Sekä evoluutio että luomine

Täytyy kuitenkin muistaa, että teologia on "tiede uskosta", mutta ei "tiede uskon sisällön totuuden todistamisesta".

Teologia luokitellaan useimmiten humanistiseksi tai yhteiskuntatieteelliseksi tieteenalaksi, ei luonnontieteeksi:

– Teologia pohjautuu usein lähtöoletukseen jumalan tai jumalten olemassaolosta, eikä tätä oletusta voi todentaa kokeellisesti.
– Sen keskeiset väitteet eivät ole falsifioitavissa samalla tavalla kuin luonnontieteelliset hypoteesit.

Koska tavoitteena on tutkia maapallon eliöstön kehittymistä tieteellisesti, teologia ei ole tutkimusvälineenä tarpeellinen, koska teologia perustuu uskoon ja pyhiin teksteihin, kun taas evoluutiobiologia perustuu havaintoihin, mittauksiin ja testattaviin hypoteeseihin.

Teologia voi käsitellä elämän alkuperää ja merkitystä uskon näkökulmasta, mutta se ei voi tuottaa kokeellisesti varmistettavia selityksiä lajien kehityksestä.

Tämön takia evoluutioteoria elää omaa elämää, eikä sitä kiinnosta pyhät kirjoitukset.

Anonyymi kirjoitti:

Täytyy kuitenkin muistaa, että teologia on "tiede uskosta", mutta ei "tiede uskon sisällön totuuden todistamisesta".

Teologia luokitellaan useimmiten humanistiseksi tai yhteiskuntatieteelliseksi tieteenalaksi, ei luonnontieteeksi:

– Teologia pohjautuu usein lähtöoletukseen jumalan tai jumalten olemassaolosta, eikä tätä oletusta voi todentaa kokeellisesti.
– Sen keskeiset väitteet eivät ole falsifioitavissa samalla tavalla kuin luonnontieteelliset hypoteesit.

Koska tavoitteena on tutkia maapallon eliöstön kehittymistä tieteellisesti, teologia ei ole tutkimusvälineenä tarpeellinen, koska teologia perustuu uskoon ja pyhiin teksteihin, kun taas evoluutiobiologia perustuu havaintoihin, mittauksiin ja testattaviin hypoteeseihin.

Teologia voi käsitellä elämän alkuperää ja merkitystä uskon näkökulmasta, mutta se ei voi tuottaa kokeellisesti varmistettavia selityksiä lajien kehityksestä.

Tämön takia evoluutioteoria elää omaa elämää, eikä sitä kiinnosta pyhät kirjoitukset.

Lue lisää

Teologiassa on erilaisia koulukuntia. Yhden koulukunnan mukaan Jumala on olemassa ja luonut maailman. Silloin on sekä evoluutiota, että luomista ja tutkitaan, miten ne nivoutuvat yhteen.

On myönnettävä, että kukaan ei oikein osaa tätä tehdä hyvin, mutta se tässä tehtävänä olisi ja kyllä sitä paljon yritetään. Luomisen ja tieten käsityksen yhdistämisestä on paljon kirjallisuutta.

Kun sitä yrittää, tulee heti väitteitä, ettei se ole tiedettä. Se ei pidä paikkaansa, se on yksi koulukunta tieteessä.

santtunen2 kirjoitti:

Teologiassa on erilaisia koulukuntia. Yhden koulukunnan mukaan Jumala on olemassa ja luonut maailman. Silloin on sekä evoluutiota, että luomista ja tutkitaan, miten ne nivoutuvat yhteen.

On myönnettävä, että kukaan ei oikein osaa tätä tehdä hyvin, mutta se tässä tehtävänä olisi ja kyllä sitä paljon yritetään. Luomisen ja tieten käsityksen yhdistämisestä on paljon kirjallisuutta.

Kun sitä yrittää, tulee heti väitteitä, ettei se ole tiedettä. Se ei pidä paikkaansa, se on yksi koulukunta tieteessä.

