Kannuslaista alkuperää?

Äiti on vaan ylpeä äidin mussukasta. 🤣

Paljonko maksaa jos sille lähettää oman pippelin kuvan ja se kertoo mitä mieltä se on?

Ei omena kauas puusta putoa.

Surullista. Myötätuntoa tässä tarvitaan, ei tuomitsemista saati alhaista ilkkumista.

Puuttumatta tähän nimenomaiseen tapaukseen totean yleisesti, että jokainen lienee tavannut henkilön, jonka elämänfilosofia kiteytyy periaatteeksi "kaikki on myytävissä kun vain hinnasta sovitaan." Tämän elämänasenteen onttous paljastuu nopeasti kun kysyy "millä hinnalla myyt asian x?" X:n paikalle voi sijoittaa jonkun kyseiselle henkilölle rakkaan ihmisen tai jos sellaista ei ole niin lemmikkieläimen tai jos sellaista ei ole niin sitten koettaa selvittää löytyykö henkilön elämästä, konkreettisista tai ei-konkreettisista asioista jotakin joka ei ole myytävissä. Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa henkilö aivan oikeasti on valmis myymään mitä tahansa kun vain hinnasta sovitaan.

Jatkan yleisellä tasolla, ottamatta kantaa tämän ketjun aloitukseen. Kuten alkuun totesin, myötätunto on oikea suhtautumistapa tässä.

Niin sanottu maksullinen rakkaus (jolla ei sivumennen sanottuna ole mitään tekemistä oikean rakkauden kanssa ja josta yleisesti käytetään huomattavasti roisimpia ilmaisuja - halusin käyttää tässä kohteliainta tähän hätään muistamaani) lienee yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskunta. Kapitalisti sanoo, että kun on kysyntää niin sitten on tarjontaa. Markkinahinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan dynamiikassa. Yksinkertaista.

Yksinkertaista on myös se, että maksullisen rakkauden markkinapaikka (todellinen tai digitaalinen) kuolee, jos

1. sille ei ole kysyntää ja/tai
2. sille ei ole tarjontaa.

Katson, että vastuu em. markkinapaikkojen hävittämisestä kuuluu sekä kysyjille että tarjoajille. Lisäksi suuri vastuu on kotikasvatuksella ja koulutuksella. Oleellista on, että normalisoidaanko (toisinsanoen arkipäiväistetään) ilmiöitä, jotka edustavat ihmisyyttä köyhdyttäviä arvoja.

Arkinen esimerkki: Donald Trumpin kaltaiset toimijat arkipäiväistävät vihapuheen. Suomestakin löytyy poliittinen ryhmä, joka on kunnostautunut tällä saralla. Toinen esimerkki: toimittaja, joka kirjoittaa ihailevaan sävyyn ns. maksullista rakkautta tarjoavasta henkilöä arkipäiväistää uskomusta, jonka valossa kyseinen työ on työtä siinä missä mikä tahansa muukin työ.

Nostetaan tikun nokkaan OnlyFans-markkinapaikka. Tiedän siitä nimen lisäksi vain sen mitä olen muutamasta lehtijutusta lukenut. Lisäksi olen lukenut tämän ketjun aloitusviestissä linkitetyn jutun. Niinpä väitän tietäväni teemasta riittävästi ja toistan: surullista. Alleviivaan, etten seuraavassa puhu em. jutun henkilöstä.

Maksullisen rakkauden myyjä (toimiipa hän sitten elävässä elämässä tai digitaalisessa maailmassa) saattaa usein selittää itselleen (ja toisille), että hän myy "vain" kehoaan, sen sijaan mieli tai sielu ei ole myynnissä. Tällainen henkilö tyypillisesti uskoo, että mieli on teflonia, siihen ei mitään tartu. Hän saattaa ajatella, että "vain muutama vuosi tätä ja sitten koittaa taloudellinen vapaus, todellinen elämä, perhe..."

Ihminen on kekseliäs. On inhimillistä, että tekemisiään haluaa kaunistella. Uskon tämän tarpeen johtuvan mm. siitä, että jokainen haluaa pystyä katsomaan itseään peilistä. Peiliin katsominen ei monestikaan ole helppoa, koska kuva ei aina kauniilta näytä. Virheitä teemme jokainen. Ajattelen, että virheiden myöntäminen, rehellisyys ja siihen liittyvä myötätunto (armollisuus) itseä kohtaan ovat tässä avainasemassa.

Lopuksi

- mieli ei ole teflonia
- on paljon asioita, joiden arvo ei ole euroilla mitattavissa
- aina voi kääntää uuden lehden elämässään
- ketjun aloitusviestissä linkitetyn uutisen päähenkilölle ja perheelleen toivon parempaa huomista

Ja ihan lopuksi: Mitä itse ajattelet – missä kulkee rajanveto ihmisarvon ja kauppatavaran välillä?

-gs

Tekeeköhän kotikäyntejä??

Eikös se ollu rahasta kiinnostunu.
Tyttöraukka, se saattaa vanhempana harmittaa.

Tekeekö molemmat arviokäyntejä, toisten kotona

Keskustellaankohan kotona työasioista, jos sattuu tännepäin tuleen lomaileen 🤔

Voi, voi minkä tytär teki