Eli meillä on isän kanssa aika kovaa taistoa tulevan lapsemme nimestä. Kummallekaan eivät kelpaa toisen ehdotukset. Välillä riiteleminen on TOSI turhauttavaa kun molemmat uhkailee tosi lapsellisilla keinoilla, että saisi toisen myöntymään. Ja molemmat ollaan tosi ehdottomia omissa nimi-ideoissa. Se ei nyt auta, että toinen valitsee etunimen ja toinen toisen nimen, koska oman nimi-idean molemmat haluaa käyttönimeksi. Tai sitten tässä tämmöinen (omasta mielestä huono) idea, minä ja isä kutsutaan lasta eri nimillä. Mutta sitten kun sukulaiset kuitenkin ottavat toisen nimen käyttöön ja plaaplaaplaa. Sukunimestä päästiin sentään sopuun (emme siis ole naimisissa), jos poika->miehen sukunimi, jos tyttö->minun sukunimi. Elikkä miten noi etunimiajatukset saisi menemään yhteen? Kertokaa jos teillä on ollut omia taistoja aiheesta, miten selvisitte? Miten päästä sopuun?
Riitaa tulevan lapsen nimestä...
joulumami
121796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Etunimi kaksiosainen, toinen isän, toinen äidinehdotus...
eli kuten ovat Karo-Pekka, Niko-Eetu...jne
Kuulostatte varsin epäkypsältä kaksikolta. Jätin tarkoitushakuisesti käyttämästä termiä pari.
Mikäli tämä on näin suuri ongelma, pelottaa vain ajatella, miten käy kun kohtaatte lapsen kasvatuksessa oikeita, merkittäviä ongelmia ja ristiriitoja.
Eiköhän me ollakin, tosi nuoria molemmat. Tilanne on ensimmäinen ja vaikea löytää ratkaisu.
Muistaapa se jatkossa, että jos hankitte yhdessä useamman lapsen niin lapselle sukupuolesta riippumatta tulee antaa sukunimi kuin einsimäisellä lapsellakin...vaikka tulisi ensin poika joka saa isän sukunimen ja sen jälkeen yhhteinen tyttö niin se tulee saamaan myös isän eli saman sukunimen kuin veljellä tai toisinpäin.
Onko tuossa takana jokin lasten yhteekuuluvuuden tunne tms? Toisaalta ainoat lapset joilla tiedän, että on eri sukunimet on äitini siskon. Sama isä, toisella äidin ja toisella isän nimi. Heillä kuitenkin vissiin ihan toiminut ratkaisu. No lapsilla ikäeroa 17v, voihan silläkin olla jotain merkitystä asiassa.
"2 LUKU
Lapsen sukunimi
2 §
Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.
Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on."
Tuossa suora lainaus Suomen nimilaista, joka on vuodelta 1985. Siis ei ole lain mukaan mahdollista antaa saman perheen lapsille eri sukunimeä.
Koko laki löytyy www.finlex.fi
NÄIN SUOMEN LAKI TODELLAKIN SANOO JA MINUSTA AIVAN HYVÄ LAKI. PERHEESSÄ JOSSA LAPSIA JOILLA SAMA ISÄ JA ÄITI TULEE OLLA MYÖS SAMA SUKUNIMI. SE ON TODELLA HYVÄ LAKI.
Kuten itsekin kirjoitat nimilaki on vuodelta 1985. Eli sitä ennen syntyneillä sisaruksilla voi olla eri sukunimi. On mahdollista.
esikoisen nimestä pitkään. Lopulta päästiin sopuun eli valitsin etunimen ja mies kaksi muuta nimeä. Mies sanoi käyttävänsä itse valitsemiaan nimiä, mutta niin vain nykyisin kutsuu etunimellä. Meillä päätettiin, että poika saa äidin nimen ja jos olisi tullut tyttö olisi saanut isän nimen.
No, sitähän se yhdessä eläminen on: kompromissien etsimistä ja tekemistä. Tehkää molemmat vaikka lista omista suosikkinimistänne, käykää ne sitten järjestyksessä läpi ja viivatkaa yli ne, joita toinen ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA lapselle halua ja vastaavasti alle viivatkaa ne, jotka EHKÄ olisivat mahdollisia. Ja sen jälkeen vain almanakka tai joku etunimikirja käteen ja sopivaa kompromissia etsimään. Eiköhän se nimi sillä konstilla löydy.
Meillä oli myös kaikkien kolmen, etenkin kahden ensimmäisen, lapsen kohdalla kovasti eri maku etunimien suhteen, mutta kun molemmat antoivat vähän periksi, niin johan saivat lapsetkin nimen.
Toinen päättää sukunimen ja toinen etunimen! Jos lapselle tulee miehen sukunimi (poika), sinä päätät etunimen. Jos taas tulee tyttö ja sinun sukunimi, mies päättää etunimen. Älä anna ukon jyrätä sinua, vaan tasa-arvo pitää vallita! Ja jos ette pääse sopuun ja asia menee oikeuteen, lapselle tulee aina naisen sukunimi.
Meillä oli aluksi kauheaa vääntöä nimistä. Minä pidän luontonimistä, mies inhoaa niitä. Minä taas inhosin yli kaiken esim. Liisaa, Matleena etc. mitä mies ehdotti.
Meillä toimi se, että sovittiin ettei riitaa aloiteta, vaikka kuinka suututtaisi. Minä kävin monta nimikirjaa ja nettisivua läpi. Kirjoitin hirveän listan nimistä, joista pidin ja mieheni kävi listan läpi viivaamalla yli nimet joista ei pidä. Ja kappas kummaa, kyllä meillä siitä listasta jäi elämään jopa kymmenkunta nimeä, jotka istuvat kummankiin makuun. :D Kaikki luontonimet karsittiin pois jo listantekovaiheessa :D.
Nimen valinta helpottuu kummasti kun kumpikin tekee hieman kompromisseja. Ensimmäisellä lapsellamme on perinnenimi isän puolelta, jos saamme joskus toisen sille taas perinnenimi meidän puolelta. Ei lapsi nimettä jäänyt. :D