Ihan alkuun sanon, etten kirjoita nyt Aurinkolahdesta, vaan ylipäätään uusista kerrostaloasunnoista.
Kerrostaloasuntoa ja autoa voidaan varsin hyvin verrata toisiinsa. Uutta autoa katseltaessa huomio kiinnittyy helposti toissijaisiin asioihin. Maalipinta kiiltelee, vaihdekepissä on titaaninen nuppi, alumiinivanteet luovat arvokasta tunnelmaa, ratissa on nahkaverhoilu jne. Esitteessä on kilometrin pituinen lista tilpehööristä, joihin voi kuulua vaikkapa taustapeilin valo, kromatut ovenkahvat, tihkusateen tunnistin ja keskinopeusmittari.
Totuus paljastuu, kun kaupat on tehty ja autolla on ajettu jonkin aikaa. Ohjaus vaeltaa, melu kuuluu häiritsevänä sisään, ruoste alkaa kukkia ensimmäisten suolakelien jälkeen, bensaa menee luvattua enemmän, myyntiarvo laskee kuin lehmän häntä. Tuli mentyä markkinamiehen ansaan ja maksettua aivan liikaa huonosta mutta kauniista menopelistä. Vanhan auton ostossa olisi ollut enemmän järkeä ja rahaa olisi säästynyt.
Uudisasunnoissa tilanne on täysin vastaavanlainen. Kämpässä kiiltelevät kromatut vesihanat, vessanpytty on kauniisti muotoiltu, ulkoseinissä on nätit maalit, hissin nappuloissa on kivat valot ja parveke tuntuu isolta. Varustelista on pitkä ja siinä esitellään koneellista ilmastointia, lakattuja kynnyksiä, titanoituja tiskipöytiä ja tasapintauuneja. Kiiltävää on ja nättiä, ajattelee ostaja ja tekee kaupat kuplahinnalla.
Totuus paljastuu, jahka ensi-innostus on hälventynyt. Kämppä on kylmä ja vetoinen, äänieristys on perseestä, ulkoseinien nätit maalit nuhjaantuvat ja muuttuvat rumiksi ja halvan näköisiksi, saumat irvistelevät ja kaikkialta huokuu neuvostorakentamisen ideologia. Mahdollisimman huonoa mahdollisimman halvalla. Ja muutamassa vuodessa uudiskohteen hinta on romahtanut kymmenillä tuhansilla euroilla.
Kyllä markkinamiehet osaavat nämä temput. Ihmeellistä, miten niinkin monet menevät tähän halpaan. Miksi kukaan haluaa velkaantua ostamalla uuden kupla-asunnon jostain erämaasta, kun samalla hinnalla saa hyvän käytetyn arvostetulta alueelta?
Mutta ennen kaikkea, miksi uudisrakentamisen laatua ei valvota paremmin? Miksei äänieristys- ja laatuvaatimuksia aseteta kerralla korkealle tasolle ja vastuuteta firman johtoa vastaamaan siitä, että taloista todella tulee vaatimusten mukaisia? Miksi ihmiset antavat kusta itseään silmään vuodesta toiseen?
Kerrostaloasuntoa ja autoa voidaan varsin hyvin verrata toisiinsa. Uutta autoa katseltaessa huomio kiinnittyy helposti toissijaisiin asioihin. Maalipinta kiiltelee, vaihdekepissä on titaaninen nuppi, alumiinivanteet luovat arvokasta tunnelmaa, ratissa on nahkaverhoilu jne. Esitteessä on kilometrin pituinen lista tilpehööristä, joihin voi kuulua vaikkapa taustapeilin valo, kromatut ovenkahvat, tihkusateen tunnistin ja keskinopeusmittari.
Totuus paljastuu, kun kaupat on tehty ja autolla on ajettu jonkin aikaa. Ohjaus vaeltaa, melu kuuluu häiritsevänä sisään, ruoste alkaa kukkia ensimmäisten suolakelien jälkeen, bensaa menee luvattua enemmän, myyntiarvo laskee kuin lehmän häntä. Tuli mentyä markkinamiehen ansaan ja maksettua aivan liikaa huonosta mutta kauniista menopelistä. Vanhan auton ostossa olisi ollut enemmän järkeä ja rahaa olisi säästynyt.
