Niin että mitä ihmettä ku katoin noita macro objektiivejä niin mitä se ny on että pääsee 30cm päähän kohteesta... Olen tyhmä mutta haluan silti hieman selvennystä
macro
juhnis 'es
151425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
perseestä,macrolla pitää päästä 3cm päähän eli lähes kohteeseen kiinni,elikkä kyse on lähikuvauksesta.
Kuvattiin perhoset 400 millisellä parin metrin päästä.
Lähin tarkennusetäisyys ei sano asiasta yhtään mitään, vaan objektiivin tuottama kuvaussuhde.
30 cm on moneen tilanteeseen liian lyhyt etäisyys, vaikka kuvaussuhde on 1:1.
Kyseessä lienee 100 millinen "zoomi" makro, jossa polttoväli ikävästi lyhenee lähietäisyyksillä.
Kun olet digipokkarilla vähän aikaa yrittänyt saada perhosenkuvaa 2 sentin päästä, niin arvostat 30 senttiä pidempiäkin lähitarkennusetäisyyksiä.
Canonin Powershot S2 IS kameralla pääsee kuvaamaan kohdetta SUPER MACRO -toiminnolla 0-10cm päästä. Eli linssin alle vaan joku ötökkä ja kuvaamaan...Vaikka ikkunassa niin pääsee valoa!!
Tuollainen "supermacro" on täysin arvoton, paitsi ehkä kiinteissä läpikuultavissa kohteissa.
Tiedän kyllä valitettavasti, että tuollaisia leluja on, mutta sillä ei tee mitään.
Sinun pitää liimata ötökkä lasiin kiinni, että pysyy paikoillaan niin saat siitä varjokuvan. Muuta virkaa ei ominaisuudella ole.
Niin justiin taas jauhetaan valosta ym paskasta jos haluaa ottaa oikeen läheltä kuvia niin ei se 30cm kuule oikeen riitä vaan 0-10 on huomattavasti paree vaikka valoa tai muuta paskaa ei ole ymmärrän kyllä että kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen mutta paree seki ku ei mitään...? Että pääseekö järkkärillä sitte mitenkään lähelle?
Ei mikroskoopissakaan laiteta linssiä kohteeseen kiinni, eikä lyhyt kuvausetäisyys takaa suurta suurennusta.
Mitä #¤%&? varten pitää päästä lähelle???
Kuvaussuhdehan on ainut oleellinen mitta lähikuvauksessa.
Järjesttelmällä pääsee erikoislinssillä suoraan yhtä lähelle fyysisesti, kuin himoitset, mutta ei tavallisella makrolla, koska macrojen polttoväli on 50-200 mm. Digipokkarissa vain muutama milli, minkä vuoksi niillä täytyy mennä lähelle.
Järjestelmässä myös lasketaan tarkennusetäisyys filmitasolta tai kennolta, eikä objektiivin etureunasta, kuten digipokkareissa.
Laskentatavasta ja kennon kokoerosta johtuen kuvausetäisyydessä on niin suuri ero samalla kuvaussuhteella.
Kunhan vähän saat kokemusta ja kehityt niin huomaat, miten turhanpäiväistä asiaa ajat takaa.
Mikä on järjestelmän idea ja miksi "työläiset" käyttää niitä lähikuvaukseenkin, eikä mainitsemiasi digipokkareita, vaikka niillä pääsee niin "LÄHELLE"?
Tietääkö "LUONTOKUVAAJA", mitä eroa on harrastelijalla ja valokuvaajalla. No ensinnäkin se että
- harrastelija ei osta ensimmäiseksi järjestelmäkameraa..
- harrastelija haluaa tutkia erilaisia kohteita läheltä ym..
- noilla digipokkareilla on helppo opetella kuvaamaan erilaisia kohteita läheltä ja kaukaa.
jne.. löytyis vaikka muille jakaa!
...mutta itse olen jokseenkin samaa mieltä 5 vuoden digikuvaus kokemuksella.
Kaikki tuntemani "harrastajat" aloittivat järjestelmällä (sunnuntaikuvaajat on erikseen) ja joku sitten höynähti ammattilaiseksikin, kun oli ensin salaa harjoitellut.
Pokkareita on sitten hankkinut yksi jos toinen "taskuaseeksi" tai matkoille.
Kyllä kansa silloinkin halusi päästä lähelle, mutta aina oli optiikka välissä.
Oli Macro-normaalia ja pidempääkin, paljetta, loittorenkaita, kääntörenkaita ja lähilinssin puolikkaitakin.
Tavallista oli kääntää laajakulma, jolloin saatiin lyhyt, mutta runsaasti suurentava kokonaisuus tarvitsematta kuitenkaan tunkea kameraa kiinni kohteeseen.
Sanonpa vaan, että jos annan jonkun lähikuvaustehtävän kenelle tahansa kuvaamaan kykenevälle ja työkaluksi pokkarin, se lentää petäjään pitkien ärrien tai porun kera viimeistään tunnin kuluttua.
No, kylmäspray -50 voi hiemn pitkittää purkausta.
Nyt eletään 2000-lukua!
Ennen digiaikaa ei pokkareilla läheltä kuvattukaan. Nyt kun digikamerat tulivat niin kuvausominaisuudet ovat pokkareissa parantuneet. (huimasti!)
Kaikilla ei ole rahaa laittaa 1000-1500 euroa ensimmäiseen digijärkkäriin, eikä varmasti ostakkaan ensimmäiseksi filmijärkkäriä.
