Missä palstan Runonurkka

Anonyymi-ap

tässä muistona jostain vanhoista, en koko ketjua, se kun on 70 palstalla ollutta.

Runonurkkassa 2013

tulenlieskatt
2013-01-08 16:01:13
Ilmoita
Jäi muistoihin vuosi entinen

Karkasi tuo vuosi eilinen,
uusi vie pois mennehen.
Toiveita, hyviä sattumuksia
retkiä, hetkiä aivan uusia.
Taas muistoja keräillään
ajanjaksoihin heräillään.

Aika kaksituhattakolmetoista
ihmettelen lukua moista.
Minne katoaa vuodet nuo
vain muistot ne takaisin tuo.
Edellinen äsken oli vielä tässä
aikaa kanssani viettämässä.

Uutta tarinaa elämästä
tulevasta ja eletystä,
runonurkka oottelee
oven selkoselleen aukaisee.
Siispä kirjoittelemaan
ja runoja lukemaan.

Toivossa ihanaa yhteishetkee,
iloista hyvää lukuretkee.
Oikein upeaa alkanutta vuotta
heitetäänpä eteen runonuotta.
Surun, ikävän ja ilon tunteet jaa
runot olon omakin parantaa.

Runoja kaipaillen tulenlieskat

66

788

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Runonurkka oli erittäin suosittu siihen aikaan,
      minäki jäin kaipaamaan Tulenlieskan runonurkkaa,

      oletan
      hän poistui keskuudestamme tuonpuoleiseen.

    • Anonyymi

      Runomaakarit, nyt runoja kirjoittamaan.
      Elvytetään vanhaa perinnettä joka on ihan kuollut.
      Tähän alla vapaasti!

      • Anonyymi

        Annetaan noiden kirjailijoiden näyttää mallia ensin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Annetaan noiden kirjailijoiden näyttää mallia ensin!

        En ollut täällä runoketjujen aikana, mutta ei noissa vanhoissa mitään kirjailijota ollut , palstan käyttäjiä, muista ketjuista lukemalla saa tietää, että moni on jo taivaallisissa joukoissa.
        Mikä ihmeen kommentointi , kaikilla on sama oikeudet palstalla.
        En ole runomaakari, mutta moni täällä on.
        Saisi palsta muutakin eloa kuin kinailut.
        Vai sitäkö toivotkin?


    • Anonyymi

      Olin hyvä runonlukija. Opettaja vei taksilla esiintymään tilaisuuksiin ja kilpailuissakin pärjäsin. Tämä runo on jäänyt eniten mieleen.

      Poika ja kynttilä

      Pieni kynttilä,/kun sinä olet kanssani täällä huoneessa, en pelkää./
      Pieni kynttilä, kun sinä lämmität kylmää kättäni,/ minun on hyvä olla.
      Olisi varmasti hauskaa/ osata valaista ja lämmittää/ niinkuin sinä

      Pieni kynttilä,/ sinä olet tänään pienempi kuin eilen!/ Itketkö sinä?
      Jotain, aivan kuin kyyneleitä/ vierähti juuri alas.
      Sitäkö sinä itket,/ että tulet aina pienemmäksi,/ sinä pieni, rakas kynttilä?

      Mutta minä,/ Minä tahdon kasvaa suuremmaksi./Kerran olen yhtä suuri kuin isä./
      Silloin näytän/ mitä osaan, ja kaikki katsovat ja ihmettelevät/ Minua.
      Pieni kynttilä, voi, kuinka sinä raukka olet todella pieni!

      Minä sammutan sinut,/ että et kuluisi aivan loppuun,/ mutta –
      minä tarvitsen sinua, kun on pimeä ja kylmä/ja sinä valaiset ja lämmität./

      Mutta – pitääkö aina tulla pienemmäksi, että voi valaista ja lämmittää?

      Mirjami Lähteenkorva

      • Anonyymi

        Sorry että sotkin ketjua. Nyt vasta hoksasin että kyse oli itse kirjoitetuista runoista. Voi poistaa jos kovasti häiritsee. Anteeksi vielä!


      • Anonyymi

        Kiitos muistostasi, ei toki, runoketjuhan voi sisältää vanhoja ja uusia, itse kirjoitettuja ja omissa muistoissa olevia runoja.
        Muistelen että aikanaan oli radiossakin sarja tämän runon haluaisin kuulla.
        Jossain tämän suomi24 palstallakin 50,60,70, vuotiaissa kysellään vanhoja lauluja ja runojahan nekin ovat.

        Olisi ihanaa kun kirjoittajat innostuisivat uudelleen.
        Vuosia sitten minulla olit tuttava Raisiossa, hän kertoi kirjoittavansa jonnekin runoja, mutta se jäi minulle vieraaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos muistostasi, ei toki, runoketjuhan voi sisältää vanhoja ja uusia, itse kirjoitettuja ja omissa muistoissa olevia runoja.
        Muistelen että aikanaan oli radiossakin sarja tämän runon haluaisin kuulla.
        Jossain tämän suomi24 palstallakin 50,60,70, vuotiaissa kysellään vanhoja lauluja ja runojahan nekin ovat.

        Olisi ihanaa kun kirjoittajat innostuisivat uudelleen.
        Vuosia sitten minulla olit tuttava Raisiossa, hän kertoi kirjoittavansa jonnekin runoja, mutta se jäi minulle vieraaksi.

        Voi kiitos!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi kiitos!

        Muistoissa siirryn tulenlieskan runo ketjuun ja kirjastani kopsaan runon,,,

        Rakkaudesta.

        Aloitan itsestäni,
        rakastan, rakastan
        jos en itseäni,
        kukas sitten?

        Vuodenaikoja rakastan,
        talvea pakkasineen,
        kevättä, luonnon heräämistä
        ja vihdoin syksyä, väriloistoineen.

