viljan hinnat nousussa

Australiasta laivattiin toukokuussa vielä 617 066 t. rypsiä, mutta nyt
paikallinen arvio on että kesäkuun vienti jää 91 000 tonniin ja
heinäkuun 135 000 tonniin.
EU:n pulan paikkaus vaikutti vahvasti, - Belgiaan laivattiin 189 241 t.
Ranskaan 66 000 t. ja Saksaan 65 290 tonnia.

Lokakuun alusta alkaneella kaudella Belgiaan on laivattu 1,41 milj. t.
Ranskaan 0,435 milj. t. , Saksaan 1,08 milj. t. , Kreikkaan 0,184 milj. t.
Hollantiin 0,374 milj. t. ja Espanjaan 41 124 tonnia , - eli yhteensä
3,524 milj. tonnia.

Toukokuun loppuun mennessä Australiasta on laivattu 4,80 milj. tonnia,
joten EU edustaa peräti 73,4 % osuutta rypsin laivauksista.
ABARES:in arvio rypsisadosta oli 5,9 milj. tonnia, joten kun tuosta
vähennetään Australian oma kulutus, - loppukauden vienti hiipuu vähäiseksi.
---
soija heinä 9,97 elo 10.00
maissi-----4,12 syys 4,00
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,34-----5,05---6,22
syys 5,42------5,23---6,03
joulu 5,63-----5,46---6,23
maalis 5,81----5,67---6,41
Pariisi vehnä
syys 197,25 joulu 207,75 maalis 215,50 touko 219,50
rapsi
elo 465,75 marras 477,50 helmi 484 touko 487
maissi
elo 206,50 marras 198,75 maalis 204,75 kesä 208,25

Usan kevätvehnästä huonoimmin on pärjännyt Montanan vehnä, joka oli
heinä 13. mittauksen mukaan luokassa erittäin huono 1 % osuudella ja
luokassa huono 34 % kylvöistä.
Kohtalaisessa oli 61 % ja hyvää 4 % , - erinomaista ei ollut lainkaan.
Tähkällä oli 57 %, - vastaan 68 % ajankohdan keskimääräinen taso.
Muut kevätvehnää tuottavat osavallat ovat vielä saamassa keskimääräisen taikka
hyvän sadon.
USDAn viimeisi raportti miinusti kevätvehnän satoa 0,92 milj. t. vuodentakaiseen
verraten, - lähinnä kylvöalojen miinustuksen vuoksi.
Satotasoksi povattiin 51,7 bushelia acrelta, eli 3,47 tonnia hehtaari.

Montanan luokitus kertoo jotain Kanadankin sadon kunnosta, josta Kanadan
omat mittaukset ovat tehty hieman toisilla säännöillä.
Nämä näyttävät vnoin 20 % verran vuodentakaista huonompaa kuntoa.

Montanan syysvehnän osalta kaksi huonointa luokkaa käsitävät 18 % osuuden
kylvöistä, kohtalaista oli 53 % , hyvää 25 % ja erinomaista 4 %.
Tämä heinä 8. tasolla.
---
Pariisin huumoripörssissä vehnää ostavat ja käyttävät tahot uskovat
hintojen nousuun ja siksi ostavat taikka ainakin pitävät kiinni
futuureistaan.
Rahastot eli käytännössä viljajättien instrumentit taas ovat vieläkin
short asemissa junttaamassa.
Ranskan vehnän korjuun satotasoa ei suostuta vielä missään kertomaan,
mutta laadusta kerrotaan että alle 11 % valkuaisen tuloksia on saatu
Ranskan länsilaidalta joka on ollut erityisen kuiva.
Yleensähän kuivuus nostaa valkuaisen osuutta, joten jätetään vielä uskomatta.