Uudisasunnoissa tilanne on täysin vastaavanlainen. Kämpässä kiiltelevät kromatut vesihanat, vessanpytty on kauniisti muotoiltu, ulkoseinissä on nätit maalit, hissin nappuloissa on kivat valot ja parveke tuntuu isolta. Varustelista on pitkä ja siinä esitellään koneellista ilmastointia, lakattuja kynnyksiä, titanoituja tiskipöytiä ja tasapintauuneja. Kiiltävää on ja nättiä, ajattelee ostaja ja tekee kaupat kuplahinnalla.
Totuus paljastuu, jahka ensi-innostus on hälventynyt. Kämppä on kylmä ja vetoinen, äänieristys on perseestä, ulkoseinien nätit maalit nuhjaantuvat ja muuttuvat rumiksi ja halvan näköisiksi, saumat irvistelevät ja kaikkialta huokuu neuvostorakentamisen ideologia. Mahdollisimman huonoa mahdollisimman halvalla. Ja muutamassa vuodessa uudiskohteen hinta on romahtanut kymmenillä tuhansilla euroilla.
Kyllä markkinamiehet osaavat nämä temput. Ihmeellistä, miten niinkin monet menevät tähän halpaan. Miksi kukaan haluaa velkaantua ostamalla uuden kupla-asunnon jostain erämaasta, kun samalla hinnalla saa hyvän käytetyn arvostetulta alueelta?
Mutta ennen kaikkea, miksi uudisrakentamisen laatua ei valvota paremmin? Miksei äänieristys- ja laatuvaatimuksia aseteta kerralla korkealle tasolle ja vastuuteta firman johtoa vastaamaan siitä, että taloista todella tulee vaatimusten mukaisia? Miksi ihmiset antavat kusta itseään silmään vuodesta toiseen?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tässä sitä sitten taas puhutaan kaikella sillä kuuluisalla varmuudella mitä ainoastaan täydellinen tietämättömyys asiasta voi antaa.
Onko ne "hyvät käytetyt" siis rakentanut joku muu ihmisrotu, joka on sittemmin kokonaan hävinnyt? Grynderi, joka ei tavoitellut voittoa? Rakentajat, jotka olivat todella ammattitaitoisia ja antoivat mieluummin urakan kusta kuin tekivät vähänkään oikaisten? Minä vuonna ne hävisivät Suomesta? Mainitsemaasi neukkutyyliin ei varmaankaan osattu rakentaa ennen vuotta 1917, koska Neuvostoliittoa ei vielä ollut. Onko siis ostettava ennen vuotta 1917 rakennetusta talosta, jotta voi olla asiasta varma?
Olen muuten matkan varrella ostanut itselleni kaikkiaan viisi uutta ja neljä käytettyä autoa. En enää koskaan osta käytettyä.
Avain on työvoiman hinta. Ennen vanhaan duunari oli halpa palkata ja talot voitiin rakentaa tiilesta ja laastit vielä päälle, koska työmaalla oli 200 äijää duunissa kerrallaan. Pointti on se, että sen ajan "tehorakentaminen" tuotti parempia taloja, koska elementtejä ei käytetty (keksittyhän ne jo oli, kuten Tapani-laatta, mutta eivät ekstensiivisessä käytössä). Sitten tuli sota ja kaikki pantiin paskaksi. Samalla kun rakennusten laatu huononi, myös asunnot pienenivät ja "tasa-arvoistuvat" siten, että esim 50-luvun taloissa ei yleensä montaa yli 150 neliön asuntoja näe. Tuonkin aikakauden talot ovat vielä paikalleenvalettuja, joskin matalahuoneisia.
Grynderi on kaikkina aikoina toiminut ihan järkevällä tavalla, oman etunsa mukaisesti. Nykyisin se vaan onnistuu ainoastaan elementtipaskaa tekemällä. Jos nykyaikana rakentaisi tiilistä Jugend-talon torneineen ja oikeasta puusta tehtyine sisustuksineen, olisi sen hinta elementtipaskaan nähden varmaan 10 kertainen. Sellainen grynderi ei kauaa markkinoilla pysyisi, kun paskastakin saa riittävät katteet.
