Sillan rakentaminen Suntinsuulle näyttää hyvin kaukaiselta asialta.
Tällä hetkellä sille ei ole rahoitusta.
– Edes sillan toteutuksen keskeisestä periaatteesta, vapaasta alituskorkeudesta, ei ole yhtenäistä käsitystä. Mikäli suurten veneiden tulisi päästä sillan ali, on toteutus hyvin haasteellinen ja kustannuksiltaan kallis, sanoo Kokkolan kaupunkisuunnittelun erityisasiantuntija Jouni Laitinen.
Päätöksentekotasolla asiaa ei ole käsitelty vuoden 2020 jälkeen.
– Tammikuussa 2020 konserni- ja kaupunkikehitysjaosto keskusteli vaihtoehdoista, mutta asia ei sen jälkeen ole edennyt. Sen sijaan pienimmissä ryhmissä asia tulee aina silloin tällöin esille. Myös kaupunkilaiset kyselevät aika ajoin sillan tilanteesta.
Mikä olisi hankkeen hinta?
– Vuoden 2019 selvityksessä oli useita vaihtoehtoja. Hintahaarukka sillan tyypistä riippuen oli 0,4–1,2 miljoonaa euroa, Laitinen vastaa.
Entä tekniset ratkaisut?
– Edellä mainitussa selvityksessä tutkittiin kääntyvää siltaa, matalaa palkkisiltaa, pitkää palkkisiltaa, ansassiltaa sekä vinoköysisiltaa. Myös sulkutyyppinen idea on ollut esillä.
Laitisen mukaan korkea siltaratkaisu olisi hallitseva Suntinsuun maisemassa.
– Lisäksi se olisi teknisesti haasteellinen ja kustannuksiltaan kallis. Matala silta taas ei mahdollista kaikkien veneiden kulkemista venevajoille.
Rovaniemeläinen Pentti Ojala kävi Kokkolassa työnsä puolesta. Lapin sotilassoittokunnan trumpetisti soitti Puolustusvoimien Mil-Jazz -kiertueella.
Kiertue päättyi keskiviikkona illalla Kokkolan Kauppatorin-konserttiin.
Musiikin lisäksi Ojalaa kiinnostavat matkailu ja kaupunkikehittäminen. Hän opiskelee työnsä ohessa restonomiksi Lapin ammattikorkeakoulussa.
– Kokkolassa huomio kiinnittyi ensimmäisenä Suntiin. Joki, tai kanava, näyttää hoitamattomalta.
Jos Ojala saisi päättää, sillan rakentamisen lisäksi hän ruoppaisi Suntin ja poistaisi ”typerät betoniesteet” Pohjoisväylän eteläpuolelta Hollihaasta.
– Minulla olisi matkailuidea: historiallinen Kokkola pitäisi avata gondoliliikenteelle, jota nuoret pyörittäisivät kesäisin. Olen matkustanut paljon Keski-Euroopassa, jossa jokirannat on rakennettu viihtyisiksi. Suomessa luonnontilaisuutta arvostetaan, eikä siinä ole mitään väärää, mutta riittäähän täällä jokia. Siksi panostaisin Kokkolassa Suntin rantojen kehittämiseen.
Tällä hetkellä sille ei ole rahoitusta.
– Edes sillan toteutuksen keskeisestä periaatteesta, vapaasta alituskorkeudesta, ei ole yhtenäistä käsitystä. Mikäli suurten veneiden tulisi päästä sillan ali, on toteutus hyvin haasteellinen ja kustannuksiltaan kallis, sanoo Kokkolan kaupunkisuunnittelun erityisasiantuntija Jouni Laitinen.
Päätöksentekotasolla asiaa ei ole käsitelty vuoden 2020 jälkeen.
– Tammikuussa 2020 konserni- ja kaupunkikehitysjaosto keskusteli vaihtoehdoista, mutta asia ei sen jälkeen ole edennyt. Sen sijaan pienimmissä ryhmissä asia tulee aina silloin tällöin esille. Myös kaupunkilaiset kyselevät aika ajoin sillan tilanteesta.
Mikä olisi hankkeen hinta?
