ET-lehdessä Erja Hinkkanen kertoo, että hänen kasvivalintansa menivät uusiksi. Monet luonnonvaraiset pörriäiskasvit ovat yhä kovin väheksyttyjä. Puutarhaan ilmestyneet luonnonkasvit katsotaan helposti rikkakasveiksi, jotka pitää kaikin keinoin nitistää.
Perhoset ovat vähentyneet. Niillä ei ole ruokaa.
– Varsinkin nokkonen on monen päivä- ja yöperhoslajin toukkien ravintoa, joten jätän nykyään ihan tarkoituksella sitä puutarhaan. Vähän kaduttaa, että olen niin kovasti kitkenyt pois ohdaketta, joka myös on aivan loistava perhoskasvi. Onneksi se on niin sinnikäs, että puskee aina jostakin uudestaan esille.
Iisoppi on yrttikasvi, joka on lanttuperhosten ja muiden pölyttäjien suosiossa.
– Perhoskasveista löytyy kosolti yleisesti kauniina pidettyjä kukkijoita. Sellaisia ovat esimerkiksi rohtosuopayrtti, syysleimu, palavarakkaus ja pikkusydän.
Erja kertoo, että monessa lajissa on lisäksi poikkeuksellisen viehko tuoksu. Esimerkiksi orvokin kukissa vivahtaa vanilja.
– Luonnonkukat ja perinneperennat ovat aina hyvä valinta. Niissä käy jatkuva pörinä, Erja vinkkaa.
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/erjan-puutarha-tehty-perhosten-ja-porriaisten-ehdoilla
Perhoset ovat vähentyneet. Niillä ei ole ruokaa.
– Varsinkin nokkonen on monen päivä- ja yöperhoslajin toukkien ravintoa, joten jätän nykyään ihan tarkoituksella sitä puutarhaan. Vähän kaduttaa, että olen niin kovasti kitkenyt pois ohdaketta, joka myös on aivan loistava perhoskasvi. Onneksi se on niin sinnikäs, että puskee aina jostakin uudestaan esille.
Iisoppi on yrttikasvi, joka on lanttuperhosten ja muiden pölyttäjien suosiossa.
– Perhoskasveista löytyy kosolti yleisesti kauniina pidettyjä kukkijoita. Sellaisia ovat esimerkiksi rohtosuopayrtti, syysleimu, palavarakkaus ja pikkusydän.
Erja kertoo, että monessa lajissa on lisäksi poikkeuksellisen viehko tuoksu. Esimerkiksi orvokin kukissa vivahtaa vanilja.
– Luonnonkukat ja perinneperennat ovat aina hyvä valinta. Niissä käy jatkuva pörinä, Erja vinkkaa.
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/erjan-puutarha-tehty-perhosten-ja-porriaisten-ehdoilla
Vastaukset 89
Vanhimmat
Tuli ikävä kesää, kun kuvia katseli. Ei ole kesää näkynyt.
Uskon et pian lämpenee, heinäkuussa viimeistään, kyllä tästä vielä kunnon kuuma kesä tulee....
kesää pukkaa
Ainakin sadetta pukkaa.
Lupiini tappaa pölyttäjät
Ei näkynyt lupiinin kuvaa.
Istutin viime kesänä väriminttua (linkin kuvassa), sekä lilakukkaista että
mansikanpunakukkaista. Siinä vasta hyvä kasvi tarkoituksiini. Se on levinnyt
valtavasti, mutta perhosia se ei vielä viime kesänä houkutellut kovinkaan
paljon. Kukkia pitäisi kai olla monensorttista ? Perhoset ovat "valikoivia".
Se pitää paikkansa, perhosilla on suosikkikukkansa ja muut ne ohittavat.
Parvekkeelleani oli viime kesänä kolme lilaa kukkaa. Yöperhoset menivät
aina vain yhteen lajiin niistä. Perustuuko se väriin vai tuoksuun ?
Väriin muistaakseni.
Tuo on kaupunkien murhe.
Autioituvalla maaseudulla luonto ottaa omansa.
Autioiden talojen pihapiirit ja pellot ovat luonnonkukkien vallassa niin kauan kun metsittyvät..
Tietenkään toimivilla tuloshakuisilla tiloilla ei voi pitää luonnonpeltoja. Mutta onhan näitä näennäisviljelijöitä, jotka hoitaa tämän luonnonmonimuotoisuuden
Murhe on väärä sana.