Lue lisää

Jotkut tutkijat, teologit ja uskovat yrittävät yhdistää evoluution ja teologian niin sanotuksi teistiseksi evoluutioksi (tai “evoluutioluomiseksi”). Puhut varmaan siitä.

Tämä on täysin uskovaisten asia. Mutta uskovaiset eivät ole tästä asiasta näkökään samaa mieltä keskenään.

Konflikti uskovaisten välille syntyy siitä, että toinen puoli painottaa tieteellisiä havaintoja ja yrittää sovittaa niitä vertauskuvalliseen pyhien kirjoitusten tulkintaan, kun taas toinen pitää kiinni pyhien kirjoitusten tekstien kirjaimellisesta totuudesta ja siitä seuraavista teologisista johtopäätöksistä.

Tiedettä ei pysty ostamaan, mihinkään. Tieteen mission on tutkia ja tavoitella eri tavoin totuutta. Uskontojen mallit ovat erilaisia, absoluuttisia totuuksia, joita ei voi muuttaa vaikka ne olisivat kuinka vääriä.

Erilaisia vaiheita, järjestyksiä, millaiseksi Jumala on maailman luonut. Nyt pian alkaa Tuhatvuotisen Paratiisin aika, ja sitten tuhannen vuoden päästä luodaan Uusi Maa ja Uusi Taivas. Mitä nämä er vaiheet ovat, ja miten se limittyy evoluution kanssa, siitä on kysymys.

Naturalismi ei näitä tunnusta, eikä aikaisempiakaan vaiheita. Aina vaan tätä samaa kuin nyt on. Kunnes aurinko räjähtää ja sammuu yms.

santtunen2 kirjoitti:

Erilaisia vaiheita, järjestyksiä, millaiseksi Jumala on maailman luonut. Nyt pian alkaa Tuhatvuotisen Paratiisin aika, ja sitten tuhannen vuoden päästä luodaan Uusi Maa ja Uusi Taivas. Mitä nämä er vaiheet ovat, ja miten se limittyy evoluution kanssa, siitä on kysymys.

Naturalismi ei näitä tunnusta, eikä aikaisempiakaan vaiheita. Aina vaan tätä samaa kuin nyt on. Kunnes aurinko räjähtää ja sammuu yms.

Lue lisää

Evoluutioteoria on rakennettu metodologisen ja metafyysisen naturalismin pohjalle: se etsii selityksiä lajien synnylle ja muutokselle luonnonlakien, mutaatioiden, perinnöllisyyden ja luonnonvalinnan kautta.

Metafyysinen naturalismi lienee seurausta siitä, että ei ole esiin tullut mitään indikaatiota jostakin tekijästä, jota uskovaiset jumalaksi nimittävät. Ei ole myöskään tarvetta tavoitella sitä.

En ymmärrä, miksi tähän pitää sekoittaa pyhät kertomukset?

Kysymys ei ole luonnontieteestä pelkästään, vaan myös teologiasta ja filosofiasta. Tutkimuksen rajoittaminen vain luonnontieteelliseksi on juuri se metodologisen naturalismin silmänkääntötemppu.

Kyse on totuudesta, todellisuudesta maapallon historiassa. Silloin ei voi rajata asiaa biologiaan.

Jos maapallolla on luomista, niin siten on. Ei siinä kysytä tieteen rajoja.

Ja jos luomista on, niin kyllä sen pitää jossain näkyäkin. Silloin vaan joudutaan siirtymään teologian ja filosofian puolelle, että se näkyisi. Sille ei voi mitään, se johtuu kysymyksen luonteesta. Kyse on koko maapallon historiasta, ja sitä tutkivista tieteistä ja tiedemiehistä. Tiedemiesten kohdalla tulee mukaan ihminen ja yhteiskunta. Sosiaalinen paine tiedeyhteisössä jne. Rahan valta ja traditiot, yhteiskuntaluokkien edut ym.

Kenen etu ja päähänpinttymä on rajata maapallon ja sen elämän ja ihmisten tutkimus biologiaan? Ateistisen narratiivin etu. Teistinen narratiivi pelataan pois tällä silmänkääntötempulla.

