Vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka. Lisäksi pajulintujen määrä pysyy nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla.
Kannanmuutokset voivat liittyä maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus voi heikentää muuttolintujen levähdyskohteita Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
Luonnon monimuotoisuus on vaarassa ihmisen takia.
https://yle.fi/a/74-20170227
Kannanmuutokset voivat liittyä maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus voi heikentää muuttolintujen levähdyskohteita Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
Luonnon monimuotoisuus on vaarassa ihmisen takia.
https://yle.fi/a/74-20170227
Vastaukset 101
Vanhimmat
kopioiva narsisti kopioi mitä sattuu kuka käskee
Titi tyy titi tyy sinne suunta vahvasti
Ei haittaa, vaikka tänne niitä joku huolestunut kopioikin, tuskin narsisti. Itekin asian huomannut. Jokunen varpunen tuossa pihapiirissä lentelee ja etsii ruokaansa, kenties poikasilleen. Pääskysiä vielä hiukan vähemmän kuin viime kesänä. Ehkä poikasten kasvaessa näkyy enemmän nopeita lentäjiä. Kattopellin alla pesivät, lienee melko kuuma paikka poikasille, kun tai jos aurinko sattuu paistamaan. Ulkona ollessa kattelin västäräkkiemoa, kun ruokki poikastaan istuinpenkin selkänojan päällä, lennähtivät pois lähestyessäni penkkiä.
Niin että, mietippä sinä kirjoittaja mikä narsisti on, lähde ulos ja seuraa elämää mitä luonto tarjoaa, voit jopa ilahtua näkemästäsi tai surra, kun et enää näe sitä mitä lapsuudessasi oli. Mukavaa päivää.
Ajatteleeko suurin osa ihmistä ollenkaan luonnon monimuotoisuuden
häviämistä, vaikka luonnon monimuotoisuus on elintärkeää ihmisten hyvinvoinnille, taloudelle ja ympäristölle, tarjoten muun muassa ruokaa, puhdasta vettä ja ilmaa, sekä hilliten ilmastonmuutosta.
Suomalaiset on aika hyviä ajattelemaan myös luonnon momimuotoisuutta.
Ihmiset ovat aika valistumattomia, eivät itse tee pieniä ekotekoja,
koska pitävät niitä turhina ja jotkut jopa vastustavat mielenilmauksia
luonnon ja ilmaston puolesta.
Narsissi ylempänä, Trumppi Purra vihreätalous ilmastomuutoksen torjunta on tyhmää, köyhät tapettava nälkään, tai sukupuuttoon kuin hömötiainen.
Ympäristö ministeri, Suomi ei saavuta päästötavoitteita, siitä seuraa Suomelle iso lasku.
On surku, kun iloiset sirkuttajat vähenevät !
En ole sellaista vähnnystä havainnut.
Lintujen merkitys ekosysteemissä on moninainen ja tärkeä. Ne toimivat siementen levittäjinä, pölyttäjinä, ravintoketjujen linkkeinä ja ympäristön tilan indikaattoreina.
Titi tyytason viestintää
Nuorena harjoittelin ilpparilla ampumista varpusilla ja räksillä. Hyvin tippui ja taito kehittyi.
Nuoruuden töppäyksiä oli muillakin.
Muutaman pääskysen olen vielä havainnut, vielä kymmenen vuotta sitten määrä oli vielä kohtuullinen johtuu hyönteisten vähentymisestä. Kun mehiläisten määrä vielä romahtaa se vaikuttaa ruuan tuotantoon.
Luonto huolehtii asioistaan.
Ihmisten määrä sen kun vain lisääntyy. Puolet liikaa ihmisä jo tällä planeetalla.
Suomlaiset vähenee,
Syntyvyydellä on rajansa jota ei tulla ylittämään, syntyvyys on sillä rajalla se kääntyy laskuun, siitä seuraa ongelmia.
Luonnossa vallitsee tasapaino jonka ihminen särkenyt.
Ihminen on osa luontoa.
Ihminen on Luomakunnan Herra.
Onko ihmistä olemassa ?
Vai olemmeko me jotain muuta kuin uskomme ja luulemme olevamme ?
Olemmeko jotain muuta kuin "inhimillisiä" ?