– Vuoden 2019 selvityksessä oli useita vaihtoehtoja. Hintahaarukka sillan tyypistä riippuen oli 0,4–1,2 miljoonaa euroa, Laitinen vastaa.
Entä tekniset ratkaisut?
– Edellä mainitussa selvityksessä tutkittiin kääntyvää siltaa, matalaa palkkisiltaa, pitkää palkkisiltaa, ansassiltaa sekä vinoköysisiltaa. Myös sulkutyyppinen idea on ollut esillä.
Laitisen mukaan korkea siltaratkaisu olisi hallitseva Suntinsuun maisemassa.
– Lisäksi se olisi teknisesti haasteellinen ja kustannuksiltaan kallis. Matala silta taas ei mahdollista kaikkien veneiden kulkemista venevajoille.
Rovaniemeläinen Pentti Ojala kävi Kokkolassa työnsä puolesta. Lapin sotilassoittokunnan trumpetisti soitti Puolustusvoimien Mil-Jazz -kiertueella.
Kiertue päättyi keskiviikkona illalla Kokkolan Kauppatorin-konserttiin.
Musiikin lisäksi Ojalaa kiinnostavat matkailu ja kaupunkikehittäminen. Hän opiskelee työnsä ohessa restonomiksi Lapin ammattikorkeakoulussa.
– Kokkolassa huomio kiinnittyi ensimmäisenä Suntiin. Joki, tai kanava, näyttää hoitamattomalta.
Jos Ojala saisi päättää, sillan rakentamisen lisäksi hän ruoppaisi Suntin ja poistaisi ”typerät betoniesteet” Pohjoisväylän eteläpuolelta Hollihaasta.
– Minulla olisi matkailuidea: historiallinen Kokkola pitäisi avata gondoliliikenteelle, jota nuoret pyörittäisivät kesäisin. Olen matkustanut paljon Keski-Euroopassa, jossa jokirannat on rakennettu viihtyisiksi. Suomessa luonnontilaisuutta arvostetaan, eikä siinä ole mitään väärää, mutta riittäähän täällä jokia. Siksi panostaisin Kokkolassa Suntin rantojen kehittämiseen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hah, Ressu on esittänyt vastaavia suunnitelmia vuodesta 1988 lähtien.
Tässä ei ole mitään uutta. Tosin on hyvä, että myös Rovaniemeläinen on kiinnittänyt huomiota samoihin asioihin, kuin Reijo Kivelä on tehnyt yli 36 vuotta. Kaikki sadat Ressun ideat ovat luettavissa paikallislehtien sivuilta, ja Suomi24/Kokkola -keskustelupalstalta. Onhan Reijon esityksistä jo muutama toteutunut. Viimeisenä juuri valmistunut Morsiussaaren silta. MOT
Halkokarin Pienkiinteistö- ja Asukasyhdistys on tehnyt esityksen siltahankkeesta ja tämä perholainen oli myös kokouksissa muutaman kerran mukana. Nyt täällä esittää omana ajatuksenaan yhdistyksen tekemiä päätöksiä. Häpeäisit.
Hah, yhdistys teki esityksen sillasta vuosia myöhemmin 1990-luvulla. Ressu esitti Suntinsuun siltaa lehtikirjoituksessaan (KP) jo vuonna 1988. Myöhemmin Ressu antoi sillalle nimenkin: Kokkojokisuun KAHAKKA -silta. Samassa jutussa Reijo esitti kaupunginpuutarhan siirtoa, joka toteutui nopeasti nykyiselle paikalleen. Tänään vanhalla paikalla sijaitsee toimintapuisto "TOUHULA", lähellä "Kivelän Kierrosta"...
JK Merkillistä on, että Kahakka -sillan rakentaminen on jätetty "pöydälle" muutaman latorähjän, muka venevalkaman omistajan "pyynnöstä". Kumpi olisi tärkeämpää? Palvella 48 000:tta Kokkolalaista, ja tuhansia turisteja/leirintäalueen matkaajia, ja alueen yrittäjiä, vai muutamaa "isokenkäistä änkyrää" - kotitarveladon, ja uomassa lojuvaa, pienen paatin omistavaa isäntää... MOT
Mitään näyttöjä näistä tämän kopio kirjoittelijan tekemisistä ei ole vain nämä omat kehumisensa ja keksityt viitteet. Googleen nimi Reijo Kivelä niin mitään saavutuksia tai "urotöitä" ei löydy.