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys ei ole luonnontieteestä pelkästään, vaan myös teologiasta ja filosofiasta. Tutkimuksen rajoittaminen vain luonnontieteelliseksi on juuri se metodologisen naturalismin silmänkääntötemppu.

Kyse on totuudesta, todellisuudesta maapallon historiassa. Silloin ei voi rajata asiaa biologiaan.

Jos maapallolla on luomista, niin siten on. Ei siinä kysytä tieteen rajoja.

Ja jos luomista on, niin kyllä sen pitää jossain näkyäkin. Silloin vaan joudutaan siirtymään teologian ja filosofian puolelle, että se näkyisi. Sille ei voi mitään, se johtuu kysymyksen luonteesta. Kyse on koko maapallon historiasta, ja sitä tutkivista tieteistä ja tiedemiehistä. Tiedemiesten kohdalla tulee mukaan ihminen ja yhteiskunta. Sosiaalinen paine tiedeyhteisössä jne. Rahan valta ja traditiot, yhteiskuntaluokkien edut ym.

Kenen etu ja päähänpinttymä on rajata maapallon ja sen elämän ja ihmisten tutkimus biologiaan? Ateistisen narratiivin etu. Teistinen narratiivi pelataan pois tällä silmänkääntötempulla.

Lue lisää

....Kenen etu ja päähänpinttymä on rajata maapallon ja sen elämän ja ihmisten tutkimus biologiaan? ....

Ei kukaan ole rajannut yhtään mitään.

Evoluution tutkimus tutkii maapallon evoluutiota ja pyhien kirjoitusten tekstit ovat mukana tai eivät ole.

Evoluutiotutkimus nojaa empiriaan: havaintoihin luonnosta, fossiiliaineistoon, DNA-tutkimuksiin, kokeisiin ja vertailuihin.

Pyhät kirjoitukset ovat uskonvaraisia lähteitä – niiden sisältöä ei voida testata tieteellisesti.

Jos väitettä ei voi kumota tai todentaa havainnoilla, se ei kuulu luonnontieteen piiriin.

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys ei ole luonnontieteestä pelkästään, vaan myös teologiasta ja filosofiasta. Tutkimuksen rajoittaminen vain luonnontieteelliseksi on juuri se metodologisen naturalismin silmänkääntötemppu.

Kyse on totuudesta, todellisuudesta maapallon historiassa. Silloin ei voi rajata asiaa biologiaan.

Jos maapallolla on luomista, niin siten on. Ei siinä kysytä tieteen rajoja.

Ja jos luomista on, niin kyllä sen pitää jossain näkyäkin. Silloin vaan joudutaan siirtymään teologian ja filosofian puolelle, että se näkyisi. Sille ei voi mitään, se johtuu kysymyksen luonteesta. Kyse on koko maapallon historiasta, ja sitä tutkivista tieteistä ja tiedemiehistä. Tiedemiesten kohdalla tulee mukaan ihminen ja yhteiskunta. Sosiaalinen paine tiedeyhteisössä jne. Rahan valta ja traditiot, yhteiskuntaluokkien edut ym.

Kenen etu ja päähänpinttymä on rajata maapallon ja sen elämän ja ihmisten tutkimus biologiaan? Ateistisen narratiivin etu. Teistinen narratiivi pelataan pois tällä silmänkääntötempulla.

Lue lisää

1800-luvulla ja sitä ennen tieteellinen tutkimus usein yritti sovittaa havainnot Raamattuun (esim. maailman iän laskeminen sukuluetteloista).

Tämä lähestymistapa johti moniin virheellisiin tuloksiin, kun uusia havaintoja tuli (esim. fossiilien ajoitus paljasti maapallon olevan miljardeja vuosia vanha).

Valitettavasti on vielä maita, joissa uskonnot ohjaavat tiedettä. Näissä maissa on haasteita monilla osa-alueilla muutenkin.

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys ei ole luonnontieteestä pelkästään, vaan myös teologiasta ja filosofiasta. Tutkimuksen rajoittaminen vain luonnontieteelliseksi on juuri se metodologisen naturalismin silmänkääntötemppu.