Työvoimahan on taas halpaa, sillä rakennustyömaat ovat pullollaan pimeitä virolaisia orjatyöntekijöitä. Siksi en usko, että tilanne johtuu työvoimakustannuksista.
Mielestäni ongelma on kilpailun puute ja ylenpalttinen tonttien säännöstely. Ja kun kerran säännellään ja jaetaan rakennusoikeuksia suosikkirakennusyhtiöille, miksei samalla toisaalta säännöstellä kunnolla? Pitäisi saada tiukat ehdot rakentamisen laadulle, eikä silittää vuosikymmenistä toiseen gryndereiden päätä, kun jälki on mitä on.
Ennen talot rakennettiin paikan päällä, eikä päällimmäinen tarkoitus ollut voiton tuottaminen, vaan asuntojen rakentaminen ihmisille. Nyt on toisin.
Itsekin ajan aina uudella, mutta en hämäänny mainoksista, vaan valitsen auton jonka hinta/laatusuhde on edes jotenkuten kohdallaan. Markkinat ovat täynnä ylihinnoiteltuja autoja, mutta onneksi hinnat eivät sentään lähellekään yhtä kalliita kuin kupla-asunnoissa.
Yhden helsinkiläisen kuplakaksion hinnalla saa vaikkapa 10 corollaa.
> Mainitsemaasi neukkutyyliin ei varmaankaan
> osattu rakentaa ennen vuotta 1917, koska
> Neuvostoliittoa ei vielä ollut.
Pilkunviilausta, mutta aitoja neuvostoliittolaisia taloja on syntynyt vasta vuodesta 1922 eteenpäin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto
Asiallisesti ottaen tietysti voidaan puhua vuodesta 1917, jolloin kumous tapahtui. Virallisesti valtio saatiin kuitenkin perustetuksi vasta 1922.
Valtiosta loppui veto jo 1991, mutta jos tämän palstan juttuja on uskominen, itäisen naapurin rakennustyyli elää hyvin ja kukoistaa :).
Oli miten oli, katselen neukkutyylistä, vuonna 2003 rakennettua kuutiota makuuhuoneeni ikkunan läpi juuri nyt. Valitettavasti.
Niin, tarkoitin siis että ongelma johtuu työvoiman hinnasta JA käytettävissä olevasta teknologiasta. Jos ennen vanhaan olisi ollut mahdollista leipoa elementtejä massatuotantona ja rakentaa kokonainen kerrostalolähiö käyttäen kolmea standardielementtityyppiä, olisi Töölössäkin vähän eri näköistä:-) Olen todella onnellinen, että saan asua vuosisadan alun talossa. Täällä Turussa kun niitä ei liiemmälti ole jätetty pystyyn 60-luvun purkuvimman jäljiltä.
Muutin uudistuotantoon Arabianrantaan ja voin vakuuttaa ettei naapureista kuulu pihaustakaan. En kertakaikkiaan ole kuullut mitään. Vois melkein luulla, että yksinään tässä koko talossa asustelen.Ainoa meteli mikä kuuluu on läheiset työmaat ja niiden edestakainen liikenne, joita on vielä vuosiksi eteenpäin. Heti muuton jälkeen tehtiin sielä vaikka mitä pikku töitä/puutteita ja kaikki tietysti rakennuttajan toimesta. Uudistuotannossa tulee 1. vuoden jälkeen "narinalista" ja kaikki viat/puutteet taas paikataan. Talotakuu on 10v. ja siinä ajassa on jo keritty taas muuttaa uuteen. Eli vähän sama kuin autossa, kun takuut loppuu, eiku vaihtoon koko peli, ja uusi alle.
Sinulle on sattunut hiljaiset naapurit (tai sitten loput asunnot ovat vielä myymättä). Onnea siitä. En jaksa uskoa, että Arabiassa olisi tehty sen parempia taloja kuin Mogadishussakaan. Samat puljuthan niitä rakentaa samalta liukuhihnalta.
Kampin kolmion uudet kerrostalot tehdään täysin paikalla valaen ja lisäksi niissä on normaalia paksummat huoneistojen väliset seinät, välipohja paikalla valu uiva lattiarakenne.
