Mikä on, kun ei Parikkalan Tokmannista löydy housuja? Siis tavallisia perushousuja. Ei muuta kuin shortseja ja verkkareita.
Pari vuotta sitten syyskuussa etsin samasta paikasta pitkiä alushousuja. Ei ollut muuta merkkiä kuin Björn Borgia, missä ei ole ollenkaan sepalusta! Jonkun ruotsalaisen feministin suunnittelema vaate munattomalle miehelle! Huomautin asiasta kassalle. Kahden viikon päästä löytyikin Black Horsea, malli ihan OK, vaikka materiaali onkin polyesteriä eikä kunnon puuvillaa. Ostin varmuuden vuoksi 2 kpl. Niitä tuli sitten ilmeisesti iso erä, niitä riippuu naulakossa vieläkin keskellä kesää,kuten myös Röksän kaupassa Kirjavalassa. (Eikä björnborit näy menevän kaupaksi edes alehintaan.)
Paitojen kanssa vähän sama juttu. Piti kysellä, että eikö löydy ollenkaan perinteistä flanellista ruutupaitaa. Tulihan niitäkin sitten, mutta kaikki samaa väriä, musta-harmaita. Kelpasi minulle. Viime syksynä sitten satuin paikalle, kun oli tarjolla vähän monipuolisempi valikoima. Eiköhän näillä taas pärjäillä muutama vuosi eli melkein loppuikä.
Tulipa vaan mieleen: Muutamat vanhat kaverit olivat olleet työkeikoilla Neuvostoliitossa. Siellä jakelutaloudessa piti paikallisten aina tietää, mihin kauppoihin mitäkin oli tullut, vaikka appelsiineja, ja sitten muijat jonottivat niitä. Ehkä liioittelen, mutta minusta tässä on jotain vähän samantapaista…
Pari vuotta sitten syyskuussa etsin samasta paikasta pitkiä alushousuja. Ei ollut muuta merkkiä kuin Björn Borgia, missä ei ole ollenkaan sepalusta! Jonkun ruotsalaisen feministin suunnittelema vaate munattomalle miehelle! Huomautin asiasta kassalle. Kahden viikon päästä löytyikin Black Horsea, malli ihan OK, vaikka materiaali onkin polyesteriä eikä kunnon puuvillaa. Ostin varmuuden vuoksi 2 kpl. Niitä tuli sitten ilmeisesti iso erä, niitä riippuu naulakossa vieläkin keskellä kesää,kuten myös Röksän kaupassa Kirjavalassa. (Eikä björnborit näy menevän kaupaksi edes alehintaan.)
Paitojen kanssa vähän sama juttu. Piti kysellä, että eikö löydy ollenkaan perinteistä flanellista ruutupaitaa. Tulihan niitäkin sitten, mutta kaikki samaa väriä, musta-harmaita. Kelpasi minulle. Viime syksynä sitten satuin paikalle, kun oli tarjolla vähän monipuolisempi valikoima. Eiköhän näillä taas pärjäillä muutama vuosi eli melkein loppuikä.
Tulipa vaan mieleen: Muutamat vanhat kaverit olivat olleet työkeikoilla Neuvostoliitossa. Siellä jakelutaloudessa piti paikallisten aina tietää, mihin kauppoihin mitäkin oli tullut, vaikka appelsiineja, ja sitten muijat jonottivat niitä. Ehkä liioittelen, mutta minusta tässä on jotain vähän samantapaista…
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.