Jollain, esim S1 tai S2 voi harjoitella kuvaamaan ja siirtyä sitte jälkeenpäin "ammattilaisena" järkkärikameroihin.
JA VIELÄ... meinaatko että tuo keskustelun aloittaja on se ammattilainen?! itse olen sitä mieltä että taitaapi olla just nuita sunnuntaikuvaajia.
En todella ole mikään ammattikuvaaja mutta olen harrastanut luonnonkuvausta vuoden verran ja ajattelin uutta kameraa mutta järkkäreille tulee hintaa pirusti... Ittelläni on canonin ps a80 ja jos ostaisin s2 niinkun olen ajatellut niin se ei välttämättä olisi niin iso askel ku jos ostais järkkärin ja ostaisinkin mielummin järkkärin mutta kun siihen pitää hommata pirusti kaikkea lisää kun taas esim s2 olis kaikki siinä... Mitä tekis?
--
joskus on kiinni;) . Mie ostin S-ykkösen ,S2;n tulo pudotti sen hintaa kivasti. Säästöllä ostin laajakulmalisäkkeen. Siinä on oltava tuo väliputki sitten myös, se onkin mulla aina kiinni ja siten suojaa optiikkaa kivasti. Sillee hieman varoen kun näitä digejä kannattaa pidellä.
Toisin kuin mun uusvanha filmijärkkäri, joka metallirunkoisena ja ammattikäyttöön suunniteltuna sietää lähes mitä vaan. Ei sentään ihan: Ouninpohjassa lesi kivi lasiin ja siinä on pieni tähti - ei sitä kyllä kuvissa huomaa...
Jos olet yleiskuvaaja, joka ei tarvitse lisälaiteliitettävyyttä niin mikäs siinä.
Sietää vain tutkia kamera ja sen käytettävyys ennen ostoa, sillä suden hankkiminen se vasta kalliiksi tullee.
S2:ssa on huonoa meikäläiselle:
-Onneton laajakulma
-Pienin himmenninaukko 8 ei salli riittävää terävyysaluetta, esim. kasvi ympäristössään tilanteessa. (terävyysalue lähikuvaksessa on pienempi kuin luullaan)
-elektroninen etsin syö paljon virtaa, eikä kuva ole tarkka. Paneli ei edes toimi kirkkaassa valossa. (kokemusta on)
-Kunnollisen kuvan antava herkkyysalue pieni
-Onko tarkennus luotettava?
Yksiväriset ja hajanaiset kohteet on vaikeita autofogukselle.
Systeemin manuaalilla sellaisetkin onnistuu hyvin.
Lähikuvauksesta:
Jos aiot kuvata perhosia tai muita arkoja hyönteisiä tulisi kameralla kyetä saamaan niille sopiva kuva-ala vähintään puolen metrin päästä tai kauempaa, muuten tulee hiki juostessa ja kuvat saamatta.
Karkaamattomille ötököille riittää kyllä mikä tahansa tarpeellisen suurennuksen antava polttoväli.
Liian lyhyeltä etäisyydeltä on myös ikävää kun oma varjo näkyy kuvassa.
Kansalla on kumma luulo lähikuvauksesta.
Eräskin, joka oli aiemmin ostanut 8 Mpixelin digisysteemin halusi ostaa myös pokkarin, koska systeemillä ei "kuulemma" pääsyt tarpeeksi lähelle!
Kyllähän järjestelmälle hintaa tulee, mutta kumpi on enemmän 1000 tänään, vai 2000mk 1970-luvulla?
Mustan "Cosijan" sai kyllä silloin pakettina halvalla.
En sano muuta kuin, että kartoita tarpeesi ja tavoitteesi. Se asian ratkaisee.
Eräs tunnettu eläinkuvaaja ilmaisi laitetarpeensa: "Ei juuri tule eteen tilannetta, josta ei 100 mm:n macrolla ja 300 mm:n teleellä telejatkeen kera selviäisi".
Lisälaitteesta puhuttaessa, riippuu mitkä huomioidaan...
Lisävarusteena saatavien laaja- ja telelisäkkeiden avulla voit laajentaa kinovastaavan polttovälialueen
27 - 648 millimetriin. Muita lisävarusteita ovat esimerkiksi lähilinssi ja tehokas salamalaite.
F8 riittä hyvin meikämannelle..
ps. oletko filmin puolustaja..? :)
Kyllähän pokkarit on kehittyneet - ja digit halventuneet. Kehitys jatkuu - kauppa käy ja kunnialliset valmistajat käyttää osan tuotosta kehittelyyn.
Mitään kirkkokuntaa tuskin kannattaa perustaa. Hiukan ihmetyttää digipokkarien valovoima. Muutamalla eurolla voisi esim. S2;sen optiikan aukottaa 1.8;aan (tehtaalla). Laskevat varmaan sellaisen kostautuvan järkkärikaupassa?
Itse kuvaan makroja jopa 6 metrin päästä suhteella 1/1 - 3/1. Tuo zoomi pitäisi sovittaa S2;een. Mutta vaikeutena on optiikan liike zoomatessa...
makrokuvauksella ei ole mitään tekemistä digipokkareiden suurennuslasiefektikuvauksen kanssa, S2 IS ei tee tässä poikkeusta. tämä käsiitteestä oikea makrokuvaus.