Kun katsomme aavikoitumista, myrkyttymistä, kuivuutta, jätevuoria,
merten autioitumista eliöistä, ilmastonmuutosta . . .
katsommeko me silloin ihmisluonnonilmiöitä ?
Kyllä se kaikki tuho on ihmisen aikaansaamaa.
Näin tänään pikkuisia lintuja, varmaankin tämän kevään poikasia,
varpusia ja pari västäräkkiä. Niin pieniä ja suloisia.
Maapallo on liian pieni, jos maapallo olisi tuplasti isompi se täyttyisi ihmisistä, liian pienessä tilassa tukehtuu elämä
Ihmiset on vieneet elämän muulta elolliselta melkein, sukupuutto, miten ihminen sopeutuu siihen. Ilmastonmuutos tulevaisuudessa joskus kukaan ei tiedä mutta elämä maapallolla jatkuu jossain muodossa.
On laskettu Suomen väestön kasvu syntyvyyden mukaan mihin johtaa, me elämme vielä.
Ihminen toteuttaa oman tuhonsa. Ihminen elää luonnosta.
Vesi ja ilma. Ruoka. Kun ihminen vähä vähältä tuhoaa kaiken
ihminen tuhoutuu itsekin.
Nykyhallitusta ei kiinnosta ollenkaan ilmasto. Suomi on EU-maana
sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin. Sakkoa tulee hallituskauden lopussa,
mutta sekin jää seuraavalle hallitukselle.
Keksi parempaa hölynpölyä, tuo on noloa.
Voim olla myös pelkkääm vaihtelua, välillä on väheemän ja välillä enemmän eri lintuja.
noin on
Oikeus tuomitsi 16- vuotiaan koululaisen talitintin taposta sakkoihin, ja korvaus linnusta valtiolle 34 euroa.
Järjen vähäisyyttä viedä mitätön juttu käräjille, tuhlata aikaa ja rahaa , kun on paljon tärkeämpiä asioita jonossa.
Olisiko pitänyt vain torua ja antaa olla?
Ai persu on sitä mieltä, ettei persua saa rangaista ? Ei kukaan muu kuin
äärioikeistolainen tee tuollaista.
Näetkö persuja joka nurkassa, tulee uniinkin? Persuja ja äärioikeistolaisia kuin vilkkilässä kissoja?
Otamme osaa vaivaasi.
Minusta lintuja on paljon, läheskään kaikkia en tunne.
PALJON, TUHANSIA.
Lintukannat ovat vähentyneet huomattavasti. Varpunenkin on jo uhanalainen
laji.
Ei taida olla totta.
Lue aloituksen linkki. Se laitetaan yleensä keskustelun pohjaksi,. koska siinä
on faktat.
Sen olen todennut jo parikymmentä vuotta sitten, että varpuset on vähentyneet.
Ennen niitä viserteli joka puskassa, nyt kuulee paljon harvemmin varpusparvien
vislauksia.
Kausivaihtelua enimmäkseen, mikään ei ole ikuista, kaikki muuttuu ajan myötä.
70 % väheneminen ei ole kausivaihtelua, koska se on ollut jatkuvaa.
Pidemmällä aikajaksolla se todellakin on kausivaihtelua.
Kaikki vähenee, joo.
Ylen uutiset ei ole sama, kuin fakta.
Muualla maailmassa maataloutta suojellaan biologisin torjuntakeinoin.
Lintuinfluenssa on lähtenyt täysin käsistä ja vaikuttanut koko maailman tilanteeseen. Lisäksi lintuja tapetaan ansoin ja myrkyttämällä.
"Kiitos" globaalista lintukadosta kuuluu tehomaataloudelle.
Mistä tuon keksit?
Tehomaatalous tuhoaa Suomessa myös vesistöjä ja meriä. Itämeri on entistä huonommassa kunnossa.
Viimesimmän tiedon mukaan maatalous ei olekaan niin suuri merten pilaaja.
Lannoitteita valuu vesistöihin.
Niin se menee, maailma muuttuu, vaikka siitä en välttämättä niin pidäkään. Lapsuudessa pääskyjä näin taivaalla päivittäin, mutta nyt en muista, milloin olisin pääskyn nähnyt. Sama varpusten suhteen. Peltojen äärellä asuvana lapsuudesta tutut töyhtöhyyppien äänetkin puuttuvat. Harakat kyllä ainakin talvisin rosvoaa tinttien rasvatankoja. Nyt kesäaikaan mustarastailla jo toinen pesintä menossa pihallani. Myös kirjosiepot pesivät tekemässäni pöntössä. Peipot laulelee pihapuissa ja västäräkit hyppii siellä täällä. Käkikin aiemmin kovast kukkui, jotenka jollain muulla linnulla vähän ylimääräistä työtä.
