Sattuisikohan joku täällä palstailevista tietämään, kuinka eu:n alueella suoritettujen korekakoulututkintojen katsotaan vastaavan suomalaisia vastaavan alan suomalaisia tutkintoja? Ts. onko maita, jotka eivät takuulla vastaa meidän tutk.vaatimuksia? ..tietysti riippuu varmaan alastakin. Lähinnä kiinnostaisi noiden sosiaalitieteiden vastaavuus..
Onko aiheesta tietoa jossain? Missään? Kellään?
Kuinka olette työllistyneet esim. MA tutkinnon tehtyänne Suomessa? Entäs jatko-opintokelpoisuus täällä meillä??
Auttakaanhan viisaammat
Onko aiheesta tietoa jossain? Missään? Kellään?
Kuinka olette työllistyneet esim. MA tutkinnon tehtyänne Suomessa? Entäs jatko-opintokelpoisuus täällä meillä??
Auttakaanhan viisaammat
Vastaukset 11
Vanhimmat
Riippuu tietysti mitä tarkoitat vastaavuudella, yliopistomaailmassako vai työmarkkinoilla.
Tästä aina joku hermostuu kun sanon, mutta tilanne on kyllä usein se, että ulkomaisessa yliopistossa opiskellut ei ole kovinkaan hyvässä asemassa työtä hakiessa, kun työnantajalla on valinnanvaraa myös kotimaassa opiskelleista. Näin etenkin asiantuntijatehtävissä, johon perinteisesti kyllä aina halutaan kotimainen maisteri jos sellasia hakijoiden joukossa vaan on. Ulkomaisen tutkinnon arvo/vastaavuus on jotakuinkin kotimaisen AMK-tutkinnon luokkaa. Poikkeuksena toki jotkut aivan erityisalat sekä tunnetuissa huippuluokan yliopistoissa suoritetut opinnot.
Valitettavan usein kun tilanne on se, että ulkomaille lähtee opiskelemaan se aines, jotka eivät Suomesta saa opiskelupaikkaa ja joilla kuitenkin on pakkomielle opiskella juuri "yliopistossa", vaikkakin sitten ns. rahalla ja sellaisessa jonka laatua on täältä käsin varsin vaikeaa arvioida.
Tätä ei tietysi voi aivan yleistää, poikkeuksiakin on, mutta noin pääsääntöisesti. Meidän yritykseemme ulkomailla opiskelleita on palkattu satunnaisesti ja vaihtelevalla menestyksellä, lähinnä hyvän kielitaidon ansiosta mutta ongelmaksi muodostuu se että vahva "paikallinen" substanssiosaaminen näiltä henkilöiltä pääsääntöisesti puuttuu.
Korkeakoulujärjestelmässämme on jotain pahasti pielessä. Ensinnäkin pääsykokeeseen valmistautuminen on toisille opiskelemaan halajavista todella hankalaa (perhe, työ) ja toisekseen ulkoluvussa parhaiten pärjäävien tullessa valituksi, ei opiskelija-aines ole kuin kapea otos kaikesta potentiaalisesta lahjakkuudesta. Niinpä ne ihmiset jotka tietävät, mitä haluavat tehdä 'isona' ovat valmiita jättämään tutut&turvalliset ympyränsä; ovat motivoituneita, sinnikkäitä, lahjakkaita ja eivätkä pelkää elämää; lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Näillä ominaisuuksilla ei taida olla paljoa merkitystä, mikäli firmassa ei osata hyödyntää alaisten yksilöllisiä vahvuuksia ja erityisosaamista.
Totta, eivätkä myöskään nämä suomen tutkinnot ole ulkomailla mitään kovin arvostettuja. Helsingin yliopisto taisi olla TKK:n ohella ainoa, joka oli jossain listalla Euroopan arvostetuimmista yliopistoista.
Useasti tuntuu, että kuitenkin unohdetaan se fakta, että opiskelupaikka on vain ponnahduslauta ja sen jälkeen merkitsevät paljon enemmän kaikki muut ominaisuudet. "Hyvälle tyypille" on duunia, vaikkei opiskelupaikkaa edes olisikaan.
"Korkeakoulujärjestelmässämme on jotain pahasti pielessä. Ensinnäkin pääsykokeeseen valmistautuminen on toisille opiskelemaan halajavista todella hankalaa (perhe, työ) ja toisekseen ulkoluvussa parhaiten pärjäävien tullessa valituksi, ei opiskelija-aines ole kuin kapea otos kaikesta potentiaalisesta lahjakkuudesta."
