Mieheni ollut kolme kuukautta ja olen jo kuullut monia tarinoita. Naapurissa asuu isoisoäiti, jonka lapset vaativat lääkitystä limaneritykseen ja keuhkokuumeeseen 2–3 vuotta sitten. He saivat sen. Heidän äitinsä parani. Nyt heidän äitinsä on elänyt kivuissa, kivun ja haavaumien kanssa, luultavasti neljä vuotta. Hän käy joskus sairaalassa hoitamassa ihoaan ja tuodaan takaisin.
Eikä siinä kaikki, vasta nyt lapset ymmärtävät kokonaiskuvan ja ovat myös tuskissaan, kun heidän äitinsä sairastaa ja kärsii. Kaikki jälkeläiset kärsivät siitä myös. Heidän on mentävä tapaamaan häntä, koska he asuvat niin lähellä.
Eikä siinä kaikki, vasta nyt lapset ymmärtävät kokonaiskuvan ja ovat myös tuskissaan, kun heidän äitinsä sairastaa ja kärsii. Kaikki jälkeläiset kärsivät siitä myös. Heidän on mentävä tapaamaan häntä, koska he asuvat niin lähellä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Joissakin hoivakodeissa vanhukset ovat liukuhihnakamaa. Ei heistä kunnolla
yksilöinä huolehdita. Sen jouduin ikäväkseni toteamaan, kun kaksi sukulaistani
menehtyi yksityisissä laitoksissa, joista kunta oli ostanut hoivapaikan.
Hinnoittelu on tiukkaa. Ei mitään ylimääräistä kulua saisi tulla,
se tuo tappiota yksityiselle hoivakodille. Sen osakkeenomistaja on tyytymätön.
Kannattaa käydä useasti tapaamassa ja pitää omaisensa puolta.
Kunnallisissa hoivakoideissa on paremmin asiat.
Niin siinäkin on syynsä yksityidåsst hoiva kodit eivät tunne sanaa demokrati, ainoastaa kunnalliset hoitavat omia asukkaitaan huolella
Ei asiaole noin mustavalkoinen.
Jos on yksityisessä laitoksessa lapset voivat maksaa haavahoitajan
laitokseen käymään, jos haavoja ei asianmukaisesti ja tarpeeksi usein
hoideta. Haavatulehdukset ovat hengenvaarallisia.
Mitä tällä tarkoitat:
"Heidän on mentävä tapaamaan häntä, koska he asuvat niin lähellä."
Eivätkö he halua käydä tapaamassa ?
Vanhuksista on tullut persuhallituksen sotebyrokraattien heittopusseja. Vanhus saatetaan kärrätä päivystyksestä tai leikkauksesta vuodeosastolle ruuhka-Suomessakin yli sadan kilometrin päähän. Pahimmassa tapauksessa hän kuolee siellä yksin, vaikka oma koti olisi perheenjäsenen naapurissa.
Von Gerich tietää parraite.
Stefan oli 3-loikkaaja.
Jos ei vanhus kykene tulemaan toimeen kotona sitten hän jää hoitokotiin
kai ?
Ellei hän siis parane kotikuntoon ja harvoin kai hoitokodista takaisin kotiin
tullaan ?
sinne noin vain päästä.
Kummitädilleni tehtiin päivystyksessä saattohoitopäätös.Tyttärensä sai hänet tk:n vuodeosastolle ja sitä kautta kotihoito on. Elää tänäkin päivänä. Talvella oli toisella
paikkakunnalla kuntoutus osastolla. Jos ei itkettäis niin nauraisin. Se on tätä nykypäivän laadukasta vanhustenhoitoa.
Useiden kuukausien, kahden sairaalan kuntoutusyritysten jälkeen vaimoni passitettiin "ulos" ainoana vaihtoehtona palvelutalo.
Oma asuntomme on avustettuun elämiseen soveltumaton. Hissitön talo, 47 porrasta.
Ahdas vessa. Ym.
Vaimollani toimii ainoastaan osa kehon oikeasta puoliskosta ja puhekyky on kadonnut 95%:sti. Viestintä tapahtuu vain ilmeillä.