        Miksi rakkautta piilottaisi,
        se kuuluu ihmiseen,
        onni on osata rakastaa.
        Tuntea se lämmin tunne,
        mikä mielessä, sydämessä ailahtaa.

        Onni on äidin rakkaus,
        rakkauksista pyyteettömin.
        Tuntea naisen ja miehen
        välinen rakkaus,
        vihdoin illan ehtiessä,
        rakastaa elämää,
        iloineen ja murheineen.

        Vihdoin osaan tuntea iloa,
        rakkaudesta,
        sillä se on tunteista suurin.
        Kiitollinen olen siitä,
        että tunne elää,
        tiedän eläväni.

        Lukuisa runoja sai runoketju minunkin kirjoitusteni myöten, ihmettelen, että tämänkin verran ajatuksia olenn runomittaan saanut, nyt ei runoratsu enää laukkaa.


    • Anonyymi

      Rakkautta on ylistetty'
      tehty runoja ja laulettu
      tanssittu ja halattu.
      Kaikesta ei puhuttu julkisuuteen
      eikä joka vuosi vaihdettu uuteen
      kun oli akka kainalossa
      ja lapsi kehdossa
      mutta rakastettiin
      ja tanssittiin.
      Pirtin lattialankut paukkui
      ja vahtikoira haukkui.
      siitä se meteli kasvoi
      kaikki paikalle tuli, jotka jaksoi.

      Uusia suhteita nuoret loi
      kun pirtin tanssit mahdollisuuden loi.

      hx

      • Anonyymi

        Kun minä poika istun ratsuni selkään,
        kaikki heti näkevät mitä minä pelkään.
        Kiviä ja kantoja helposti väistän
        ohjaksia käyttäen hevostani päistän.
        Kaatuvia puita en tahtoisi eteen
        ratsuni karkaavaan, en vieraaseen veteen.
        Ylväs on ryhti ratsuni ja minun
        mahtaa nyt käydä kateeksi sinun.
        Lomalla täällä, kun aurinko paistaa
        kaikki harmit se päivästä poistaa.
        Toiset ei malta lomalla olla
        niillä ei aina säteile polla,
        keksi ei miten helpottaa oloa,
        kun kaivavat aina samaa koloa.
        Aarteita tuskin löytyy kivienkoloista.
        Niitä löytää näistä vapaista oloista.
        Lomaile sinäkin, anna aivoille loma
        Minulla on tämä harrastus ikioma.
        Ratsulle hyppään ja paljon näen
        kun laukalla menemme harjalle mäen.
        hx


    • Anonyymi

      Onko kaikki runojen kirjoittajat kuolleet?
      Taitaa fiilikset olla noita ikääntyneiden huolia,
      ei jakseta ilontippoja ilman lääkepulloa.

      • Anonyymi

        Paras runo lähti poistoon TIRKS


    • Anonyymi

      Kuka mittaa älykkyyden
      kuka parhaan runon
      kuka löysi kultahipun
      kuka taivaan rajan
      kuka paras uimareista
      kuka paras huijareista
      kuka keräs männyn kävyt
      kuka mittaa älyt
      kuka osaa opettaa
      kuka riidat lopettaa
      kuka viisain viisaista
      kuka huutelee puskista
      kuka piiloon loikki
      kuka pani välit poikki
      kuka teki mitäkin
      kuka sanoi sitäkin
      kuka olet
      kuka käski
      kuka mitä tekikään
      kuka sanoi leikitään
      kuka oli kuka sanoi
      kuka juonet punoi
      kuka ?
      En minä, se oli Pirkka!

    • Anonyymi

      Kun äiti Aa :a ensimmäistä opetti mua ääntämään
      mä satuin pääni kääntämään
      silmäilin kissaa leikkiväistä
      mieleeni jäi vain nuhde tää
      voi laps kulta sulla on kova pää

    • Anonyymi

      Onhan noita omenoita
      suuri sato kirsikoita
      kolme tuolla karviaista
      mustaherukoita maista.

      Tässä syöt ja kiität
      muistohisi heti liität
      mitään älä hauku
      vaikka kissa yöllä nauku.

      Koiran karvat peitollani
      varkaita on pellollani
      supikoirat kovakallot
      ihan ovat täysin tollot.

      Marjasadon mahaansa
      käyttää kuin ois omaansa
      viheliäin yöllä liikkuu
      pienessä korressa kikkuu.
      '
      Tarrraa kiinni katalasti
      kataa ihan maahan asti
      sitten muka nauttii siitä
      kuitenkaan ei kukaan kiitä.

      Talloo maahan karviaset
      tartuttaa jo kaikki loiset
      siihen mihin jalka osuu
      kaikkialla taas se hosuu

      Laitan aitaa marjoille
      eikä pääse kujille
      joita täällä itse liikun
      omas orressani kiikun.

    • Anonyymi

      Kesäinen ilta aurinko hiveli ihoa
      silitti lämmöllä paljasta pintaa
      istuit rinnallani
      käännyin katsomaan autiota veden pintaa
      jolla kaksi joutsenta lipui rinnakkain

      niillä on kaksi poikasta välissä.

      Kuin joutsen
      yksiavioiseksi sanottu
      haluan olla rinnallasi
      kokea turvallisuuden
      kulkea rinnallasi tässä ja nyt
      vaikka pois lähtisit
      tiedän
      sinä palaat kuin joutsen keväällä
      sinne missä rakkaus syttyi
      siellä on rakkaus pysyvä.

      Ikuista rakkautta vannomme
      joutsenet suojelevat lapsiansa

      sinä sivelet paljasta ihoani
      ilta auringon valossa meidän on lämmin
      eikä rauhaamme mikään uhkaa.

      • Innostavaa ?

