Kenen mielestä ollaan rasisteja, kun sanotaan totuus

Ruotsi on yhteiskunnallinen laboratiorio, joka kertoo millaista Suomessa on parinkymmenen vuoden kuluttua. Kannustimet kotoutumiseen puuttuvat, kun valtio toteuttaa kotoutumisen tulijan puolesta. Jussi Halla-aho kehottaa kaikkia pohtimaan asioita maahanmuuttajan näkökulmasta. Suomi on kaukomailla todellisessa puutteessa elävän näkökulmasta uskomaton onnela.

Ruotsi on kovasti samanlainen maa kuin Suomi, niin huonossa kuin hyvässäkin. Tosin maahanmuuttoon liittyen pari vuosikymmentä etunojassa. Siitä syystä läntinen naapuri on ikään kuin näyteikkuna sille, miten meillekin voi käydä tulevaisuudessa.

– Varoituksia ei otettu silloin vakavasti, vaan oltiin kovin huolissaan vain siitä, että muukalaisviha ja äärioikeistolaisuus nousevat ja että maahanmuuton mahdolliset ongelmat ovat pieniä ja ratkeavat ajan kanssa itsestään, toteaa puhemies Jussi Halla-aho Kuuntelija-podcastissa.

Ruotsi on huomisen Suomi
Halla-ahon mukaan näin ei ole tapahtunut, vaan ”Ruotsi tänään on sitä mitä Suomi on 15 vuoden kuluttua”, jos muutosta järkevämpään suuntaan ei tapahdu. Yhteiskuntakokeilun virheitä on vaikea korjata enää siinä vaiheessa, kun on tehty peruuttamattomia valintoja.

– Koska ongelmat liittyvät yhteiskunnan koostumukseen ja täällä asuviin ihmisiin, niin on vaikea siinä vaiheessa enää sitten lähteä ratkaisemaan näitä ongelmia, kun ihmiset ovat jo täällä ja heitä on erittäin paljon.

Asiaan liittyen aivan oma keskustelun aiheensa on AI:n (tekoäly) ja robotisaation huima kehitys. Ohjelmistot ja koneet hoitavat jo nyt ruokalähetin, taksikuskin ja perushoitajan töitä. Toimettomina on pian rajallisesti koulutettuja ihmisiä sadoin tuhansin, ja he jäävät tukien varaan mahdollisesti loppuiäkseen.

Kannustimet kotoutumiseen puuttuvat
Ihmisten jäädessä Ruotsissa tai Suomessa omiin etnisiin ympyröihinsä he elävät päivästä toiseen ilman mitään varsinaista kontaktia valtavirtayhteiskuntaan. Kotoutuminen on haasteellista johtuen osaamisesta, uskonnosta, kulttuuritaustasta tai monista muistakin tekijöistä johtuen.

– Ei ole kannustimia eikä motivaatiota ponnistella kotoutumisen eteen. Sekä Ruotsissa että Suomessa on totuttu siihen, että valtio voi hoitaa kotouttamisen tulijan puolesta. Palkataan virkamiehiä silittämään päätä ja kotouttamaan, niin se jotenkin johtaa kotoutumiseen. Eihän se näin ole missään yhteiskunnassa toiminut.

– Jos ajatellaan vaikka sellaista siirtolaisuuden varaan rakentunutta yhteiskuntaa kuin Yhdysvallat, niin he eivät ole tarjonneet tulijoille yhtään mitään muuta kuin mahdollisuuden, jonka sitten saattoi käyttää hyväkseen tai olla käyttämättä. Maahanmuutto voi olla menestystarina, jos tulijavirta evoluution kautta sopeutuu yhteiskuntaan, huolehtii itsestään ja sitten kontribuoi yhteiskunnalle.

Kyse on näkökulmasta
Suomessa näin ei tapahdu. Tulijaa pyritään Halla-ahon mielestä kaikin keinoin ”suojelemaan vastaanottavalta yhteiskunnalta”. Vuosikymmeniä täällä asuville ihmisille tarjotaan tulkkipalveluita viranomaisyhteyksissä. Ja meillä on sosiaaliturvajärjestelmä, ”joka mahdollistaa sen, ettei ihmisen tarvitse koskaan työllistyä”.

Suomalainen toki ja mielellään sanoo, ettei kukaan tule tänne elämään sosiaaliturvalla, koska se on niin niukka. Se on niukka Suomessa asuvan ja työssäkäyvän ihmisen näkökulmasta.

– Pitäisi aina pitää mielessä tänne tulevan ihmisen näkökulma, kun pohditaan sitä, onko Suomessa tai Ruotsissa epäterveitä houkutustekijöitä, Halla-aho muistuttaa.

– Jos lähtökohtana on se, että ihminen on asunut savimajassa jossakin Afrikassa ja muuttaa tänne länsimaisen elintason piiriin ilman että hänen tarvitsee laittaa tikkua ristiin, niin kyllä se aika ruhtinaallinen vaihtoehto on.

Itse olen sitä mieltä, että Suomi on jo menetetty lasten lapsiemme kohdalla. Jo täälläkin nuorten maahantulijoiden harjoittama nöyryytysväkivalta suomalaisia kohtaan on totta. Myös Suomussalmella on tapauksia.
Sen sanoi suoraan Rikospaikka-ohjelmassa haastateltu poliisi.
Että on muualta tulleiden harjoittamaa väkivaltaa.