Käki on maaseudun kunkku.
Kukkuu, kukkuu.
Ja se ei ole mitään kukkua!
http://www.e-pages.dk/ilkkapohjalainen/1854/article/2308742/10/1/render/?token=6ec2cd2db16dd460d69865d652258be8&vl_app_id=fi.ilkkapohjalainen.areader&vl_app_version=1.21.0&vl_platform=android
Tämänkin viherpiipertäjät pistävät suomalaisten aiheuttamaksi. Totuus on aivan muuta, jos vielä viime kesänä näitä pääskysiä oli niin eikö noi linnut ole muuttolintuja.....talveksi lämpimään. No siellä etelässä paikalliset pistävät poskeen suurena herkkuna..... EI SUOMALAISET, JÄRKI KÄTEEN JOS SITÄ VIELÄ ON.
Suomalaiset nöyristelee aika usein, itseruoskintaa harrastetaan, ja vieraskoreutta.
Köyhien on jotain syötävä.
Ei tuo lajeja hävitä !
Ainakin naakkoja, hanhia ja merimetsoja on ihan haitaksi asti.
Täälläpäin on kaup. työntekijä kävelemässä koiran kanssa rannoilla ja puistoissa, ja hanhet häipyy muualle.
Kallista
Pikkulintuja ja sorsia syöttelen joka aamupäivä !
Katsokaa taivaan lintuja, eivät kylvä eivätkä korjaa.-
Silti...........
Gubbe 76
Kavereita jeesataan
hyttysiä ei kyllä ole paljon näkynyt tänä kesänä, pikkulintujen tärkeimpiä tehtäviä on niiden syöminen.
Kai ne löytää muitakin syötäviä.
Näin eilen hellyttävän varpusen poikasen maassa. Varpusella on pesä räystään
alla. En tiedä miten poikanen on maahan asti selvinnyt hengissä.
Se oli pieni pörröinen oudon näköinen pallo, jota ei juuri hiekkaisesta pihasta
erottanut. Päätä ei oikeastaan ollut eikä nokkaakaan vielä kehittynyt.
Kaksi silmää tapittivat ihmeissään ruskeankirjavien untuvien seasta.
Se yritti siiventyngillään lentää, mutta ei päässyt eteenpäin kuin 2-3 cm:n
pienen onnettoman hyppäyksen. Emo näytti lähistöllä olevan.
"Luonnon monimuotoisuus on vaarassa ihmisen takia"
Joo, joo, kyllä se tiedetään, turhaan sitä kerrot enää, se on vanha uutinen.
Ihmisten asia hoitaa.
Näin se vaan menee, käy kuin dinosauruksille.😇
Kuinka niiden sit kävi?
Meidän ja naapurien pihapiirissä kaupungissa on runsas varpuspopulaatio.
Se on hieman erikoista, mutta tosi kivaa. Sirkutusta riittää.
Naisten ja homomiesten luontoon päästämät kissat ovat suurin syy.
Varpusten määrä on vähentynyt merkittävästi useista syistä. Yksi merkittävä tekijä on elinympäristöjen muutos, kuten maatalouden rakennemuutokset ja lintujen elinpaikkojen häviäminen kaupungeissa ja taajamissa. Lisäksi ruokavalion muutokset ja mahdolliset sairaudet, kuten lintuinfluenssa, ovat vaikuttaneet varpusten kantoihin.
Varpuset ovat tärkeitä ekosysteemille, ja niiden väheneminen on huolestuttavaa. Yhteiskunnan on tärkeää pyrkiä ymmärtämään ja torjumaan näitä vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä.
Varpuset ovat vähentyneet, mutta pikkuvarpuset ovat lisääntyneet.
Onko ne eri laji ?
Meillä vehreässä kaupunkipihassa on varpusia, västäräkkejä ja variksia.
Ne tosiaan jää vain tulematta.
Eivät häviä täällä mihinkään, vaan eivät tule keväällä ollenkaan. Ovat jääneet jonnekin tai menehtyneet. Ei ole enää vanhoja asukkaita pöntöissä.