        On ihana aamu,
        min Luoja soi,
        ihmismieleen ilon toi.
        Auringon paistetta
        ihailkaamme,
        siitä voimaa, iloa, päivään saamme.

        Tälläinen päivä,
        nauttikaa,
        toinen toistanne
        rakastakaa.
        Elämän kulkumme,
        lyhyt on.
        ei kestä se,
        ei ole loputon.

        Tunteesi näytä,
        oikein ne käytä,
        anna ystävän huomata,
        hän sinulle rakas on.
        Pieniä hetkiä, pieniä retkjä,
        elämä suokoon
        onnen hetkiä.

        Ystävät teitä halajan,
        luoksenne tulla haluan.
        runoratsulla saavun taas,
        teille intoa antamaan,
        runosuontanne avaamaan.
        Runojen voimalla mennään vaan,
        päiviin moniin, tuleviin.

        Kirj. vuosi 2006


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Innostavaa ?

        On ihana aamu,
        min Luoja soi,
        ihmismieleen ilon toi.
        Auringon paistetta
        ihailkaamme,
        siitä voimaa, iloa, päivään saamme.

        Tälläinen päivä,
        nauttikaa,
        toinen toistanne
        rakastakaa.
        Elämän kulkumme,
        lyhyt on.
        ei kestä se,
        ei ole loputon.

        Tunteesi näytä,
        oikein ne käytä,
        anna ystävän huomata,
        hän sinulle rakas on.
        Pieniä hetkiä, pieniä retkjä,
        elämä suokoon
        onnen hetkiä.

        Ystävät teitä halajan,
        luoksenne tulla haluan.
        runoratsulla saavun taas,
        teille intoa antamaan,
        runosuontanne avaamaan.
        Runojen voimalla mennään vaan,
        päiviin moniin, tuleviin.

        Kirj. vuosi 2006

        Hienosti muotoilet sanomasi.


    • Anonyymi

      Kirkkaassa valossa varjotkin tanssivat.
      Pelaavat piilosta pilvien alla
      toinen oli tässä, toinen tuolla
      mutta nyt on kirkasta paistetta
      valoa vasten katsoessa minusta tuli sokea.

    • Anonyymi

      Ruunelle Runo ! ------ kirjoitin aikoinaan v 2018 " huumorilla "



      Kirjoitan ,
      sanan muutaman asetan ,

      " kalevalan päivän kunniaksi "

      Oisko päivä onnellinen,
      toisko rakkaan tullessaan,

      vai turhaanko elin elämää

      kauna kulkenu olen
      etsien ja toivoen
      kohtaisinko ihmisen
      sen ainoan
      sen rakkaan
      sen kalleimman

      vai menikö vuodet huomaamatta
      turhaanko virsiä veisasin,
      toivoen

      aika kului vuodet vieri ,
      vaivat saapui vieraakseni ,

      vanhuus astui huoneeseen,
      päätti jäädä asumaan,

      siihen päättyi noruuteni
      haaveeni hajosi !

      kirj. mummi * aikoinaan,,,,,,,,


      PS. Ruune on poistunu keskuudestamme, kunnia hänen muistolleen !

    • Anonyymi

      Kuinka sen kertoisin !

      Sanat katoaa

      sanoisinko ikävä on
      sanoisinko pois tahdon
      sanoisinko matkustan

      voimat hiipuu

      tahdon muistaa sen
      kerran kirjoitin
      rakkaudesta elämän
      jonka kadotin
      menit pois
      sait kutsun luojan luo
      jäin yksin
      harhailen
      jotain etsien
      odotan
      eksyneenä
      katujen viidakkoon
      en löydä kotiin !

      kirj. mummi * seita muori, suuren tunturin kupeessa.

    • Anonyymi

      Runoilu on helppoa tai vaikeaa, riippuu hieman mitä yrittää sanoa, vai sanooko mitä mieleen sattuu tulemaan, eli se vanha sanonta; viekö mies riimejä, vai riimit miestä.

      • Anonyymi

        runo tulee jos on tullakseen
        väkisin ei runo synny

        nyt vanhuksena runosuoni on jostain syystä kuivunu

        joskus joku ilmestyy
        pitäisi vain heti kirjoittaa ylös,
        myöhemmin ei muista kuinka sen sanois


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        runo tulee jos on tullakseen
        väkisin ei runo synny

        nyt vanhuksena runosuoni on jostain syystä kuivunu

        joskus joku ilmestyy
        pitäisi vain heti kirjoittaa ylös,
        myöhemmin ei muista kuinka sen sanois

        niin, muistaa vain että se oli runo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        niin, muistaa vain että se oli runo

        Kyllä runojakin syntyisi, mutta tuntuu, ettei kannata kantaa huolta runoista.
        Täällä ei arvosteta tekstiä, täällä arvostellaan kirjoittajat.

        Runomittaa osaa moni käyttää, mutta Seita muori, hilla ja muut osaavat sisällyttää myös jonkin sanoman.

        Ymmärretäänkö niitä täällä?
        Joskus näkyy ymmärretyn.

        Rehellisyyden nimissä, epä ole haluja pilata palstaa omilla runoillani!

        Makriinallakin oli sana hallussa, pidin hänestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä runojakin syntyisi, mutta tuntuu, ettei kannata kantaa huolta runoista.
        Täällä ei arvosteta tekstiä, täällä arvostellaan kirjoittajat.

        Runomittaa osaa moni käyttää, mutta Seita muori, hilla ja muut osaavat sisällyttää myös jonkin sanoman.

        Ymmärretäänkö niitä täällä?
        Joskus näkyy ymmärretyn.

        Rehellisyyden nimissä, epä ole haluja pilata palstaa omilla runoillani!

        Makriinallakin oli sana hallussa, pidin hänestä.