Aika hyviä ovat uudet elementtitalotkin, paljon enemmän kuulin ääniä naapurista, kun asuin niissä vanhoissa taloissa(rv-1927, 1930, 1940, 1960) samoin huono eristys oli 90-luvun alun ja puolenvälin taloissa.
Nykyiseen uuteen asuntooni olen tyytyväinen.
Rakennusliike Salonen rakensi muuten vantaan Korsoon ja Länsi-Rekolaan vuosina 83-88 täysin paikalla valettuja ja tiiliverhoiltuja kerrostaloja, nämä talot sijaitsevat osoitteissa Paatsamakuja 4 ja 6, Tanhurinne ja Myyrätie, jos joku on niissä asunut tahi asuu, niin olisi kiva kuulla näistä asunnoista kokemuksia, harvinaisia ovat elementtikaudella.
Siis onko sun kertakaikkiaan mahdoton hyväksyä että joku uudisrakennus voisi olla ihan oikeasti hiljainen??? joka kerta kun joku sanoo että näin on, tulee joku älytön ja lapsellinen saivartelukommentti tyyliin mummo naapurissa, viereiset asunnot myymättä, olet kuuro jne jne. Usko nyt jo perkele: suurin osa uusista rakennuksista ovat TODELLA HILJAISIA vaikka millä mittapuulla tarkasteltuna.
en edes ymmärrä millä tiedolla voit väittää toisin. monessako uudisrakennuksessa olet asunut? ja vaikka olisitkin niin ne ovat vain sinun kokemuksiasi.
ihan uskomaton kaveri kyllä olet.
En minä sinua usko, kun kokemukseni ovat aivan toiset, kuin mitä yrität siinä selittää. Oletko joku grynderin tsuppari, vai mitä sä siellä oikein raivoat?
Kaverini asuu Mogadishussa, tämän vuosituhannen puolella tehdyssä kupla-asunnossa. Kaikki kuuluu läpi, niin askeleet, kakaroiden kiljunta kuin rappukäytävän äänetkin.
Entisessä asunnossani sama juttu. Työkaverit manaavat samaa: mikään ei ole muuttunut. Uudistuotanto on edelleen halpaa neukkupaskaa kiristyneistä säännöksistä huolimatta. Piste.
Ranen ongelmat ovat aika syvällä, mies olisi terapian tarpeessa, Rane on kertomansa mukaan asunut Vuosaaressa Leikosaarentiellä ja talossa joka on rakennettu 90-luvun alussa, omasta kokemuksesta tiedän, että 90-luvun talot ovat huonoja, silloin säästettiin kaikissa materiaaleissa, mutta nykyiset uudet asunnot ovat paljon parempia, voin vakuuttaa ja vanhoistakin on huonoja kokemuksia, mm Kalliossa on taloja, joissa naapurin pieru kuuluu läpi seinän ja kaupan päälle tulee hajukin.
Katsoin tuon linkin Kampin uusiin kerrostaloihin, todella jämäkkää ja laadukasta rakentamista.
ASsunnot löytyvät www.srvwesterlund.fi
Mikäli Remontti-Rane ymmärtää, hänkin voi linkin katsoa ja tutustua uusien talojen rakennustapaan.
Aika monen uuden talon asukkaan olen kuullut olevan tyytyväinen asuntoonsa, sen sijaan vanhoissa taloissa asuvat valittavat huonoa äänieristystä, huonoa ilmanvaihtoa, jatkuvaa remonttipeikkoa.
Trolli on Trolli ja Rane on Trolli pahimmasta päästä, mies ei ymmärrä, että muuallakin on elämää, hänen pakkomielteensä on keskittynyt kallion vanhan talon ylistämiseen ja jatkuvaan uusien talojen solvaamiseen.
Katsopas Rane www.srvwesterlund.fi ,sieltä kampin uudet asunnot ja rakennustapa.
Ymmärrätkö?
Siitä, kuka tässä on hoidon tarpeessa, voitaneen olla montaa mieltä.
Okei, jossain Kampissa varmaan on joku hyvin tehty talo. Mutta mitä sitten? Eivät kaikki voi tai halua asua Kampissa siinä samassa Suomen ainoassa hyvin tehdyssä talossa.
Paskan tuottaminen pitäisi lailla kieltää.