Samalla lailla ulkomailla opiskelupaikan hakijoilla on perhettä ja työtä. Valintakriteerit ovat monelle alalle ulkomailla todella tiukat. Esimerkiksi lääketieteen alalla Ruotsissa paperivalinnassa tarvitaan aina täydet 20/20 pistettä eli käytännössä Suomen ylioppilaskirjoiostuksia vastaavasti Laudaturin paperit ja vähintään ka 9,4 lukiosta. Tämän jälkeen suoritetaan arvonta jonka perusteella opiskelupaikan saattaa saada voittaa. Loput paikat täytetään kuitenkin pääsykokeen perusteella.
"Niinpä ne ihmiset jotka tietävät, mitä haluavat tehdä 'isona' ovat valmiita jättämään tutut&turvalliset ympyränsä; ovat motivoituneita, sinnikkäitä, lahjakkaita ja eivätkä pelkää elämää; lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Näillä ominaisuuksilla ei taida olla paljoa merkitystä, mikäli firmassa ei osata hyödyntää alaisten yksilöllisiä vahvuuksia ja erityisosaamista. "
Kun hankkii hyvän tutkinnon niin eiköhän ensimmäinen työpaikka löydy itsestään. Varsinainen ura tehdään vasta työelämän tekojen perusteella ja opiskelumenestyksellä ei siinä vaiheessa ole niin suurta merkitystä. Joillakin aloilla saattaa tietenkin olla merkitystä sillä että valmistunut vaikka EU:n alueella jotta saa oikeuden tehdä töitä vaikkapa julkisella sektorilla (mm. lääketiede). Firmoissa valinta osuu aina sopivimpaan henkilöön ja silloin ei välttämättä pohjakoulutuksella ole merkitystä.
Jees, eli todellakin olet osittain oikeassa. Jos puhutaan business opiskelusta niin enemman kuin toivottavaa olisi lahtea pois suomesta. Kansainvalisesti suomen koulutustaso (HKKK yms) ovat suhteellisen heikkoja globaalissa maailmassa. Yleensa ihmiset jotka eivat ole olleet ulkomailla arvostelevat karkkaasti ulkomailla opiskelua. Ulkomailla opiskelleet usein huomaavat saamansa hyodyn moninkertaisena. Tyonhaku tilanteessa esim MBA-koulutuksen omaavat ovat sky-tilanteessa jossa businessäly on huomattavasti korkeammalla ja tyonhakutilanne kääntyy tyonvalinta tilanteeksi. Ulkomaille lahtevat opiskelijat omaavat rohkeaa luonnetta tosin kuin kotimaan formaatti opiskelijat. 'Kotimaiset yritykset jotka toimivat vain kotimaassa eivät tarvitse maailmankokemusta omaavia osaajia'; tama harhaluulo on tyypillista perisuomalaista ajattelua joka juontaa juurensa kotimaisiin raaka-aineisiin ja niiden ylenpalttiseen palvontaan. Todellinen osaaja ottaa yhteytta kontaktiinsa ulkomailla ja hallitsee tilanteen jne.
Siis vastaus: Mene ulkomaille jos haluat opiskella Businesta!
Mielenkiintoista olisi tietaa miten Suomalaisiin yliopistoihin saataisiin todella motivoituneita opiskelijoita. Nykyinen hakusysteemi ei niita ainakaan tuota. Formaatti-opiskelijat ovat vallanneet esim HKKK:n!
Mielestani eritoten kauppakorkeakoulut pitaisi eritella kaksi vaiheisiksi; valissa pitaisi olla vahintaan 3 vuoden tyokokemus jakso. On jarjetonta kouluttaa maistereita joista vain alle puolet on potentiaalisia osaajia! Kirjanpitajia on jo tarpeeksi! Ulkomailla, esim USA, oleva systeemi luo todellisia osaajia johtotasolle. Ei muuta kun jatko-opiskelut maksulliseksi jotta saadaan kaivettua todelliset motivoituneet opiskelijat joukosta; Economic Drive puskisi paalle. Valtio tietenkin takaisi lainan jonka helposti pystyisi maksamaan takaisin 3-4 vuodessa. Ongelmana on vaan tama ainainen itkuvirsi etta kaikki pitaa olla ilmaista; mitaan riskeja ei haluta ottaa!