        Näin on, kuten sanot 13.20/17.7. Entä jos kirjoittaa Anona ?
        Ei kai silloin tule maalitetuksi ?
        Olin vuosia sitten työssä mielisairaalassa. Lyhyiltä käynneiltä jäi mieleen monta kohtaamista.
        Tässä yksi niistä:

        Kun minulla lopulta on voimia kohdata hänen särkynyt katseensa
        hän hymyilee, tulee luo ja kysyy:
        Voitko sinä viedä minut kotiin ?
        Suljen itseni, pakenen terveyteen ja kieltäydyn kuulemasta ihmisen hätää.
        Vastaan, kuten kuuluu vastata, näille, mielisairaille:
        Et selviä yksin kotona, täällä sinusta pidetään huolta.
        Oliko tämä totta edes ?
        En tiedä.
        Sen tiedän nyt, että myös siihen sattuu, joka antaa kiven kun toinen pyytää leipää.

        Tuskin tuo runo on. Proosaruno korkeintaan. Ainoa mikä muistui mieleen "omasta tuotannosta"- muiden runoja muistan paremmin..))

        Minullakin on Makriinaa ikävä. Sana hallussa ja huumoria riitti.


    • Anonyymi

      Runoketjun aloittajana olen pettynyt runojen huonosta menestyksestä.
      Siirsin vanhasta ketjusta alun.

      Kiitos kun osallistuitte.

      • Katselin aamukahvia juodessa pääskysten taidokasta liitoa ja nyt poikaset ovat lentokykyisiä ja harjoittavat siipiä räpytellen taitojaan, opetellen lennossa ruokaansa haalia.
        Joskus kirjoitin runon , vuosi 2006 oli runoratsuni vauhdissa.

        Huarapiäsky.

        Huarapiskyjä oottellaan,
        tervetulovirsiä veisataa.
        Se piäsky se vasta kesä tuo
        ja lämpimä ilima meille suo.

        Se savvee kerree ja pesseee muuroo,
        taitosa näyttää ja lissee luuloo.
        Ku lentosa taio meille näyttää
        ja kurkkuaan sillo tällö käyttää

        Tirskutus piäsky on niin sommoo,
        sitä kuunteloo, niiku kultoo ommoo.
        Tule jouvu jo piäsky tänne,
        syö hyttyset. out ystävä mulle.

        Hyttyset sinusta tykkee ei,
        minä riemusta kilu, hip ja hei.
        Tule jouvu jo savvoo laulamaa,
        ja lentotaitojas näyttämää.

        Niitä kuoroja minnäi ihastelen
        ja värssyjä värkkeen kehuskellen.
        Sinä huorapisky oot nii soma,
        myö sinusta tykätää, oot melekei oma.

        Perään vielä toinen tuotos:

        Kesä
        Kesä, pieni iloinen tyttönen
        paljain varpain astellen.
        Hymysuu ja silmät tuikkii
        onnesta, lämmöstä meille kuiskii.

        Ystävä tämä tyttönen on,
        tuoden meille valon ja auringon.
        Suloisen leppoisan tuulen,
        lintujen laulunkin, nyt mä kuulen.

        Tuo rakkauden kuiskeen illoin,
        missä lienet, mitä tehnet silloin.
        Mieleen se valtaa tunne tuo
        ja ystävän rakkaan kaipuun suo.

        Vihdoin kun hänet kohtaat,
        silmät ne tähtinä sinullakin hohtaa.
        Ei maailma mustalta näyttää voi,
        kun kesä meille rakkauden soi.

        Tämä pieni tyttönen kesäinen.
        on ystävä hyvä kaikkien.
        Häntä mielellä hyvällä tervehditään
        ja kesästä kauniista nautitaan.

        Tulkaa ja runoratsunne valjastakaa, siitä iloa kaikille jakamaan.


      • Hil-la kirjoitti:

        Katselin aamukahvia juodessa pääskysten taidokasta liitoa ja nyt poikaset ovat lentokykyisiä ja harjoittavat siipiä räpytellen taitojaan, opetellen lennossa ruokaansa haalia.
        Joskus kirjoitin runon , vuosi 2006 oli runoratsuni vauhdissa.

        Huarapiäsky.

        Huarapiskyjä oottellaan,
        tervetulovirsiä veisataa.
        Se piäsky se vasta kesä tuo
        ja lämpimä ilima meille suo.

        Se savvee kerree ja pesseee muuroo,
        taitosa näyttää ja lissee luuloo.
        Ku lentosa taio meille näyttää
        ja kurkkuaan sillo tällö käyttää

        Tirskutus piäsky on niin sommoo,
        sitä kuunteloo, niiku kultoo ommoo.
        Tule jouvu jo piäsky tänne,
        syö hyttyset. out ystävä mulle.

        Hyttyset sinusta tykkee ei,
        minä riemusta kilu, hip ja hei.
        Tule jouvu jo savvoo laulamaa,
        ja lentotaitojas näyttämää.

        Niitä kuoroja minnäi ihastelen
        ja värssyjä värkkeen kehuskellen.
        Sinä huorapisky oot nii soma,
        myö sinusta tykätää, oot melekei oma.

        Perään vielä toinen tuotos:

        Kesä
        Kesä, pieni iloinen tyttönen
        paljain varpain astellen.
        Hymysuu ja silmät tuikkii
        onnesta, lämmöstä meille kuiskii.

        Ystävä tämä tyttönen on,
        tuoden meille valon ja auringon.
        Suloisen leppoisan tuulen,
        lintujen laulunkin, nyt mä kuulen.

        Tuo rakkauden kuiskeen illoin,
        missä lienet, mitä tehnet silloin.
        Mieleen se valtaa tunne tuo
        ja ystävän rakkaan kaipuun suo.