Kyse on totuudesta, todellisuudesta maapallon historiassa. Silloin ei voi rajata asiaa biologiaan.

Jos maapallolla on luomista, niin siten on. Ei siinä kysytä tieteen rajoja.

Ja jos luomista on, niin kyllä sen pitää jossain näkyäkin. Silloin vaan joudutaan siirtymään teologian ja filosofian puolelle, että se näkyisi. Sille ei voi mitään, se johtuu kysymyksen luonteesta. Kyse on koko maapallon historiasta, ja sitä tutkivista tieteistä ja tiedemiehistä. Tiedemiesten kohdalla tulee mukaan ihminen ja yhteiskunta. Sosiaalinen paine tiedeyhteisössä jne. Rahan valta ja traditiot, yhteiskuntaluokkien edut ym.

Kenen etu ja päähänpinttymä on rajata maapallon ja sen elämän ja ihmisten tutkimus biologiaan? Ateistisen narratiivin etu. Teistinen narratiivi pelataan pois tällä silmänkääntötempulla.

Lue lisää

Raamatun luomiskertomus on yliluonnollinen selitys (Jumalan luomistyö), eikä sille ole löydettävissä mitattavaa mekanismia, jota voisi testata.

Sama koskee myös muita maailman luomuskertomuksia, joita on valtava määrä.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatun luomiskertomus on yliluonnollinen selitys (Jumalan luomistyö), eikä sille ole löydettävissä mitattavaa mekanismia, jota voisi testata.

Sama koskee myös muita maailman luomuskertomuksia, joita on valtava määrä.

Lue lisää

Voisi kysyä, kuinka kauan Suomen kannattaa käyttää verorahoja teologisen tiedekunnan ylläpitämiseen? Se on yksi Euroopan suurimpia, ainakin heidän oman ilmoituksen mukaan.

Raamattua on tutkittu jo kauan. Alkaako riittää?

Papit voisi kouluttaa Ruotsin mallilla, erikseen Teologisesta tiedekunnasta.

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys ei ole luonnontieteestä pelkästään, vaan myös teologiasta ja filosofiasta. Tutkimuksen rajoittaminen vain luonnontieteelliseksi on juuri se metodologisen naturalismin silmänkääntötemppu.

Kyse on totuudesta, todellisuudesta maapallon historiassa. Silloin ei voi rajata asiaa biologiaan.

Jos maapallolla on luomista, niin siten on. Ei siinä kysytä tieteen rajoja.

Ja jos luomista on, niin kyllä sen pitää jossain näkyäkin. Silloin vaan joudutaan siirtymään teologian ja filosofian puolelle, että se näkyisi. Sille ei voi mitään, se johtuu kysymyksen luonteesta. Kyse on koko maapallon historiasta, ja sitä tutkivista tieteistä ja tiedemiehistä. Tiedemiesten kohdalla tulee mukaan ihminen ja yhteiskunta. Sosiaalinen paine tiedeyhteisössä jne. Rahan valta ja traditiot, yhteiskuntaluokkien edut ym.

Kenen etu ja päähänpinttymä on rajata maapallon ja sen elämän ja ihmisten tutkimus biologiaan? Ateistisen narratiivin etu. Teistinen narratiivi pelataan pois tällä silmänkääntötempulla.

Lue lisää

"Tutkimuksen rajoittaminen vain luonnontieteelliseksi on juuri se metodologisen naturalismin silmänkääntötemppu."

Herra on hyvä ja ehdottaa jotain menetelmää totuuden tutkimiseen, joka ei perustu nykyiseen tieteellisiin menetelmiin. Eli teorioita tehdään ja niiden vastaavuutta todellisuuden kanssa testataan eri menetelmin.

Metodologinen naturalismi on ainut vaihtoehto. Muuta tietä todellisuuden aitoon tutkimiseen ei tietääkseni edes ole.

(Enkä ole varma ymmärrätkö naturalismin ja metodologisen naturalismin eron...)

Syntyy maailmankatsomus.