No joo. Menes, Moga, nyt välillä ulos sieltä kupla-asunnostasi. Käy vaikka jossain kivassa Cay-baarissa Kalliossa. Ensin sinun toki pitää uskaltaa kävellä kilometri metroasemalle tai matkustaa sinne hikisessä, täydessä bussissa, joka on täynnä epämääräistä ja aggressiivista Vuosaaren ainesta ja joka kulkee tunnin parin välein.
no ei se muiden vika ole jos sinä ja "kaverisi" ovat olleet niin tyhmiä ettette ole osanneet valita laadukkaasti rakennettua uudiskohdetta. katsos rane se rakennustapaselostus on ihan hyvä lukaista ennen kaupantekoa...
itse asun tälläkin hetkellä uudiskohteessa ja joka puolella asuu nuoria pareja joilla käy viikonloppuisin kavereita juhlimassa ja ei muuten kuulu juuri mitään ääniä, mitä nyt basson jumputus tulee väkisin läpi, mutta muusta ei havaintoakaan.
otan osaa että olet noin tyhmä. hihiihiihihiihihihihiihih
Että bassoa siellä sitten kuunnellaan. Ja samalla lailla kuuluvat läpi askeläänet ja muut bassot.
Terveisiä vaan sinne naukkuhelvettiin. Jonain päivänä sinäkin kypsyt siihen, että joudut kuuntelemaan kavereidesi biletystä.
Polin pelle puikoissa. Voitto ja taas voitto. Se on pelin henki. Olen polinpellejen toimia seurannut. Halvalla, halvemmalla. Kuse linssiin. Osta virolaisen halvin työpanus. Teekee polinpelle parhaan diilin. Näin se, vaan on!
Normit ja kuittaukset kynänvetoja!
Kyllä tämä uudistuotantokin on 30 vuoden päästä
purkuvalmista tavaraa kuten nämä nykyiset 1960-ja 1970-luvuilla rakennetut elementtitalotkin.Mutta 1950-luvulle saakka rakennettua talokantaa pystyy loputtomasti ajanmukaistamaan ja se on jopa kannattavaa.
http://www.yle.fi/ekoisti/ark00/15-11.htm
Panu Kaila on tunnetusti eko-ajattelija ja siksi voi ymmärtää hänen mietteensä.
On totta, että 1970- ja 1990-luvulla rakennetut talot ovat heikkolaatuisia.
Kyllä 2000-luvulla rakennetuissa taloissa saa ikkunat ihan hyvin auki. Kailakaan ei tiedä siis mistä puhuu.
Tutkimustulokset kertovat, kylläkin juuri tuosta nopeasti tehdystä 6-70 ja osin 80 ja 90. luvun rakentamisesta, nykytalot on tehty kestämään.
Kassakaappisopumus oli Koiviston aikaan, jolloin 70-luvun lähiöt rakennettiin, ne tehtiin purettaviksi, tarkoitus oli rakentaa uutta tilalle 30. vuoden päästä, kuviteltiin ,että kansakunta on silloin niin vaurasta ,että tähän on varaa.
Turha rinnastaa nykyrakentamista kaikkeen huonoon, virheitä on tehty ja niistä on oppia otettu.
"Turha rinnastaa nykyrakentamista kaikkeen huonoon"
Olen ollut vuosikymeniä rakentamassa näitä ostajan höynäytysluukkuja.
Missä tämmösiä latuihmeitä on. Menen äimänä ihmettelee. Susia tiedän paljon nykyrakenteista. Niillä ei ole muuta hyvää, kuin hinta. Siis myyjän ja pisneksentekijän kannalta.
Remontti-Rane nykyisin Hilda-Rane se jaksaa paasata paskaa, kateutaan uusia kalliimpia, omistusasuntoja kohtaan, kun tuhnutelee kalliossa vanhassa huonossa talossa.
Uudessa on hyvä asua, varsinkin kun tutustuu rakennustapaan ja ostaa asunnon, jossa paikalla valetut välipohjat ei siis elementtiä, mutta halvalla ei saa parasta, aina saa kuitenkin paremman kun uuden ostaa, kuin vanhan pula-ajan asunnon kalliosta, spurgujen keskeltä.