se on jännä, että vaikka millä paska paperilla valmistut, kunhan vaan olet suomalaisesta yliopistosta, niin duunia tulee.
arvosanoilla ja opiskelu ajalla ei ole mitään merkitystä, eikä tietenkään sillä paljonko ihminen on kiinnostunut aiheesta.
satun tietämäämn aika monta ihmistä, jotka on lojunu suomalaisissa yliopitoissa vuositolkulla, valmistunut miten sattuu ja kaikki tämä vain sen takia, kun ei kersana tienny mitä tehdä. mentiin tekemään samaa mitä muutkin, opiskelustahan suomessa maksetaan...
esim hkkk tuottaa teoria-tommeja ja hannoja aivan liikaa; ulkomaalaiset oppilaitokset osaajia.
http://www.cs.hku.hk/~tse/topten.html
Ei mahdu suomalaisia yliopistoja mukaan. Jos haluat ulkomaille toihin, monen suomalaisen yliopiston papereita pidetaan lahinna AMK-tutkintoa vastaavana. "University of Vaasa - never heard of".
Tein aikanaan perustutkinnon Suomen parhaassa yliopistossa ja jain tietysti tyottomaksi. Sitten muutin ulkomaille, tein jatkotutkinnon huippuyliopistossa ja siita lahtien on oltu toissa, nyt jo kolmannessa maassa.
Itse teen parhaillani nelja vuotta kestavaa BSc-tutkintoa Irlannissa ja taman jalkeen on suunnitelmissa hakea Suomeen kauppakorkeaan tekemaan englanninkielinen MBA-tutkinto. Miksi Suomeen? Siksi, koska Suomessa se on ilmaista. Taalla maksat vuoden maisterin tutkinnosta parhaillaan 20 000e.
Ne, jotka ulkomaisia tutkintoja arvostelevat, ovat suurimmaksi osaksi niita jotka eivat itse ole milloinkaan maailmalle astuneet. Tottakai ulkomailla, kuten Suomessakin, on eroja tutkintojen valilla, mutta totuus on se etta ulkomailta saat vahintaankin yhta hyvan koulutuksen, kunhan yliopisto on suht arvostettu. Enka nyt tarkoita pelkkaa Harwardia yms, silla muitakin loytyy kylla.
Itse olen taalla opiskellessa alkanut arvostamaan ulkomailla opiskelevia todella paljon. Miksi? En siksi, etta ajattelisin etta tutkinto olisi jollain tavoin parempi kuin Suomessa. Mutta ihminen, joka lahtee ulkomaille opiskelemaan nayttaa itsenaisyytta, rohkeutta ja halua oppia uutta. Kielitaito karttuu, ja maailmankatsomus avartuu Todella paljon. Naet vuodessa enemman kuin joku toinen nakee Suomessa koko elamansa aikana.
En usko etta jaan loppuelamakseni ulkomaille asumaan, mutta en voi tarpeeksi kiittaa itseani siita etta tein paatoksen lahtea ulkomaille opiskelemaan. Maailmankuva on avartunut niin paljon ettei sita kasita jollei sita itse koe. Osaa myos arvostaa aivan eri lailla asioita Suomessa joita ennen ei edes ajatellut. En voi kuin nauraa ihmisille, jotka pahkailevat sita, miten tutkintooni suhtaudutaan Suomessa. Ei tyota haeta pelkalla koulutodistuksella - ihmisessa arvostetaan myos rohkeutta, itsenaisyytta, maailmannakemysta ja kaikkea sita, mita on maailmalla oppinut opiskelun ohella.
moi, todella osuvasti sanottu etenkin ulkomaalaisten tutkintojen arvostuksessa suomessa. Itse opiskelen MBA manchesterissa eika mielessani ole ollut suomi vuosiin. perustutkinnon suoritin jenkeissa.
KUITENKIN haluaisin sanoa etta ala ihmeessa mene tekemaan suomeen MBAta silla menetat suuren pohjan cv:tasi. Kaverini teki aikoinaan ko. tutkinnon juuri hkkk:lla ja kuulemani perusteella tutkinto on erittain hatara Suomessa (muista puhumattakaan). Jos teet sen esim englannissa yms. saat huomattavasti parempaa palkkaa taalla muualla euroopassa ja voit maksaa sen mitattoman 20K euron :) laskun nopeesti pois!!! Mieti viela... onnea opintoihin!