Googlen moottoriäly taas käänsi kelkkansa, ja höperehtii suotuisista säistä
ja on nyt Ranskan hallinnon vanhan optimistisen arvion kannattaja.
Järki ei ole vielä siksi terävä että voisi erottaa suotuiset korjuusäät
suotuisista kasvusäistä.
---
soija elo 9,95 syys 9,88
maissi syys 4,00 joulu 4,19
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,38----5,23---6,01
joulu 5,59---5,45---6,21
maalis 5,77--5,66---6,39
touko 5,88---5,80---6,49
Pariisi vehnä
syys 200,25 joulu 209,25 maalis 216,50 touko 220,50
rapsi
elo 476,25 marras 485 helmi 491,25 touko 494
maissi
elo 205,75 marras 199,75 maalis 205,50 kesä 208

Heinä 15. päivätystä weekly weather and crop bulletinista löytyy selvitystä
Kanadan kuivuudesta.
Peltomaan kuivuus Saskatchewanissa on 45 % osalta luokissa kuiva tai
erittäin kuiva.
Myös Albertan tilanne on lähes vastaava viljojen ja laitumien suhteen.

Maakunnan pelloista kuivimmat ovat Montanan rajan tuntumassa, jossa luokitus
on jo katossa, eli äärimmäinen tai vakava kuivuus vallitsee.
Kanadassa "äärimmäinen kuivuus" merkitsee kerran 20 vuodessa tapahtuvaa,
ja "vakava kuivuus" kerran kymmenessä vuodessa.
Yksi pykälä on vielä käyttämättä eli "poikkeuksellinen" kerran 50 vuodessa
tapahtuvana.

Kanadan tuottajat odottavat kunnon sateita pelastamaan satotason romahdukselta.
Tähän mennessä jopa varsin hyvän näköistä kasvustoa on esiintynyt tuottajin
postaamissa kuvissa, ja eräs selvittää asiaa viime syksyn sateilla, jotka
latasivat peltomaan vesitilan täyteen.
Vehnän ja rypsin juuristot osaavat tällöin seurata kosteutta syvälle
peltomaahan ja kuivuus ei heti näyttäydy.
Kuivimmilta alueilta postattu kuva vehnästä näytti erittäin harvan kasvuston
joka oli jo tähkällä, - mitenkään erityisen lyhyitä korret eivät olleet.
Jos sateita saataisiin niin tonnin verran olisi tulossa hehtaaria kohti.
Yleisemmin ajatellaan että Kanadan satopotentiaalista ei ole vielä paljon
lopullisesti menetetty, mutta sateita tarvitaan hetimiten.
---
soija elo 10,12 syys 10,05
maissi syys 4,06 joulu 4,24
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,42-----5,24---5,99
joulu 5,62----5,46---6,20
maalis 5,80---5,67---6,38
touko 5,92----5,81---6,48
Pariisi vehnä
syys 198,50 joulu 207,75 maalis 215 touko 219,50
rapsi
elo 471,75 marras 479,50 helmi 485 touko 486,75
maissi
elo 206,50 marras 200 maalis 206 kesä 209

Viikolla 4-10.7. myytiin Usasta 494 400 t. vehnää ja laivattiin 432 900 t.
Kauden myynti kasvoi 8,24 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,07 milj. t.
Myynti ylittää 0,54 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 35,6 %
osuutta USDAn vientiarviosta.
Laivaukset ovat tasoissa vuodentakaiseen verraten, mutta myyty vaan ei
vielä laivattu osuus on plussalla 0,54 milj. tonnilla.
---
Maissia myytiin 97 600 t. ja laivattiin 1,210 milj. t. , - lisäksi myytiin
seuraavan kauden laivauksiin 565 900 t.
Kauden myynti kasvoi 69,46 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,35 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 5,98 milj. tonnia

Myyty vaan ei vielä laivattu osuus ylittää vuodentakaisen 1,8 milj.tonnilla.
Tämän osuuden vienti vaatisi 1,479 milj. tonnin viikottaiset laivaukset,
- joten lisää ei kannata myydä kauden laivauksiin.
Seuraavan kauden laivauksiin myyty osuus vaatisi yli kuukauden laivaukset,
- sen lisäksi mitä siihen tulee loppukauden ajan myyntinä, sekä siirtyy
kuluvalta kaudelta.