Vain jokin maailmankatsomuksista voi olla totuus, ei tiede eikä tieteen tulokset sinänsä.

Tässä kohtaan on ns. Tieteellisellä Maailmankatsomuksella, eli naturalismilla, post-modernismilla (nihilismillä), positivismilla ja skeptisismillä, selkeä virhe, manipulointiyritys, silmänkääntötemppu, yritys manipuloida ihmisiä oman narratiivinsa kannalle tieteen avulla, tiede keppihevosena, että tiede muka olisi naturalismia, naturalismi olisi tiedettä, yksin naturalismi olisi tiedettä, teistiseltä pohjalta taas tiede olisi heti epätieteellistä.

Ei ole. Erilaisia tieteellisiä koulukuntia on. Tieteellisyyden kriteerit ovat eri kuin nämä naturalismin asettamat kriteerit.

Asiaa on vaikea huomata, koska luonnontieteissä vertaisarviointi on naturalismin ja empirismin käsissä. Muissa tieteissa tutkimuskohteiden luonteen takia tieteen on oltava naturalismia vastaankin, muunkinlaisia koulukuntia on.

santtunen2 kirjoitti:

Syntyy maailmankatsomus.

Vain jokin maailmankatsomuksista voi olla totuus, ei tiede eikä tieteen tulokset sinänsä.

Tässä kohtaan on ns. Tieteellisellä Maailmankatsomuksella, eli naturalismilla, post-modernismilla (nihilismillä), positivismilla ja skeptisismillä, selkeä virhe, manipulointiyritys, silmänkääntötemppu, yritys manipuloida ihmisiä oman narratiivinsa kannalle tieteen avulla, tiede keppihevosena, että tiede muka olisi naturalismia, naturalismi olisi tiedettä, yksin naturalismi olisi tiedettä, teistiseltä pohjalta taas tiede olisi heti epätieteellistä.

Ei ole. Erilaisia tieteellisiä koulukuntia on. Tieteellisyyden kriteerit ovat eri kuin nämä naturalismin asettamat kriteerit.

Asiaa on vaikea huomata, koska luonnontieteissä vertaisarviointi on naturalismin ja empirismin käsissä. Muissa tieteissa tutkimuskohteiden luonteen takia tieteen on oltava naturalismia vastaankin, muunkinlaisia koulukuntia on.

Lue lisää

"Tässä kohtaan on ns. Tieteellisellä Maailmankatsomuksella, eli naturalismilla,..."

Maailmankatsomus on eri asia kuin maailmankuva. Eikä sinulla ole edes perussanasto hallussasi?
Luonnontieteissä ei ole ainuttakaan "koulukuntaa", joka huomioisi henkiolennot ja jumalat. Ei ole eikä tule. Luonnontieteen metodi on sama niin Helsingissä kuin Tokiossakin.

Anonyymi kirjoitti:

"Tässä kohtaan on ns. Tieteellisellä Maailmankatsomuksella, eli naturalismilla,..."

Maailmankatsomus on eri asia kuin maailmankuva. Eikä sinulla ole edes perussanasto hallussasi?
Luonnontieteissä ei ole ainuttakaan "koulukuntaa", joka huomioisi henkiolennot ja jumalat. Ei ole eikä tule. Luonnontieteen metodi on sama niin Helsingissä kuin Tokiossakin.

Lue lisää

Se on juurikin noin.

Lisäksi voimakas uskonnon vaikutus maailmankatsomuksessa, ei ole hyvää tulevaisuutta tuonut.

Ongelma syntyy, kun uskonto saa yksinoikeuden määritellä, mikä on totta ja mikä on oikein, eikä jätä tilaa tieteen ja eri näkemysten rinnakkaiselolle.

Tästä esimerkkinä Israel ja Jenkkien konservatiivien maailmankatsomus.

Toki löytyy myös muista uskonnoista, kuten Afganistanin kurjuus.

On hyvä että tieteen edistämä maailmankuva on merkittävässä roolissa kun maailmankatsomus muovautuu.

