Eräänä iltana olin juoksemassa,
auringon jo laskiessa,
näin yhden aika karmaisevan näyn,
yhä sitä mielessäni usein läpikäyn,
vajaa viisikymmentä metriä oli matkaa,
alastoman miehen näin - onneksi kaukaa,
nyt vain saan - kiittää Luojaa,
kiittää Luojaa melko huonosta näöstäni.
auringon jo laskiessa,
näin yhden aika karmaisevan näyn,
yhä sitä mielessäni usein läpikäyn,
vajaa viisikymmentä metriä oli matkaa,
alastoman miehen näin - onneksi kaukaa,
nyt vain saan - kiittää Luojaa,
kiittää Luojaa melko huonosta näöstäni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vittuux siin ruikutat, olisit menny panemaan vaa!
kiitos, toi onkin ihan eka saamani kommentti mun kaikkien aikojen ekasta runosta, kiitos kun teit tästä hetkestä mieleenpainuvan ja tuota kommenttia on kiva muistella myöhemmin... =)
Erikoinen :)