Perhoset on vähentyneet enemmän maaseudulta kuin kaupungeista.
Maaseutuympäristö on nykyään "liian" kukkaköyhä.
Luonnonkukat niitetään pientareilta eikä niitä pihoillakaan enää paljon näy.
Naiset vaan ovat semmosia, että mitä isotöisempi ja kalliimpi ostettu kasvi, , sen parempi.
Pääskyjen väheneminen on suoraan verrannollinen karjojen vähenemiseen..
Kai se laiduntaminen piti paremmin pörriäisiäkin elossa.
En yhtään ihmettele, että perhoset häviää, pientareita ei ole, pääskyt syö nälkäänä vähät perhoset.
Asukkaita maaseudulla enää vähän.
Terävä havainto...tai sitten ei...nimittäin miten perhoset juurikaan voisivat vähentyä esim. Helsingin Mannerheimintieltä, kyllä sen vähentymisen on tapahduttava siellä missä on jotain mikä voi vähentyä.
Mutta kyllä minun kiinteistölläni alle 40 km samaisesta H:gin keskustasta, on perhosia esiintynyt. Lajeja en tunne muuta kuin jo varhain keväällä näyttäytyvät sitruunaperhoset ja kesemmällä sitten esim. suruvaipat, monia muitakin lajeja toki näkyy. Mutta min
ä en harrastatkaan nurmikoiden kiillotusta, syksyllä ensipakkasten jälkeen ruoho ja heinä menee hyvin viikatteella poikki, se riittää. Perhosten lisäksi silmänilona on jos jonkinlaista pörisijää, kimalaisia sun muita ja pienen kissan kokoista sammakkoa piti eilen viimeksi väistellä pihan perällä...
"Naiset vaan ovat semmosia, että mitä isotöisempi ja kalliimpi ostettu kasvi, , sen parempi"
Haha. Et tiedä naisista mitään. Luonnonkasveja pitäisi siirtää paikaltaan puutarhaan,
mitä moni ei raaski tehdä, vaan antaa luonnonkasvin kasvaa rauhassa omalla
paikallaan. Luonnonkasveja aniharvoi myydää taimistoilla.
Niin, eihän perhoset voi vähentyä kaupungeista kun niitä ei siellä ole!
Mutta kyllä kiinteistölläni eteläisessä Suomessa perhosia on näkynyt vaikka vain pari lajia tunnistan, varhaiskesän tai oikeasti kevään sitruunaperhoset ja kesän suruvaipat mutta monia muitakin lajeja liikkuu. On myös pörriäisiä kimalaisista alkaen, on jopa sammakoita, jäniksiä, kauriita ja punkkejakin varmaan...
Onhan persosia ollut aina ennekin kaupugeissa, niin on nytkin.
Anteeksi vain, kyllä täällä kaupungissa perhosia lentelee ja suhteellisesti ottaen
perhosia on enemmän hävinnyt maaseudulta.
Etkö ole koskaan käynyt missään kaupungissa ?
En ole koskaan käynyt missään kaupungissa.
välillä tulevat avonaisesta parvekkeen ovesta tupaan asti...
Totta, Helsingin kantakaupungissa perhoset tulevat luonnosta parvekkelle
kukkiin. Sisäovi on pidettävä kiinni, etteivät ne päädy sisälle.
Sisään tulleet vangitsen juomalasilla ja vien takaisin ulos vapauteen.
hyvää
Pörrrrr!
Viileä kevät on myöhäistänyt kukkien kukkimista. En olle kaupungissa
vielä nähnyt kuin naurisperhosen, jota usein luullaan kaaliperhoseksi.
Neitoperhonen on yleisin.
Kaupungin liepeillä siirtolapuutarha-alueella on perhosia.
En ole yhtään perhosta vielä tänä kesänä nähnyt, mutta perhoset rakastavat
aurinkoa. Ehkä ne sitten suhahtavat näkyville, kun aurinkokin alkaa
näyttäytyä ja kukat kukkia.
Tulevat esiin aurinkoon.
Pidempää perhospäviäkirjaa, bongataan pershosia.
Perhosia ole enemmän kesäkuun alussa ja puolivälissä, nyt on jostain syystä vähemmän.