Avaajan 6000 vuotta esimerkkinä, johtaa täysin harhaan ja osoittaa ettei maailmankatsomuksen perustuminen Raamatun pohjalle ole nykymaailmassa kovin viisasta.

santtunen2 kirjoitti:

Syntyy maailmankatsomus.

Vain jokin maailmankatsomuksista voi olla totuus, ei tiede eikä tieteen tulokset sinänsä.

Tässä kohtaan on ns. Tieteellisellä Maailmankatsomuksella, eli naturalismilla, post-modernismilla (nihilismillä), positivismilla ja skeptisismillä, selkeä virhe, manipulointiyritys, silmänkääntötemppu, yritys manipuloida ihmisiä oman narratiivinsa kannalle tieteen avulla, tiede keppihevosena, että tiede muka olisi naturalismia, naturalismi olisi tiedettä, yksin naturalismi olisi tiedettä, teistiseltä pohjalta taas tiede olisi heti epätieteellistä.

Ei ole. Erilaisia tieteellisiä koulukuntia on. Tieteellisyyden kriteerit ovat eri kuin nämä naturalismin asettamat kriteerit.

Asiaa on vaikea huomata, koska luonnontieteissä vertaisarviointi on naturalismin ja empirismin käsissä. Muissa tieteissa tutkimuskohteiden luonteen takia tieteen on oltava naturalismia vastaankin, muunkinlaisia koulukuntia on.

Lue lisää

"Erilaisia tieteellisiä koulukuntia on. "

Kerro yksi tiedekunta, joka tutkii esimerkiksi polttomootoreita tai jotain missä on saatu konkreettisia tuloksia, minkä tutkimusmenetelmät eivät perustu metodologiseen naturalismiin?

Vain evoluutio, ettei luomista olisi ollenkaan, on ateistinen ajatus, vaikka sitä perustellaan tieteen agnostisuuudella. Mutta agnostisuus nimenomaan jättää luomisen mahdolliseksi.

santtunen2 kirjoitti:

Vain evoluutio, ettei luomista olisi ollenkaan, on ateistinen ajatus, vaikka sitä perustellaan tieteen agnostisuuudella. Mutta agnostisuus nimenomaan jättää luomisen mahdolliseksi.

Lue lisää

Pitää määritellä sana luominen. Esillä uskovaisten ja teologian piirissä on seuraava määritelmä:

Yksinomaan "Jumalan tekemä".

Tämä sulkee automaattisesti pois tieteelliset selitykset.

Teologia voi yrittää kytkeä Raamatun tarinoita ja evoluutiota yhteen.

Tiedettä ei moinen kiinnosta. Evoluutioprosessin tutkiminen etenee omaa tahtia ja se ei hyväksy muita tuloksia kuin tieteen hyväksytyillä menettelyllä vahvistetut tulokset.

Evoluution tutkiminen ei ota kantaa maailmankatsomukseen. Tiedemiehiä on sekä että.

santtunen2 kirjoitti:

Vain evoluutio, ettei luomista olisi ollenkaan, on ateistinen ajatus, vaikka sitä perustellaan tieteen agnostisuuudella. Mutta agnostisuus nimenomaan jättää luomisen mahdolliseksi.

Lue lisää

"Vain evoluutio, ettei luomista olisi ollenkaan, on ateistinen ajatus,"

Sekoitat termistöjä. Evoluutioteoria ei ota kantaa luomiseen. Se ei lainkaan pois sulje maagisia pikku keijukaisia, jotka taikoivat ensimmäisen solun taikasauvoillaan.

"Mutta agnostisuus nimenomaan jättää luomisen mahdolliseksi."

Täysi agnostikko ei tiedä onko luominen mahdollista. Tällöin lähtökohtaisesti on oletettava, etteivät asiat ole mahdollisia kunnes toisin todistetaan. Toinen vaihtoehto on, että alat ottamaan keijukaisien ja maahisten mahdolliset touhut mukaan mahdollisina vaihtoehtoina.

Aatami ja Eeva lähtivät Paratiisista. Maapallo muuttui ihmisten, ihmiskunnan koetuspaikaksi, jonne Jumalan lapset syntyvät, saavat aineellisen ruumiin.