Hoitsut käyvät suorittamassa vaimoni aamutoimet sisältäen öisten "tuotosten" hoitamisen ja siihen liittyvät tarpeelliset toimet.
Ruokailut avustaen vuoteesta pyörätuoliin ja aterian jälkeen jälleen vuoteeseen.
Vessareisut ja suihkut asianmukaisilla apuvälineillä yms.
Oma asuntomme on alle kilometrin päässä mutta jo valmisteluvaiheessa päätin muuttaa mukaan vuokraamaamme kaksioon.
Henkilökunnan asennemaailma vaihtelee mutta rutiinien hoito on samalla tasolla.
Olen havainnut, että läsnäoloni vaikuttaa henkilökunnan toimiin hieman eri tavalla enkä kaikkea varmaan huomaakaan.
Jo alun perin ajatuskin vaimon jättämisestä omiin oloihinsa ja kontaktieni jääminen käyntien varaan, tuntui ilkeältä.
Arvelen läsnäoloni antavan vaimolleni, paitsi turvallisuuden, niin myös kiintymyksen tunnetta.
Muuttorevohka on loppusuoralla ja yritän saada romu-ukot tyhjentämään oman kolmomme kaikesta mitä emme ole saaneet sopimaan tähän pieneen kaksioon.
Oman asuntomme myyminen vaikuttaa muuttotappiokaupungissa toivottomalle joten olen varautunut maksamaan sen yhtiövastiketta hamaan tulevaisuuteen lisänä tämä palvelutalon korkeahko vuokra.
Olen muutaman kerran spontaanisti puuttunut henkilökunnan tapaan hoitaa vaimoni ruokailu. Olemme tilanneet vaimolle valmiin aterian kolmesti viikossa. Maksua vastaan tietenkin. Huolehdin itse jääkaapin sisällöstä kaikkiin tarpeisiin.
Heti ensimmäisenä päivänä jouduin yhden henkilökunnan mamman kanssa sovittamattomaan ristiriitaan johka jälkeen hänestä ei ole enää havaintoa.
Muut ovat asiallisia ja ystävällisiä.
Saatan kuvitella turhia kun arvelen läsnäoloni vaikuttavan puhe- ja liikuntakyvyttömän asukin kohteluun.
Voimia sinne, hienoa et jaksat huolehtia yhä vaimostasi.
Jos ei mummo itse osaa kääntyillä vuoteessaan, häneen tulee makuuhaavoja ja siitä se kierre alkaa: kun ei kipeällä kyljellä voi maata, toinen kylki haavautuu... selkä haavautuu, pakarat, kantapäät. Mummo tarvitsisi sairaalahoitoa, ellei kukaan ole kotona häntä kääntelemässä.
Ei nykyisin pääs
...siis
Ei nykyisin pääse sairaalaan kroonisten makuuhaavojen vuoksi muuta kuin tosi vaikeissa tilanteissa käymään. Kotihoito käy kotona tai sitten on vaihtoehtona ymp. Vrk koti jonne paikan saaminen on tiukassa.
Vielä otsikon kysymykseen.
En oikein ymmärtänyt kysymystä kuinka kauan tulee huolehtia?
Mielestäni loppuun saakka. Hoivakoti ja hoitajat eivät korvaa omaisia. Tarvittaessa jos omaiset huomaavat puutteita hoidossa tai kohtelussa paikan voi vaihtaa.
Sivistyneet huolehtii eikä jätä.
TÖRKEYDEN HUIPPU
ON OTSIKKO
ITSESTÄÄN SELVYYS
vanhuksesta pitää pitää huolta niin mkauan kuin luoja suo elinpäiviä,
tai jos vanhus ITSE PYYTÄÄ EUTANASIAA se muuttaa asian ja vanhuksen pyyntöä pitää kuulla.
Suomessa ei ole.
Krooniset makuuhaavat tulevat hoitopaikassa.
Voi ne tulla missä vain, jos on liikkumaton.