        Vihdoin kun hänet kohtaat,
        silmät ne tähtinä sinullakin hohtaa.
        Ei maailma mustalta näyttää voi,
        kun kesä meille rakkauden soi.

        Tämä pieni tyttönen kesäinen.
        on ystävä hyvä kaikkien.
        Häntä mielellä hyvällä tervehditään
        ja kesästä kauniista nautitaan.

        Tulkaa ja runoratsunne valjastakaa, siitä iloa kaikille jakamaan.

        Kiitos molemmista runoista, Hil-la ! Kiitokset myös muille. Minun runoratsuni ei enää laukkaa, silloin kun laukkasi, tuskin iloa jakoi - enempi ne runot olivat särkyneiden huokausta. Saattoivat sopia jonnekin, eivät tänne..))


      • Anonyymi

        Minä tulin kurkkaa
        tätä runonurkkaa.
        Onhan täällä romantiikkaa
        ilman iikkaa ja Riikkaa.

        Loppusointuja laitan
        sanoista päät taitan.
        Romantiikasta ei mulla tietoa
        elämä onkin vähän mietoa.

        Yksin näitä nyt rustaan
        toinen vei mun Kustaan.
        Joskus haikailen perään
        kyyneleet purkkiin kerään.

        Voitelen niillä suolaa haavoihin
        etten vain kangistu kaavoihin.
        Kirpaisee suola herätteeksi
        pisteen pistän pätteeksi.
        .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tulin kurkkaa
        tätä runonurkkaa.
        Onhan täällä romantiikkaa
        ilman iikkaa ja Riikkaa.

        Loppusointuja laitan
        sanoista päät taitan.
        Romantiikasta ei mulla tietoa
        elämä onkin vähän mietoa.

        Yksin näitä nyt rustaan
        toinen vei mun Kustaan.
        Joskus haikailen perään
        kyyneleet purkkiin kerään.

        Voitelen niillä suolaa haavoihin
        etten vain kangistu kaavoihin.
        Kirpaisee suola herätteeksi
        pisteen pistän pätteeksi.
        .

        Hienot riimit sulla
        toista se on mulla
        ei voi mitään tulla
        kuin littana pulla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienot riimit sulla
        toista se on mulla
        ei voi mitään tulla
        kuin littana pulla

        Älä itseäs mollaa
        hyvin käytät pollaa.
        Et ole leipuri Hiiva
        vaan runoratsu Diiva.
        Hymynkare suupielessä
        hauskat sanat mielessä.


    • Anonyymi

      aikaisin aamulla herään
      kiiruulla kamppeitani kerään
      toiset jo odottavat ovella tuolla
      osa jo perillä Lapissa, suolla
      siellä on marjoja mulle ja muille
      kaikille tutuille herkkusuille
      jollei joku jo kaikkia syönyt
      tai litran kerrallaan torilla myönyt

    • Anonyymi

      Me kuljimme toisten joukossa
      Sinä ja minä
      etsien sitä joka täyttäisi tyhjän sydämemme
      Etsivät silmäsi löysivät silmäni ja minä otin sinut vastaan valitsin kaikista muista

      Albumista kihlajaispäivänä 6.9.69

      .... jatkoa
      Mä kerran ruusun taitoin sen rintaan sulle laitoin
      kiitokseksi siitä, että sinä toit mukanasi minulle elämän ja elämänuskon
      Annoit minulle rakkautta ja lämpöä juuri niin paljon ja enemmänkin

      jatkoa
      Sinä löysit minut omakses
      Valitsit minut kaikista muista
      Rakkaus ja onni tunne niin syvä
      Kultani rakas ja hyvä

    • Anonyymi

      Sain sylin täydeltä tuusun kukkia
      oon parsinut 50 vuotta sun sukkia
      saimme viisi ihanaa kaunista lasta
      lastenlapsia tusina, sepä onnea vasta
      yhdessä rakensimme vankan talon
      pystytimme Suomen lipulle salon.

      • Miten ihania säkeitä, kiitos niistä, omani taas lisään, intoa näin muille lisään;)

        Utopia

        Hyppää selkää runoratsun,
        laukkaa kauas, kauas pois.
        Siellä missä tuulet soittaa,
        kaunehimmat laulut soi.

        Siellä tuulee lempeämmin,
        siellä aurinko lämmittää.
        Kukat kukkii, linnut laulaa,
        ihanampaa ei olla vois.

        Vietän siellä pienen tovin,
        sitten jälleen tänne sovin
        Arkeen, touhuun voimat kerään,
        unesta mä silloin herään.

        Jaksan puuhastella täällä,
        ahkerana joka säällä.
        Voimat kohta jälleen hiipuu,
        silloin muistot mieleen piirtyy.

        Hyppäisinkö selkään ratsun,
        laukkaisinko kauas pois.
        Sinne missä vuoren rinne,
        mulle kaiun vastaan tois.

        Sinnepä teen jälleen retken,
        vietän unohtumattoman hetken.
        Unelmien pariin siirryn,
        haavemaahan mukaan liityn.


      • Hil-la kirjoitti:

        Miten ihania säkeitä, kiitos niistä, omani taas lisään, intoa näin muille lisään;)

        Utopia

        Hyppää selkää runoratsun,
        laukkaa kauas, kauas pois.
        Siellä missä tuulet soittaa,
        kaunehimmat laulut soi.

        Siellä tuulee lempeämmin,
        siellä aurinko lämmittää.
        Kukat kukkii, linnut laulaa,
        ihanampaa ei olla vois.

        Vietän siellä pienen tovin,
        sitten jälleen tänne sovin
        Arkeen, touhuun voimat kerään,
        unesta mä silloin herään.

        Jaksan puuhastella täällä,
        ahkerana joka säällä.
        Voimat kohta jälleen hiipuu,
        silloin muistot mieleen piirtyy.