Millainen se sitä ennen oli, niin sellainen kai kuin tiede on saanut selville, muttei kokonaan, vaan ei tosiaan tarkkaan tiedetä, millä lailla muuten erilainen.

Ja tapahtui vielä muutos ihmisen iässä. Se muuttui vähitellen tuhannesta vuodesta 120 vuoteen. Ja siitäkin alaspäin.

Napojen paikat vaihtuivat vielä, ja radan etäisyys auringosta. Jossain vaiheessa. Ihmiskuntaa hävitettiin, hävisi, vedenpaisumuksissa. Jotka yleensä olivat paikallisia. Meteorien ym törmäyksiä.

santtunen2 kirjoitti:

Aatami ja Eeva lähtivät Paratiisista. Maapallo muuttui ihmisten, ihmiskunnan koetuspaikaksi, jonne Jumalan lapset syntyvät, saavat aineellisen ruumiin.

Millainen se sitä ennen oli, niin sellainen kai kuin tiede on saanut selville, muttei kokonaan, vaan ei tosiaan tarkkaan tiedetä, millä lailla muuten erilainen.

Ja tapahtui vielä muutos ihmisen iässä. Se muuttui vähitellen tuhannesta vuodesta 120 vuoteen. Ja siitäkin alaspäin.

Napojen paikat vaihtuivat vielä, ja radan etäisyys auringosta. Jossain vaiheessa. Ihmiskuntaa hävitettiin, hävisi, vedenpaisumuksissa. Jotka yleensä olivat paikallisia. Meteorien ym törmäyksiä.

Lue lisää

Onko maailma selkeämpi jos havaitsee vain jumala/luomis -suodattimen läpäiseviä näkymiä?

Vai syntyykö luolan varjoista ihanan mystistä sekasotkua?

Kun kehitymme ikuisesti, meistä tulee jumalia ja yhteiskunta ja luonto on paratiisi.

Mutta taivaalla sellaiset jo on.

Taitaa olla näin yksinkertainen tämä juttu. Ateistit vaan kapinoivat saadakseen jatkaa houkuttelevaa syntielämää. Vallanhimoa, rahaa, mainetta, kunniaa, verenhimoa, sikailua, seksiä ilman rakkautta ja avioliittoa, viinaa hillittömästi ja huumeita. Tai toista ääripäätä, askeesia ja kasvissyöntiä. Tai eläimet tärkeämpiä kuin ihmiset.

santtunen2 kirjoitti:

Kun kehitymme ikuisesti, meistä tulee jumalia ja yhteiskunta ja luonto on paratiisi.

Mutta taivaalla sellaiset jo on.

Taitaa olla näin yksinkertainen tämä juttu. Ateistit vaan kapinoivat saadakseen jatkaa houkuttelevaa syntielämää. Vallanhimoa, rahaa, mainetta, kunniaa, verenhimoa, sikailua, seksiä ilman rakkautta ja avioliittoa, viinaa hillittömästi ja huumeita. Tai toista ääripäätä, askeesia ja kasvissyöntiä. Tai eläimet tärkeämpiä kuin ihmiset.

Lue lisää

Vaikuttaa siltä että olet jo melkein jumala...

santtunen2 kirjoitti:

Kun kehitymme ikuisesti, meistä tulee jumalia ja yhteiskunta ja luonto on paratiisi.

Mutta taivaalla sellaiset jo on.

Taitaa olla näin yksinkertainen tämä juttu. Ateistit vaan kapinoivat saadakseen jatkaa houkuttelevaa syntielämää. Vallanhimoa, rahaa, mainetta, kunniaa, verenhimoa, sikailua, seksiä ilman rakkautta ja avioliittoa, viinaa hillittömästi ja huumeita. Tai toista ääripäätä, askeesia ja kasvissyöntiä. Tai eläimet tärkeämpiä kuin ihmiset.

Lue lisää

"Ateistit vaan kapinoivat saadakseen jatkaa houkuttelevaa syntielämää."