Täällä on joutsenien pesintä epäonnistunut ja toisena vuotena, outoa.
Vaihtelua voi olla kuitenkin, tiedä sitten.
Ruokitteko lintuja talvisin ?
En ruoki lintuja, ainakaan säännöllisesti.
Ruokin säännöllisest joka talvi ja jos ruokkimisen aloittaa sitä ei saa lopettaa.
Kyllä voi taukoa pitää, ei maailma kaadu.
Kun aloitat lintujen talviruokinnan, on tärkeää jatkaa sitä säännöllisesti koko talven yli aina kevääseen saakka.
Linnut oppivat nopeasti luottamaan ruokintapaikkaasi. Erityisesti kovilla pakkasilla pikkulinnut voivat menehtyä, jos ne kuluttavat päivän valoisan ajan ja energiansa tutulle paikalle saapumiseen vain huomatakseen sen olevan tyhjä.
Kylmällä säällä linnut tarvitsevat jatkuvasti energiaa pysyäkseen lämpiminä. Ruokintaa tulee jatkaa, kunnes maa on täysin sulanut ja linnut löytävät ravintoa luonnosta.
Ruokinnan voi lopettaa keväällä (yleensä huhtikuun loppuun mennessä), kun lumi on sulanut. BirdLife Suomen mukaan liian pitkään jatkuva ruokinta voi lisätä lintutautien leviämisriskiä lämpimällä säällä.
Ruokin koko talven. Lintujen elämää on mukava seurata ruokintapaikalla.
Niillä on keskinäiset kähinänsä.
Niitä on eriluonteisia, ihan kuten meitäkin.
Mietin mistä hankkisin leikkipyssyn, nallipyssyn millä karkottaisin varikset
ja pulut. Kun siemeniä laittaa ne tulevat parvina paikalla ja hotkaisevat
kaiken parissa minuutissa. Pikkulinnuille ei jää yhtään mitään.
Onneksi ei sentään ole naakat löytäneet ruokintaasi.
Miten niin ?
Naakojen torjuntaan on olemassa useita tehokkaita menetelmiä, kuten visuaaliset pelotteet, ääni- ja hajukarkotteet sekä fyysiset esteet. Visuaaliset pelotteet: Linnunpelättimet (Purra), heijastinnauhat ja petolintuja jäljittelevät hahmot pelottavat naakat tehokkaasti pois pihapiiristä.
Pienet suloiset hömötiaisetkin on vähentyneet.
En ole huomannut.
Linnut on etelässä lähtökuopissaan jo.
Kuu kiurusta kesään ....
Joko on nähty tulijoiota?
Yleensäottaen lintuja on enemmän kuin ennen.
Ei ainakaan Suomessa.
Suomessa on havaittavissa lintukatoa, ja monien lintulajien kannat ovat laskeneet huomattavasti.
Tässä keskeisiä asioita lintukadosta Suomessa:
-Miljoonien lintuparien väheneminen: Tutut pikkulinnut, kuten pajulintu, peippo, hippiäinen ja puukiipijä, ovat vähentyneet. Arvioiden mukaan noin 7,5 miljoonaa lintuparia on kadonnut Suomesta muutaman viime vuosikymmenen aikana.
-Uhanalaiset lajit: Puolet Suomen pesimälinnuista on luokiteltu uhanalaisiksi.
-Syyt: Lintukadon pääsyitä ovat luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ilmastonmuutos sekä elinympäristöjen muuttuminen (esim. metsätaloustoimet ja maatalouden rakennemuutos).
Muutokset ympäristössä: Erityisesti vanhojen metsien lajit kärsivät. Rantaniittyjen ja avoimien maatalousympäristöjen linnusto on myös vähentynyt.
Poikkeuksia: Vaikka monet lajit vähenevät, jotkin lajit, kuten monet sorsalinnut, ovat hyötyneet leudommista talvista.
Vaihtelua se vain on, pitkällä ajalla tilanne on tasainen.
Lintuja näkee koko ajan, kun menee ulos.
Kyllä, pulut talsii vieressä.
Persu ei usko tieteeseen.
Kuu kiurusta kesään. Onko joku nähnyt kiurua viime vuosina ?
Minkä näköinen lintu se on ? En tuntisi.