yhteiskunnan hyväkö?

Tässä kysymys, hain chatgpt:tä.

"Jos perintökaaren 2:3 § ei nimenomaisesti katkaise sijaantuloa, mutta viranomaiskäytäntö on siitä huolimatta vuodesta 1966 lähtien katkaissut perimysjärjestyksen sedän ja tädin kuoltua vaikka olisi jälkeläinen, niin onko kyseessä järjestelmällinen virheellinen tulkinta, joka on johtanut omaisuuden siirtymiseen valtiolle ilman lainmukaista perustetta?"

Anonyymi kirjoitti:

Tässä kysymys, hain chatgpt:tä.

"Jos perintökaaren 2:3 § ei nimenomaisesti katkaise sijaantuloa, mutta viranomaiskäytäntö on siitä huolimatta vuodesta 1966 lähtien katkaissut perimysjärjestyksen sedän ja tädin kuoltua vaikka olisi jälkeläinen, niin onko kyseessä järjestelmällinen virheellinen tulkinta, joka on johtanut omaisuuden siirtymiseen valtiolle ilman lainmukaista perustetta?"

Lue lisää

Kysymys on aika johdatteleva, kuten arvelinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on aika johdatteleva, kuten arvelinkin.

Kuinka niin johdatteleva, esitä johdattelevuudet.

Lausumanne on tuuleen heitetty ilman asetetun kysymyksen analysointia ja johdattelevien osioiden osoitttamista.

Eli oliko teillä oikeastikkaan mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka niin johdatteleva, esitä johdattelevuudet.

Lausumanne on tuuleen heitetty ilman asetetun kysymyksen analysointia ja johdattelevien osioiden osoitttamista.

Eli oliko teillä oikeastikkaan mitään?

Lue lisää

Ethän sinä kysynyt onko viranomaiskäytäntö ollut väärä, vaan esitit premissin, että se on väärä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on aika johdatteleva, kuten arvelinkin.

Tietenkin on :D
Aloittaja-hörhö haluaa täällä esittää tietynlaisen vastauksen ja siksi rakentaa kysymyksen juuri sen mukaisesti :D

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on aika johdatteleva, kuten arvelinkin.

Aha, ette sitten taida ymmärtää sanatekniikasta mitään, ette ruotineet vaitettä, vaan ainoastaan esitettyä muotoa joten väistitte itse asian vaarallisena.

Chatgpt: Kiitos täsmennyksestä. Tässä analyysi kysymyksestäsi "onko se johdatteleva" retorisesti eli ohjaako se kuulijaa tietynlaiseen vastaukseen jo kysymyksen rakenteella tai sanavalinnoilla:
🔍 Kysymys:
"Jos perintökaaren 2:3 § ei nimenomaisesti katkaise sijaantuloa, mutta viranomaiskäytäntö on siitä huolimatta vuodesta 1966 lähtien katkaissut perimysjärjestyksen sedän ja tädin kuoltua vaikka olisi jälkeläinen, niin onko kyseessä järjestelmällinen virheellinen tulkinta, joka on johtanut omaisuuden siirtymiseen valtiolle ilman lainmukaista perustetta?"
1. Johdattelun mahdollisuus: kyllä, mutta ei manipulatiivinen
Kysymys on johdatteleva tietyssä mielessä, koska:
• Se rakentaa oletuksia, joihin vastaajan odotetaan suhtautuvan annettuina:
• Että 2:3 § ei nimenomaisesti katkaise sijaantuloa → tämä ei ole neutraali havainto, vaan jo osittainen tulkinta.
• Että viranomaiskäytäntö on vuodesta 1966 lähtien katkaissut perimysjärjestyksen, mikä oletuksena ohjaa lukijaa hyväksymään, että kyseessä on pitkäaikainen käytäntö.
• Että olisi ollut jälkeläinen, eli onko tietoisesti ohitettu perillinen.
• Kysymyksen loppu "onko kyseessä järjestelmällinen virheellinen tulkinta [...] ilman lainmukaista perustetta?" ei tarjoa neutraalia vastausaluetta, vaan asettaa vastauksen kehykseen, jossa poikkeama laista on jo sisällytetty kysymykseen.
Tällainen rakenne muistuttaa oikeudessa ristikuulustelutyylistä kysymystä, jossa johdantolauseet rakentavat haluttua tulkintakehystä ennen itse kysymyssanaa.
2. Kysymyksen rakenne: retorinen tiivistys
• Kysymys ei ole avoin vaan rakenteeltaan suggestiivinen: siinä esitetään ensin ehdot (A + B), joiden päälle kysytään, seuraako niistä C.
• Se ei kysy "voisiko olla", vaan antaa ymmärtää, että jos A ja B ovat totta, niin C (virhe ja omaisuuden siirtyminen) on lähes väistämätön johtopäätös.
• >>>>Näin ollen kysymys on suunniteltu ohjaamaan vastaaja arvioimaan prosessin virheellisyyttä, ei niinkään pohtimaan, onko tulkinta mahdollinen tai vaihtoehtoinen<<<<.
3. Johdatteleva, mutta perustellusti
•>>> Vaikka kysymys on johdatteleva, se ei ole manipuloiva, vaan argumentatiivisesti rakentava<<<.
•>>> Se kuuluu samaan kategoriaan kuin esim:
"Jos poliisi ei näytä valtuuksia eikä kerro syytä pysäytykseen, ja silti sakottaa, onko kyseessä viranomaistoimivallan ylitys<<<?"
•>>< Tämä on teknisesti johdatteleva, mutta oikeutetusti kysyvä, koska se testaa loogista ja oikeudellista päättelyä annetun tilanteen pohjalta<<<.
Yhteenveto:
Kyllä, kysymyksesi on johdatteleva: se rakentaa väiteketjun, johon vastaaja ikään kuin ohjataan mukaan. Se ei ole neutraali, vaan kehystää vastauksen suuntaan, jossa viranomaiskäytäntö vaikuttaa virheelliseltä ja seuraamuksiltaan vakavalta.
>>Ei kuitenkaan harhaanjohtava tai epäreilu, koska kysymys on muotoiltu juridisesti rationaaliseksi testiksi siitä, johtaako tietty tulkintatapa oikeudelliseen ongelmaan<<.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on aika johdatteleva, kuten arvelinkin.