MOT
Muutama vuosi vielä niin kertoo keksineensä atomipommin ja sähköauton. Nyt jo puhuu eläinten kieltä. MOT
Ressu on taas oikeassa. MOT
Ainahan nämä Ressun kirjoitukset lopulta paljastuvat kopioiduiksi.
Kerrohan yksikin juttu, kirjoitus, idea, esitys, suunnitelma jne, jonka Ressu olisi kopioinut. MOT
Kaikki ehdottavat siltaa, minä ehdotan alikulkua, tunnelimainen alikulkuputki suntin alitse.
Ei ongelmia, kuten sillan korkeuden kanssa, kun alikulkuputki menee pohjassa, niin se ei edes vaikuta Suntin maisemaan.
Ei edes Ressu ole alikulkuputkea esittänyt, vain Minä!!!
Taisit kopioida idean elbejolta Hampurista?
Siis Elbe joelta.
Melko erikoinen saa olla jos ei löydy mitään yhtäläisyyksiä mihinkään jo olemassa olevaan.
Mikä Elbe joki, en ole mistään kopioinut, en ole googlannut maanalaisia siltoja/alikulkuja, ihan itse ideoin, mistään en ole katsonut, vaikka niin kuvittelet !!!!
puutarhajuttu ja nyrkkeilymestaruus ovat kiistattomia !
Kiistattomia !!!
Tämän pillipiiparin tulisi pysyä soittohommissa. Jos poistettaisiin kaikki "typerät" pohjapadot, niin keskustan kohdalla ei vesi pahemmin vaivaisi. Ei ole pelimanni tainnut koskaan kuulla maan noususta täällä rannikolla. Meillä on jo omasta takaa yksi armeijassa palvellut sekopää. Ei täällä enää vierailevaa solistia kaivata.
Taas Ressu on oikeassa. Kepari julkaisi jutun Kokkojokisuun sillasta. Ihmettelyä herättää se, ettei Jouni Nikula maininnut Reijo Kivelän tekemiä aloitteita sillan rakentamiseksi...
No, asia korjaantuu aikanaan. Reijo Kivelä on KAHAKKA- sillan alullepanija, ja sillan etuoikeutettu "IDEA-ISÄ", kuten monen muunkin Kokkolan ulkoalueen kehityksen "pääkoordinaattori".
On myös monia muitakin edistyksellisiä, Reijon ideoita, jotka on toteutettu (mm ihmiskrematorio, Lottelundin kiertoliittymä - Kivelän Kierros; saostusallas Tervalampi). Muutama merkittävä on toteutumista vailla (mm hyötykäyttöasema Topparinmäkeen, Kokkojokisuun Kahakkasilta, Varvinlammen kunnostus ym jne). MOT...
Ressu on taas oikeassa.
Kuka oli ja on Seinäjoen Tangomarkkinoiden ensimmäinen (tango)kuningas v 1985. Hän on Rovaniemeläinen "pillipiipari", nykyinen opistoupseeri evp (KaSi). MOT
JK Ja Ressu on ensimmäinen Kokkojokisuun KAHAKKA-sillan esittäjä, idean isä, erinomainen (tango)laulaja; Kokkolan Kingsi, Sotatieteiden Maisteri, "Kadettiupseeri" evp (ReKi) MOT
Tere kuidas läheb, olen selgeltnägija, vajadusel kirjutage mulle privaatselt.
Halkokarin Pienkiinteistö- ja Asukasyhdistys on tehnyt esityksen siltahankkeesta ja tämä perholainen oli myös kokouksissa muutaman kerran mukana. Nyt täällä esittää omana ajatuksenaan yhdistyksen tekemiä päätöksiä. Häpeäisit.
Jari Sillanpää on ainoa oikea kuningas.