        Hyppäisinkö selkään ratsun,
        laukkaisinko kauas pois.
        Sinne missä vuoren rinne,
        mulle kaiun vastaan tois.

        Sinnepä teen jälleen retken,
        vietän unohtumattoman hetken.
        Unelmien pariin siirryn,
        haavemaahan mukaan liityn.

        Lisään vielä

        Lauantaiehtoo.

        Lauantai ilta rauhainen,
        niin tyyni, kaunis aurinkoinen.
        Mieleen jotakin kaukaa tuo,
        nuoruuden ajoilta muistot suo.

        Koti puhtaana hohti,
        äiti istahti, hymyili.
        Uunista nostettu paisti ja pulla,
        ruisleivän tuoksu, aromi yllä.

        Lauantain toivotut,
        radiosta soittaa,
        tanssivaatteita neitonen
        päälleen laittaa.

        Punainen kellohame,
        pusero musta
        jalassa korkokengät,
        kainaloon laukku,
        molemmat mustat.

        Äidin eteen sitten,
        olenkos nätti?
        Turhamainen olet,
        hepsankeikka,
        hymyssä suin äiti heitti.

        Tytölleen toivotti
        hauskaa .
        Kiltisti kulje
        kuutamosiltaa.

        Muistoja kauniita,
        lauantai illan.
        Kodista armaasta,
        äidistä isästä,
        neidosta nuoresta ,
        tanssi illan huumasta.


    • Anonyymi

      Mitä on rakkaus ?

      Rakkaus on aurinko
      lämmin kuuma kuin taivas sininen ,

      rakkaus on kuin pyörremyrsky , taifuuni ,
      lentää pilviin korkeuksiin,


      rakkaus tuo helvetin
      taistelun elämästä,

      se joka rakkautta luo
      tuskaa myös tuo,

      rakkaus on kummallinen tauti
      siihen kaikki sairastuu joskus.

      rakkaus on suurin kaikesta,

      rakkaus ei kuole koskaan !

      kirj: Kaztrin ! 2010v

    • Anonyymi

      Keskikertaista rustaamista koko ketju täynnä, minä olen ammatti runoilija enkä alennu tänne kirjoittamaan!!!!

      • Anonyymi

        harmi, olisimme niin suurella mielenkiinolla lukenu sinunki
        hienot taidokkaat tunteita raastavat runosi,
        vanhuuden loppuelämämme päivin iloksi,
        kiitos kuitenki mielipiteestäsi,
        se oli erittäin arvokas meille !


      • Anonyymi

        Olen jo aiemminkin sanonut, tosin muissa yhteyksissä, että aina saa snoa mielipiteensä, jopa arvostella.
        Mutta se suurin mutta; Harvoin parasta laitetaan työnjohtajaksikaan, saati arvostelemaan muiden tekoja!

        Kannattaisi ensiksi opetella runon kirjoittaminen ja tärkeintä on oppia ymmärtämään mitä lukee!
        Ole hyvä vaan, keskinkertaisten joukkoon ei tarvita alemmalta tasolta tulevia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen jo aiemminkin sanonut, tosin muissa yhteyksissä, että aina saa snoa mielipiteensä, jopa arvostella.
        Mutta se suurin mutta; Harvoin parasta laitetaan työnjohtajaksikaan, saati arvostelemaan muiden tekoja!

        Kannattaisi ensiksi opetella runon kirjoittaminen ja tärkeintä on oppia ymmärtämään mitä lukee!
        Ole hyvä vaan, keskinkertaisten joukkoon ei tarvita alemmalta tasolta tulevia!

        Tosi hyvä runo, kiiiiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        harmi, olisimme niin suurella mielenkiinolla lukenu sinunki
        hienot taidokkaat tunteita raastavat runosi,
        vanhuuden loppuelämämme päivin iloksi,
        kiitos kuitenki mielipiteestäsi,
        se oli erittäin arvokas meille !

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.

        Kai huomasit se oli PIIKKI 15:46:04 henkilölle,

        niin se vaan on tyhmä ei hoksaa kun piikki pistää,

        hän on omanlaisensa tyyppi heitä kun aina silloin tällöin on jokossamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai huomasit se oli PIIKKI 15:46:04 henkilölle,

        niin se vaan on tyhmä ei hoksaa kun piikki pistää,

        hän on omanlaisensa tyyppi heitä kun aina silloin tällöin on jokossamme.

        Ai oliko se vitsi että "olisimme mieluusti lukeneet tai kommenttisi oli arvokas. Minä hölmö kun otin tosissani. Siksi arvostelin vitsikästä Meidän puolesta puhumisesta.
        Tajusin kyllä että hänen vastauksensa oli 5:46:04 henkilölle-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai huomasit se oli PIIKKI 15:46:04 henkilölle,

        niin se vaan on tyhmä ei hoksaa kun piikki pistää,

        hän on omanlaisensa tyyppi heitä kun aina silloin tällöin on jokossamme.

        Kaikki piikit eivät vain ole teräviä.
        Olisitko vastannut piikkiin?
        Se on mahdollista, nähdäkseni.
        Keskinkertaisuus, ei ole huippua.

        Mutta runoja täällä kaivataan, ei piikittelyjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.

        Sattuupas vain tulemaan!
        Vaikka et usko, täällä on mukana runokirjoja myyviä kirjoittajia.

        Arvostelijan osa on helppo, siihen kykenee konttaava lapsikin,
        repii ja rikkoo sen, mikä ei tunnu kivalta.


    • Anonyymi

      Ihmeellinen tuoksu !

      Mies katsoi naista
      hentoa tuoksuvaista

      helmat tuulessa heilahtaa
      mies nenäänsä tuoksun saa

      mies villi kuin olriin juoksu
      ja laitumella tamman tuoksu

      oi sinä aurinko
      minkä sait aikaan

      se on kuuman kesän ja rakkauden taikaa !





      kirj: SeitaMuori !

      " elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa "

    • Anonyymi

      Aattelen !

      Taitava en taija olla
      tavllinen mökin muori,

      ilmaa ikkunasta ihailen
      kaunis päivä
      ulos kutsuu ,

      yksin on huono mennä
      kaveriakaa ei ooo

      syömään tekis mieli
      yksin ei sinnekää ,

      välliin istun parvekkella
      liikennettä kuuntelen,

      autot siinä ohi kiitää
      askeleetki asvaltilla rapisee,

      haaveksi lähtöki jää,

      vanhus väsyy jo aatelessa


      vanha luovuttaa !

      kirj: mummi* seita-muori ,,,,, 2023v

    • Anonyymi

      Laiturilla istuu poika komia,
      tuon haluan itselleni omia.
      Tuskin karkuun lähtee uiden,
      tai minulle nyrkkiä puiden.

      Ei rohkeutta puutu, nimeä kysyn
      punastumatta, rohkeana pysyn
      ja kerron että minä olen Alli.
      En erityisen kaunis, mutta malli.

      Poika katsoo minua arvostellen
      ihan päästä jalkoihin, mittaellen,
      kuinka tuo lyhyt ja paksu Alli,
      voi olla tuttu ja kuuluisa malli.

      Että minäkö paksu ja minäkö pieni?
      En ole paksujalkainen herkkusieni,
      vaan sorea ja kaunis, kuvankaunis
      nättinapainen, kuin pieni kaskinaiuris.

      Nouse seisomaan, istuva Adonis, sanon
      ja suoraan silmiin häneltä katsetta anon.
      Poika nousee ja syliinsä minut nostaa
      aikooko veteen heittäen minulle kostaa.

      Kun polvillaan ollen olin Alli
      pieni ja paksu alusvaatemalli.
      Ei heittänyt veteen, vaan suukon antoi
      ja ensirakkaus, se meitä pitkälle kantoi.

      • Anonyymi

        Olen vieläkin onnesta tuosta ihan mykkyrällä,
        yö sukat jalassani ovat ihan monella sykkyrällä,
        kun hän tuli uneeni, ja siihen juuri äsken heräsin,
        unessa nyt hänelle niittykukkia sylillisen keräsin.
        Vanhat kukkaniittymme, ne unessani jälleen kuljin,
        onnellisin muistoin, nyt rakkaan muistikuvan suljin.
        On tämä unimaailmakin täynnä onnellisia hetkiä,
        muistojensa kautta voi tehdä nuoruuteenkin retkiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vieläkin onnesta tuosta ihan mykkyrällä,
        yö sukat jalassani ovat ihan monella sykkyrällä,
        kun hän tuli uneeni, ja siihen juuri äsken heräsin,
        unessa nyt hänelle niittykukkia sylillisen keräsin.
        Vanhat kukkaniittymme, ne unessani jälleen kuljin,
        onnellisin muistoin, nyt rakkaan muistikuvan suljin.
        On tämä unimaailmakin täynnä onnellisia hetkiä,
        muistojensa kautta voi tehdä nuoruuteenkin retkiä.

        Unet ovat usein jonkinlaisia hetkiä paluusta muistoihin.
        Kun eilen kirjoitin ensirakkaudesta ja nukuin todella hyvin,
        nukkumaan menin jo hyvissä ajoin, heräilin hikisenä pari kertaa,
        suljin tuulettimen ja nukuin, unta nähden kello viiteen.
        Näen tosi usein unta kuolleista rakkaista, ja läheisistä,
        jopa parin kk. ikäisenä kuolleesta vauvasta.
        Laitoin kahvin tippumaan avasin koneen ja kerroin tuon uneni.
        Join kahvitilkan tässä päätteellä, nyt aamupuuro ja suihku,
        mutta unet ovat hyvä aihe.

        Mitä unta Sinä näit?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Unet ovat usein jonkinlaisia hetkiä paluusta muistoihin.
        Kun eilen kirjoitin ensirakkaudesta ja nukuin todella hyvin,
        nukkumaan menin jo hyvissä ajoin, heräilin hikisenä pari kertaa,
        suljin tuulettimen ja nukuin, unta nähden kello viiteen.
        Näen tosi usein unta kuolleista rakkaista, ja läheisistä,
        jopa parin kk. ikäisenä kuolleesta vauvasta.
        Laitoin kahvin tippumaan avasin koneen ja kerroin tuon uneni.
        Join kahvitilkan tässä päätteellä, nyt aamupuuro ja suihku,
        mutta unet ovat hyvä aihe.

        Mitä unta Sinä näit?

        Iloa, hymyä,,,,

        Voi olla, että untasi muistelet,
        tai muuten mielikuvissa luistelet.
        No paha ei ollenkaan tuo,
        jos ilon rintaan Sinulle tuo.

        Kai päivä tämäkin hyvä olla voi,
        sävelet lempeät Sinulle soi.
        Niin paljon siihen vaikuttaa tuo,
        miten itse elämää arvio, puntaroi.

        Tätä toivon Sinulle ystävä tuntematon,
        hymyä, iloa päivääsi suokohon.
        Jokainen onnea etsiköön,
        jokainen sen myös kohdatkoon.

        Iloiten kuljemme päivän tään,
        kera auringon hymyä säteillään.
        Hyvä mieli on tänä aamuna mulla,
        miten lienee runonurkan ystävät,, Sulla?


    • Anonyymi

      Hei, joskus oli jatkokertomuksia palstalla.
      Otetaan jatkoruno.

      Lisää mielikuvasi runon jatkoksi ja toiset sitten jatkavat.

      Saisimmeko iloa tähän kyllästyneeseen olotilaan.?