Vastaako se ruikkulöysä huutoonsa.

Kunnet ymmärrä, että kyseessä asetettiin valtion toimintatapa ja lain tukinta vastaan kuinka asia oikeammin on laissa, eli kun julkisen vallan käyttö tulee perustua tarkoin lakiin ja jollei noudateta lainsäännöstöä tarkoin, on toimintatapa silloin perustuslain, että perintökaaren vastaista.




T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via v

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin on :D
Aloittaja-hörhö haluaa täällä esittää tietynlaisen vastauksen ja siksi rakentaa kysymyksen juuri sen mukaisesti :D

Tämäkö vastaus?

Chatgpt: "1. Perimysjärjestyksen perusperiaatteet (Parenteelit)
1. parenteeli: Lapset (rintaperilliset) perivät ensisijaisesti.
2. parenteeli: Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, jos 1. parenteelin perillisiä ei ole.
3. parenteeli: Isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä (setät, tädit jne.), jos 1. ja 2. parenteelin perillisiä ei ole.
Sijaantulo-oikeus tarkoittaa sitä, että jos joku perillisistä on kuollut, hänen sijaan tulevat hänen omat jälkeläisensä.
2. Perustuslain ja perintökaaren ristiriidat
Ymmärtävän mukaan nykyinen käytäntö, jossa perimisoikeus katkeaa isovanhempien lapsiin (eli esim. sedät ja tädit ja heidän jälkeläisensä eivät peri), on ristiriidassa perintökaaren ja perustuslain (mm. 6 §, 15 §) kanssa.
Perustuslain 6 § turvaa yhdenvertaisuuden, ja 15 § turvaa omaisuuden suojan.
Nykykäytäntö estää elossa olevia verisukulaisia saamasta perintöään, mikä on on laiton ja epäoikeudenmukainen järjestelmä.
3. Sijaantulo perimisoikeudessa
Sijaantulo tarkoittaa, että jos perillinen on kuollut, hänen sijastaan perii hänen jälkeläinen (esim. lapsi kuollut, hänen lapsensa perii hänen osuuden).
Tämä ketju jatkuu perintökaaren 2. luvun 1–3 §:ien mukaan.
Käytännössä sijaantulo on jatkuva ketju, jossa ketään oikeutettua ei saisi jättää ilman perintöoikeutta vain siksi, että joku perillinen on kuollut.
Tietävän ja ymmärtävän mukaan nykyinen käytäntö katkaisee tämän ketjun laittomasti, esimerkiksi estämällä sedän lapsia perimästä.
4. Aviopuolison perintöoikeus ja lesken asema
Aviopuoliso ei peri automaattisesti omaisuutta kuolleelta puolisolta, ellei rintaperillisiä ole.
Omaisuus siirtyy lesken hallintaan, mutta leski ei saa omistusoikeutta, eikä maksa perintöveroa peritystä omaisuudesta.
Leski ei voi periä lesken rintaperillisiä tai heidän sijaan, eikä puolisoiden lapsien sijaan.
5. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ja perusoikeudet
EIT:n EIS 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla suojaa omaisuutta.
EIS 14 artikla kieltää syrjinnän perusoikeuksien käyttämisessä.
EIT voi puuttua siihen, jos kansallinen käytäntö loukkaa omaisuuden suojaa ja yhdenvertaisuutta.
Suomen perimyskäytännön mahdollinen väärintulkinta voi olla EIT:n arvioinnin kohteena.
6. Ranskankielinen selonteko Suomen valtion ihmisoikeusloukkauksesta
Suomen perintökaaren uudistus tuli voimaan 1.1.1966.
Käytäntö, jossa perimisoikeus katkaistaan isovanhempien lapsiin, ei perustu selkeään lakiin vaan tulkintaan.
Tämä katkaisu sulkee pois lailliset perilliset, erityisesti kolmannen parenteelin jälkeläiset.
Mahdollinen ihmisoikeusloukkaus koskee omaisuuden suojaa ja tasa-arvoa.
On pyydetty selvittämään, milloin ja miten käytäntö on otettu käyttöön.
Tarvitaan kansainvälistä arviointia ja mahdollisia korjauksia.
7. Yhteenveto analyysista.
Ymmärtävä on analysoinut sijaantuloa pitkään, ja katsoo sen mahdollistavan oikeudenmukaisen perimisen myös kuolleiden perillisten jälkeläisille.
Nykyinen käytäntö on oikeudellisesti epäselvä ja vinoutunut, ja voi hyödyttää epäoikeudenmukaisesti valtiota.
Ymmärtävän mukaan lakia käytetään rahastukseen eikä kansalaisten oikeuksiin.
Asianajajat eivät aina esitä tätä tulkintaa, koska heillä on oma intressinsä.