Yksi huomiota herättävä asia on kimalaisten tms. vähäisyys. Kiinteistölläni on noin aarin suuruinen rohtoraunioyrttikasvusto ja se on ollut varsinainen kimalaiskeräin aina ennen, sinne kun on mennyt keskelle seisomaan niin on ollut sen tuhat pörisijää siinä melkein kuin sylissä mutta nyt niitä on vain muutamia. Eipä tuolla juuri itikoitakaan ole, mistä saavat pikkulinnutkaan poikasilleen välttämätöntä eläinproteiinia?
Kaupunkien ja kuntien puutarhureiden tulisi suosia enemmän kotimaisia ja pohjoismaalaisia monivuotisia kukkia ja kasveja jotka tuottaisivat mettä hyönteisille.
Tuntuu että nykyiset kasvit on jalostettu steriileiksi.
Näin on. Tuoksuttomiksi jalostetut kasvit eivät edes houkuttele pörriäisiä eikä perhosia.
Vieraslajit ovat haitaksi, kuten esim. lupiini. Syrjäyttävät pörriäisille hyödylliset kasvit. Lupiini kun ei ole hyödyksi pörriäisille ja hyönteisille.
Lupiinin haitallisuus on kuviteltua.
Se on vaikea torjua, sie.enet kestää kymmenen vuotta itukykyisenä.
Ei se kuvitetelua ole. Lupiini vie elintilan suomalaisilta niittykasveilta.
Tielaitos saisi torjua lupiinin, kun kerran on sitä istuttanut.
Sano se ministeri Lulu Ranteelle (PS).
Hahhah, kyllä se on levinnyt siemenistä "istuttamatta".
Pitääkin heti alkukesällä niittää pois kaikki lupiinit. Myös pari kertaa kesässä sen jälkeen. Hommaa jatketaan sitten useiden vuosien ajan.
Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu perhosista ja hyönteisistä tänään
3.7.
Luontoarvoiltaan arvokkaiksi määritellyistä niityistä on kadonnut 90 %
1960-luvun jälkeen. Niittyjen määrä on siis romahtanut ja sen
seurauksena pörriäisten ja perhosten määrä.
Luonto muuttuu tiedä sitten mihin se johtaa ?
Luonto pyrkii varmaankin vähentämään liian suureksi kasvanutta ihmismäärää.
Luonto ei pyri mihinkään.
Rasistin mielestä se pyrkii. Rasistin mielestä on liikaa vääränvärisiä ihmisiä.
Rasistin mielestä hän itse ei ole liikaa.
Taidat olla piilorasisti itse?
Luonto ei itselleen tee pahaa. Pahantekijä on ihminen.
Pölyttäjät häviävät, kun niityt häviävät. Ruuantuotannolle tärkeiden pölyttäjien
kato huolestuttaa meillä ja maailmalla.
Korjataan asiaa, siinä se.
Ja miten korjaat asiaa?
Luonnon ennallistamisella voi korjata vähän, mutta persuhallitus vastustaa sitä-kin.
Luonto ja ilmasto ei ole ollenkaan sen agendalla eikä ainakaan persujen.
Kaikkia niitä koskevia asioita viivytellään. Nytkin persut pistivät hanttiin viimeiseen asti luontostrategian lausuntokierrokselle lähtöä kunnes Orpo pamautti nyrkin pöytään - kuukausien viivellä eli sekin on vaan teatteria.
Persujankuttajana olet nolo kuin putinisti.
Maatalouden tehostumisen myötä niityistä on tullut yhä harvinaisempia,
niissä elää neljännes Suomen uhanalaisista lajeista.
Mesipistiäisistä ja perhosista joka viides on uhanalainen.
Maataloutta harjoitetaan pelloilla, salaojitetuilla pelloilla tietysti piennaralueita on vähemmän.
Karja kai niitä itikoita puoleensa veti, karjaeläimet ja hepat ja niiden sontakasat jne. ja karja ylläpiti niittyjä, luonnossa meidän toisinaan kovin ihailemamme niittyaukeat sellaisenaan eivät juurikaan ole "luonnollisia" minkä seikan helposti unohdamme.
Nokkosia ei ole enää pihaympäristössä nokkosperhosille.
Sataa vain ja on viileää. Ei näy pörriäisiä eikä perhosia.
Sateen ansiosta ainakin niittykukkia perhosille ja pörriäisille olettaisi kasvavan hyvin.
Haitalliset kasvit ja vieraslajit kasvavat myös hyvin, ellei niitä torjuta.
