, kasvissyöjä?
>>
Oikeassa olet. Tuossa on vain se ongelma, etteivät he kykene niin korkeaan järkeilyyn;) (Hyi minua kun tuli oltua ilkeä.) Kyllähän he siis toki kykenevät, mutta eivät arvosta kasvissyöntiä niin korkealle että yrittäisivät. Asiasta on kyllä keskusteltu ja joudun tunnustamaan tappioni sekä kunnioittamaan heidän mielipiteitään.
"Teki niin tai näin, on se jonkun vapaudesta pois." Näinhän se valitettavasti on.
Minun eläinrakas poikani (11 v.) syö lihaa. Ei tosin possua, mutta nautaa (luomua, paitsi ei hamppareissa). Se on hänen valintansa. Olen aina sanonut hänelle että kukin valitsee niin kuin parhaaksi näkee saamansa tiedon pohjalta. Itse olen kasvislinjalla.
Tietysti lapselle pitää antaa liha- ja kalaruokia, vaikka itse hurahtaisi mihinkä typeryyksiin. Et voi rankaista lastasi siitä, että mielestäsi on muodikasta olla buddha tms..
Entä jos uskoisi, että on todella jumalallista olla ulostamatta arkipäivisin? Mietipä asiaa, lama.
Kiitos mielipiteestäsi, vaikka rohkenenkin olla täysin erimieltä kirjoituksesi sisällöstä.
Miksi lapselle pitäisi antaa liharuokia, kun kasvisruoka on sekä eettisempää että terveellisempää lapselle?
En myöskään ole väittänyt olevani buddha, buddhalainen tai että päämääräni olisi kasvattaa lapseni buddhalaiseksi. Tämän tietäisit, jos olisit lukenut vastaukseni -totta-, vegaanisessa tilassa nikille.
Viestisi loppuosan jätän omaan arvoonsa. Toivotan mukavaa kesänjatkoa, mutta samalla toivon että otat jatkossa selvää asioista ennenkuin väheksyt ketään:)
Otsikko kuulosti houkuttelevalta aluksi, mutta tajusin sen vasta kun luin viestisi. Epänormaali mielleyhtymäni olisi kyllä tehnyt aiheesta paljon mielenkiintoisemman. Lastensyönti olisi mielenkiintoinen aihe keskustella.
Kiitän kaikkia vastanneita.
Vaikkei ongelmani täysin ratkennutkaan, niin se selkeni huomattavasti.
Arvelen että jatkan kasvisravinnon antamista lapselleni, mutta en jatkossa kiellä lihaa ehdottomasti. Eli lapseni saa niin halutessaan maistaa myös liharuokia, vaikka niitä ei ensisijaisesti hänelle annetakaan.
Älä viitsi iso mies höyrytä. Buddhalaisuus ei edes kiellä lihansyömistä, kerjäävät munkit syövät mitä annetaan. Miten eettistä on kuskata kaikenmaailman spesiaalituotteita lentokoneella toiselta puolelta maailmaa, näitä mitä luontaistuotekaupat ovat pullollaan, tiedät varmaankin mitä tarkoitan?
Et voi alkaa harjoittamaan väkivaltaa pientä lasta kohtaan pakottamalla tätä omaan muottiisi. Tämänhän jo itsekin olet huomannut? Voit toki tehdä herkullisia kasvisruokia ja tarjota niitä, mutta julistamalla eläintenoikeuksia ja paheksumalla lihansyöntiä puhut vain asioista, joita pieni lapsi ei vielä kykene ymmärtämään, hämmennät häntä ja aiheutat turhaa syyllisyyttä. Ei kuulosta kovin buddhalaiselta meiningiltä?
lapsenkin on hyvä tietää, mistä se ruoka tulee ja missä oloissa se syntyy. Syyllistäminen ei kuulu lasten kasvatukseen mutta tosiasioiden oppiminen kyllä. Jokaiselle tietoa kehitystasonsa mukaan.
Ihminen on sekasyöjä ja liha- vai kasvisruokaa tärkeämpi kysymys on se, onko ravinto laadukasta. Myöhemmin lapsi voi tehdä omat valintansa (tosiasioihin perustuen!) mutta toisaalta kasvissyöjävanhempaa ei voi pakottaa käsittelemään lihaa ruoanvalmistuksessa.
Sitäpaitsi liharuokia kuljetetaan ihan yhtä paljon kuin kasvisruokiakin. Lihojen kohdalla kannattaa muistaa sekin, että eläviä olentoja on todennäköisesti kuljetettu hirveissä oloissa ennen kuin ne ovat lihoina kaupan hyllyillä.
Budhalaisuus on ollut lähellä sydäntäni n.10 vuotta, ja lähes saman ajan olen ollut kasvissyöjänä.se miten itse käsitän budhan opetuksia ja budhalaisen elämäntavan, en ymmärrä että heille lihan syönti on sallittua..ja niinkuin eräs budhisti munkki kirjoittaa, että lihan syönti on ok, jos sen itsellensä sallii, ja joku toinen on tappanut sen puolestasi, eikä ainoastaan sinua varten... en ymmärrä, kuulostaa tosi väärältä. Kuitenkin, itse olen ajatellut niin, että kun poikaystävämme kanssa saamme lapsen, en pysty vauvalleni lihaa syöttämään. siinä vaiheessa kun lapsi on niin vanha, että pystyy ymmärtämään mistä liha tulee,siis eläimestä, mitä kaikki lapset ei tunnu tajuavan, niin jos haluaa esim koulussa lihaa syödä niin syököön... vaikea sitä on keneltäkään väkisin kieltääkkään, ja varsinkin jos perheessä osa on lihansyöjiä.
Ei ole mitään vikaa siinä. Mutta jos kyse on lapsesta, pitää olla erittäin tarkkana, että hän kaiken tarvittavan ravinnon saa siitä vegeruuasta. Luulen, että jos lapsen saat, ja jos sattuu sellainen keskivertotapaus, joka jossain vaiheessa pyrkii elämään pelkällä pyhällähengellä, niin syöttäisit sille vaikka mummin kissan, kunhan vaan jotain söisi.