Viikon myyntimäärän romahdus johtui kokonaan tästä, - uuden sadon myynti
jäi viikon laivauksiin nähden vaisuksi, mikä taas kertoo että Usan oman
tarpeen täyttäminen on etusijalla.
Tuottajat ovat kertoneet että maissin käteishinnat ylittävät futuurihinnat,
ja maissirehua tarvitsevat tuottajat valittavat että sitä ei helpolla
löydy, - niimpä Usankin kysyntä rönöttää etunojassa.
Asiasta voi povata että moni ostaja on pahasti myöhästynyt, ja uudet
kaupat täytetään marras- joulukuulla tai myöhemminkin, - paljon riippuu
satotasosta ja korjuusäistä.
---
Soijaa myytiin 271 900 t. ja laivattiin 276 400 t. , - lisäksi myytiin
seuraavan kauden laivauksiin 539 600 t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 2,36 milj. tonnia.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnän kysynnän etunojan ansiosta sen 327 700 t.
myynti vastasi 66 % osuutta koko vehnän myynnistä.
Nyt ei myyntejä enää laivattu heti, - paitsi Etelä-Afrikkaan myyty 51 800
tonnin erä joka oli peräisin ufomiesten potista.
HRW vehnää on myyty 3,24 milj. tonnia mikä on 1,31 milj. t. vuodentakaista
enemmän, - myyty vaan ei laivattu osuuskin on plussalla 0,8 milj. tonnia.

Toinen merkittävä piirre oli kevätvehnän myynnin romahdus 56 000 tonniin,
ja että laivauksetkin jäivät 73 500 tonniin.
Laatuvaje estää myyntejä ja rehulaatuakin on jo niukasti, - niinkuin
varastoraportin luvuista saattoi päätellä.
Toinen romahdus osui WW vehnän osalle, ja tässä on jo mukana pitkään
jatkuneen kuivuuden vaikutusta Usan länsirannikon Washingtonin osavallassa.
---
Ranskassa vehnän sadonkorjuu on ulottumassa seine joen alueelle, mutta
viikon ajan ennusteen mukaan myös sateet.
Sadetta tulisi monen päivä aikana yhteensä 15-25 milliä.
Viimeisimmän viikon sateet olivat nollassa pääosalla tuotannon aloista.
Kahden edellisen viikon sateet jäivät alle 10 millin siellä missä vehnä
oli korjuukypsää, - määrä vastasi noin 20 % osuutta normaalista.
Edellisten 30 vuorokauden sateet jäivät samalle hujakalle, ja olivat alle
20 % normaalia vähäisemmät.
Huhtikuulta alkaen mitatut sateet jäivät alle 50 millin ja olivat myös
20 % luokassa.
Kysymys kuuluu että millä rukkaskurssilla Ranskan hallinnon satoarvio
on saatu noin 32 milj. tonniin, mikä olisi normaalitasoa ?

Maassa on majailemassa paljon kiivasta ja tyhmää väkeä, joten josko ne
Ranskassa pelkäävät "ranskalaista kevättä".
Ranskalla sattuu olemaan myös ydinpommit valmiina käyttöön, joten maan
vaudilla etenevä islamisaatio tuo ennenpitkää näyttämölle "islamilaisen
ydinaseen" jota vastikään torjuttiin Irania pommittamalla.
Metsäveli mainitsi tästä jo päälle 10 vuotta sitten, ja asiat ovat edenneet
sittemmin kuin juna kiskoilla kohti ikävää tulevaisuutta.
Ranskalle tulisi asettaa pikaisesti vaatimus ydinaseiden hävittämisestä,
- juu ja Briteille myös.
Että tämmöistä ranskanmaalla:
https://www.suomenuutiset.fi/ranska-avaamassa-ovea-uusille-tulijoille-pelkka-palestiinalaisuus-riittaa-nyt-turvapaikan-perusteeksi/
---
soija elo 10,22 syys 10,12
maissi syys 4,01 joulu 4,20
vehnäfutuurit
---- Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,34-----5,18---5,95
joulu 5,54----5,41---6,15
maalis 5,72---5,62---6,34
touko 5,83----5,75---6,45
Pariisi vehnä
syys 199,50 joulu 208,25 maalis 215,50 touko 220
rapsi
elo 478,75 marras 487,75 helmi 492,75 touko 495
maissi
elo 205,50 marras 198,75 maalis 205 kesä 207,50