Pörriäisiä näkyy kyllä, ainakin erilaisia "ampiaisia" vai ovatko ne mehiläisiä ?
Vai kimalaisia ?
Rikkaruohot pärjää aina.
Jos omistat auton ja ajelet kesällä, laske montako hyönteistä on liiskaantunut lasiin esim 100 km:n matkalla. Ennen muinoin saman matkan jälkeen piti pysähtyä puhdistamaan tuulilasia, kun ei nähnyt lasin läpi hyönteisten vuoksi.
Ennen ja varsinkaan muinoin ei ollut maassamme nopeusrajoituksia ja siksi ajeltiin reippaammin eikä ollut nykytehokkaita lasinpesunesteitäkään ja hyönteisiäkin liiskaantui lasiin tehokkaammin ja tarttui siihen pysyvämmin.
Illalla tulee enemmän liiskauksia.
Huonommilla teilläkö ajettiin "reippaammin" ?
Samankuntoisia oli tiet, jopa parempiakin osin.
Kysypä itseltäsi miksi päädyttiin nopeusrajoituksia laittamaan...olisiko se ollut siksi että ajettiin niin lujaa..?
Toki suhteessa käytössä olevien autojen ja ajettujen kilometrien määriin silloin ennen muinoin myös onnettomuuksia tapahtui paljon nykyistä enemmän. Mistä se pääosin johtui, olisiko ollut liian reippaista ajonopeuksista...
Jos nykyinen kehitys jatkuu, perhoset katoavat muutamassa kymmenessä vuodessa. Silloin luonnosta katoaisi paitsi kauneutta myös tärkeä pölyttäjä ja yksi eläinkunnan taitavimmista lentäjistä.
Ei ne mihkään katoa, nuku rauhassa.
Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys.
Pölyttäjähyönteisten määrä maailmassa on huvennut uhkaavasti. Pölyttäjien katoaminen on katastrofi paitsi luonnolle, myös ihmisille, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Syynä katoon on hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.
Sitten loppuu ruoka maailmasta jos pölyttäjien määrä vielä laskee,
Älä ? Oletko ihan varma ?
Kyllä se on ihan varmaa. Jos et ole perusjutuista tietoinen, rupea tutkimaan ja opettelamaan, että tiedät ja ymmärrät paremmin.
Nähty. Ensimmäisen kerran tänä vuonna perhonen. Naurisperhonen.
Onko punainen ja musta?
Katso netistä...ei ole punamusta eikä edes vihervasemmiston värinen!
Ehkä kermanvalkoinen.
Värit on aina hienoja, hyvä niin.
Luonto hoitaa asiansa, ei niihin parane puuttua, lupiinit ja erilaiset suojelut, hanhet, suret, karhut, merimetsot, pieleen menee.
Ei puututa liikaa.
Kun Norjan vesille alkoi ilmestyä isoja katkarapuja, siitä pelättiin muodostuvan suuren ympäristökatastrofin. Siitä muodostuikin paikallisille uuden bisneksen mahdollisuus pyynnin, kaupan, jalostuksen ja myös rapujen osaltaan houkutteleman turismin muodossa.
Ja norjalaiset pärjää hyvin.
Öljy ja kaasuhan ne isojen rahojen tuojat heillä ovat mutta Norja on omilleenkin kuitenkin kallis maa asua ja sielläkin on paljon vähävaraisiakin.
Euroopasta tulee Suomeen jättiherhiläisiä piristämään Suomen pörriäismaailmaa.
Kuoleeko niitten pistokseen ?
Tein ns. perhosbaarin. Sitä on mainostettu ja kehuttu miten se kutsuu perhosia
syömään ja vähentää lajikatoa.
Viikkoon ei tullut yhtään. Vaatiikohan se pitkän aurinkoisen jakson ?
Päiväperhoset viihtyvät auringossa. Aurinkoa ei ole paljon ollut tänä kesänä
kaikin paikoin.
Kesäkuu oli harvinaisen viileä.
Aurinkoa on tismalleen saman verran kuin viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna ym. samaan aikaan, Maan ja auringon keskinäinen asema ja auringon voimakaan eivät ole olennaisesti muuttuneet. Pilvisyyden määrä sitten sanelee sen, paljonko auringonvaloa päätyy maahan, pieni määrä esim. UV- säteilyä tulee läpi kyllä pilvistäkin.