      Kulkuripoika kun tietänsä tallaa
      se kävellessään viheltää ja laulaa.
      Laulunsa kuulevat kartanon neidit,
      tuntevat polut ja kulkurin reitit.
      Eteensä hyppäävät kiviaidan takaa
      ja vahtikoirakin nyt juuri makaa.


      1anotaustalta

      • Anonyymi
        UUSI

        Kohtaavat silmät, villisti vilkkuvat
        flirttiä pukkaa, suupielet ilkkuvat
        Oiskohan poika kamariin tulossa
        illalla istumaan auringon kilossa
        Yöksi pehkuihin kipaista peräkkäin
        aamuun yhdessä herätä lähekkäin

        2. Ano


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohtaavat silmät, villisti vilkkuvat
        flirttiä pukkaa, suupielet ilkkuvat
        Oiskohan poika kamariin tulossa
        illalla istumaan auringon kilossa
        Yöksi pehkuihin kipaista peräkkäin
        aamuun yhdessä herätä lähekkäin

        2. Ano

        Aamulla pehkuista vaatteet kerään
        kulkuri kadonnut, lähdenkö perään
        Uumalla muisto kädestä kuumasta
        huuletkin kipunoivat hetken huumasta
        Tyhjää tietä kaihoisasti katselen
        selkäni käännän takaisin astelen

        3. Ano


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamulla pehkuista vaatteet kerään
        kulkuri kadonnut, lähdenkö perään
        Uumalla muisto kädestä kuumasta
        huuletkin kipunoivat hetken huumasta
        Tyhjää tietä kaihoisasti katselen
        selkäni käännän takaisin astelen

        3. Ano

        Lohduton on juttu tää,
        tuskin kulkuri surra ees osaa
        Matkaa jatkaa vihellellen
        huoleton on poika, senhän nään.
        Oottaa jossain tyttö nuori,
        kaunis sinisilmäinen,
        uskoo pojan jutut nää
        kohta itkee, ikävää.

        Ei ano


    • Anonyymi
      UUSI

      Palasin takaisin kiviaidan luokse,
      mutta eivät kartanon tytöt luokseni juokse.
      Minulla on parempi tehtävä täällä,
      kun laulelen ihmisille kulkeissani tien päällä.

      Joku riivattu itikka ihollani taas
      ja nyt istun maas.
      Mitä tekisin nyt,
      kun olen itikasta ihan ärsyyntynyt?

      • Anonyymi
        UUSI

        jäi puumerkki pois, olkoon nyt vaikka -?


    • Anonyymi
      UUSI

      Etsiskö käsiinsä kartanon rengin
      kysyisi maatilan työpaikan pestin
      Vislaukset järkevään tyyöhön muuttais
      korjaisi kurssin, paikalleen puuttais
      Jäi sittenkin neitonen vaivaamaan
      jos kysäisis vielä kuulumisiaan

      Löysi jo rengin, pehtorinkin
      kylvöä, niittoa, siis työtä kehiin
      voimia kertyi, riuskaksi muuttui
      jotain kuitenkin miehltä puuttui
      Ei näkynyt tienoilla neitoa sorjaa
      missä piilee, joku toinenko korjaa

      • Anonyymi
        UUSI

        Oli nimim. 2. Ano


    • Anonyymi
      UUSI

      Tuli kartanoon kotiopettajatar tyttärille
      opetti ranskaa ja pianonsoittoa neitosille.
      Sievä tuo ope oli , köyhä ja vaatimaton
      monen muun silmille huomaamaton.

      Mutta kulkuri kysyi häneltä apua
      kun ei osannut yhtään vielä lukea
      oli kiertokoulukin jäänyt käymättä
      kun maailma kutsui vääjäämättä.

      Niinpä treffit rantakoivun alle tekivät
      aapinen mukana sinne kiirehtivät
      siinäpä aakkoset pojan päähän taottiin
      ja kohtahan koivun alla jo sanoja tavailtiin.


      R.

      • Anonyymi
        UUSI

        Kulkuri innostui lukemiseen, kirjoitukseen
        söpön opettajansa hellään opetukseen
        pian alkoivat muutenkin tapailla
        järvellä soudella ja suukotella.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kulkuri innostui lukemiseen, kirjoitukseen
        söpön opettajansa hellään opetukseen
        pian alkoivat muutenkin tapailla
        järvellä soudella ja suukotella.

        Korviini kuulin juorujen rummun
        käsin peittelin vatsani kummun
        Kulkuri viihtyy naapurikylässä
        tekee töitä talossa hyvässä

        Yhdessä viihtyvät kanssa open
        pian jo perustavat oman sopen
        Kyyneleet kastelee poskieni pintaa
        kaipaus ja suru pakahduttavat rintaa

        3. Ano


    • korpikirjailija
      UUSI

      On tehtävä valintoja

      On tehtävä valintoja, niin kauan kuin annetaan vaihtoehtoja.
      On uskottava itseensä ja omaan kykyynsä valita.
      On uskallettava olla hyväksymättä valmista vaihtoehtoa.
      Nopeinta tietä määränpäähän ei ole.
      Täytyy uskoa itseensä, omiin näkemyksiinsä, omiin tuntemuksiinsa.
      Täytyy uskaltaa kulkea mutkan kautta,
      ei suoraan vaan kierrellen, mutustellen mielen muutoksia, kehon ääniä kuunnellen.
      On luotettava omiin vahvuuksiinsa.
      On uskallettava olla heikko ja itkeä pienuuttaa.
      Heikkoudesta nousee vahvuus.
      On mentävä eteenpäin pelkäämättä, rohkeasti
      luottaen valintaan, jonka tekee ja johon vahvasti uskoo.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      64
      3295
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3107
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2478
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      2274
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1913
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1820
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1626
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1415
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1300
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1149
    Aihe