Ranskan vehnäsadon uutisointi lähentelee uutispimentoa, joten metsäveli
katsoi tarpeelliseksi kaivaa tietoja esiin.
Niitä löytyikin Ranskan satotasojen vaihtelusta tehdystä tutkimuksesta,
jossa käydään läpi monet asiaan vaikuttavat syyt, ja nämä 1988 - 2019
aikajaksolta.
Tutkimuksessa pyrittiin tieteelliseen tarkkuuteen, joten suuri osa
tekstistä käsitteli menetelmiä, ja monet keskenään eri suuntaan vetävät
seikat ovat nyt tarpeetonta käydä läpi.
Koetan tiivistää tutkimuksen annin koskemaan nykyisen kaltaista tilannetta,
ja senkin vain päällisin puolin.
Tutkimuksesta löytyy esimerkkitapaus vuodelta 2003, jolloin kuivuus oli
huonon sadon syynä.
Tuolloin sademäärän vaje oli 80 milliä, ja tämä ajalla toukokuun
lopun ja kesäkuun alun röyhyvaiheesta jyvien täyttymiseen, eli 45
vuorokauden ajalta.

Nyt on muutoin santapainen tilanne, mutta kuivuus keskittyy toisin, ja
nyt ulottuu myös "leipäkorin" alueille jossa kasvaa suurin osa tonneista.
Vajaus oli tällä alueella 2003 vain 20 milliä, - nyt löytyy paljon
aluetta jossa vajausta on noin 66 milliä.
Mikäpä olisi normaali sademäärän taso ?
Tutkimus asettaa sen 120 milliin kyseisen 45 vuorokauden jaksolla.
Esimerkkivuoden satotaso jäi "leipäkorin" osalta noin 7,5 tonniin,
- missä miinusta vajaa 10 % alueen keskimäärästä,
Tämän alueen ulkopuolella satotaso tippui pahimmillaan jopa 20 %.
keskimäärästä.
Linkistä saa houkuteltua raportin myös pdf muodossa jolloin
tekstiä ja karttoja voi helpommin suurennella.
Ranskan leipäkoriksi määritelty alue on rajattu kartoissa Pariisia
ympäröiväksi alueeksi.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378429024004568

Miten nykyinen tilanne vertautuu esimerkin tilanteeseen ?
Nyt noin puolet "leipäkorista" kuuluu 80 % vajeeseen, tai toisinsanoen
vain 20 % normaalista on satanut.
Normaalihan oli 120 milliä, joten siitä 20 % siitä vastaa 24 millin
sateita.
Lähellä normaalia on satanut vain Belgian rajan tuntumassa
Eipä ihme että ranskanmaalta ei näytä löytyvän ketään joka tohtisi
asiasta mitään virkkaa.

Tutkimuksestakaan ei löytynyt yhtä kuivaa vuotta leipäkorin alueelta,
mutta vastaava kuivuus löytyy pienemmiltä alueilta joiden sato
putosi 20 % tai enemmän.
Nyt nämäkin alueet ovat olleet vastaavassa kuivuudessa, joten niiltä
ei löydy lievitystä.

Metsäveljen rukkaskurssin mukaan Ranskan vehnän satotaso saattaa
pudota 20 %
Tutkimuksessa normaali satotaso asetettiin 7,4 tonniin hehtaria kohti,
joten 20 % miinus pudottaisi sen noin 6 tonniin.
Ranskan 4,6 milj. kylvöaloilla kertomalla vehnäsato jäisi 27,6 milj.
tonniin.
---
soija elo 10,27 syys 10,20
maissi syys 4,09 joulu 4,28
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas minneapolis
syys 5,47----5,29---5,95
joulu 5,67---5,52---6,16
maalis 5,85--5,73---6,36
touko 5,96---5,86---6,46
Pariisi vehnä
syys 202,50 joulu 211,50 maalis 218,50 touko 222,75
rapsi
elo 473 marras 484,50 helmi 489,50 touko 491
maissi
elo 209,75 marras 202 maalis 208 kesä 210,50