Olli. Olemme tiedepalstalla; emme mormonien saarnapalstalla.

Naturalismin kritiikki tieteellisesti on tiedettä. Jeesukseen uskominen tieteessä on aivan yhtä sallittua tai kiellettyä kuin Muhamediin ja ateismiin uskominen.

Nyt vallitseva ilmapiiri on sellainen, että näistä vain ateismi on sallittua. Se ei ole tieteellistä, vaan se on maailmankatsomus. Kaikki maailmankatsomukset ovat tieteessä yhtä sallittuja tai kiellettyjä. Vain tieteellisyys on kriteerinä, eikä suinkaan juuri naturalismi määrittele tieteellisyyttä.

Jumalan, luomisen ja henkimaailman kanssa tulee monessa asiassa erilaiset teoriat kuin ilman niitä. Niiden paremmuutta tai huonommuutta pitää voida, saada testata tieteessä. Naturalismi kieltää sen, jolloin lapsi voi mennä pesuveden mukana.

Mihin kehitys johtaa, kun ihmiskunta on kehittynyt taas tuhat vuotta ja enemmänkin?

Asiallinen tieteellinen kysymys. Ja miten muualla?

"Asioita, jotka eivät vaikuta maailmaan millään tavalla, ei voi tutkia - ne ovat identtisiä olemattomien asioiden kanssa."

Ihmisen mieltä tai unia ei voi tutkia. Silti Putinin mieli aiheuttaa järkyttävää tuhoa.

Kaikkea voi tutkia. Tiede on teorioita, joita sitten vertaillaan ja testataan. Myös filosofia, teologia, kosmologia, hiukkasfysiikka, parapsykologia, historia, psykologia, sosiologia, arkeologia, ufo-tutkimus ym. ovat tiedettä, eikä vain fysiikka ja matematiikka ja naturalistinen koulukunta tieteessä.

Tieteessä on muitakin koulukuntia kuin naturalismi, ja muitakin tieteen filosofioita kuin naturalistinen metodologia.

Naturalismi on vallassa ja yrittää vaan manipuloida olevansa kaunein ja paras.

Ei onnistu enää, paradigman muutos on tapahtumassa kiistakysymyksissä kosmologiassa ja evoluutioteoriassa, joiden kohdalla kiihkeimmät kiistakysymykset ovat.

Anonyymi kirjoitti:

"Asioita, jotka eivät vaikuta maailmaan millään tavalla, ei voi tutkia - ne ovat identtisiä olemattomien asioiden kanssa."

Ihmisen mieltä tai unia ei voi tutkia. Silti Putinin mieli aiheuttaa järkyttävää tuhoa.

Lue lisää

Ihmisen mieltä ja unia voi tutkia kuten kaikkia muitakin asioita.

Elämää on aina ollut.

......Niin, tuolloin ihmiset alkoivat siirtyä paimentolaisuudesta maanviljelykseen ja pysyvempiin asutuksiin....

Noin 10 000 vuotta sitten ( NEOLIITTINEN vallankumous) Lähi-idässä ihmiset alkoivat siirtyä vähitellen paimentolaisuudesta maanviljelykseen ja pysyvämpiin asutuksiin. Tämä merkitsi uudenlaisen yhteiskuntajärjestyksen syntyä.

Eurooppaan maatalous levisi vähitellen noin 6000–7000 vuotta sitten, mutta maailman mittakaavassa siirtymä oli jo paljon aikaisemmin käynnissä.

Eikä silloinkaan mitään luotu. Luonto oli jo olemassa miljardeja vuosia. Ihminen ei luonut mitään uutta perimmäisessä mielessä, vaan oppi käyttämään olemassa olevia kasveja ja eläimiä uudella tavalla.

santtunen2 kirjoitti:

Kaikkea voi tutkia. Tiede on teorioita, joita sitten vertaillaan ja testataan. Myös filosofia, teologia, kosmologia, hiukkasfysiikka, parapsykologia, historia, psykologia, sosiologia, arkeologia, ufo-tutkimus ym. ovat tiedettä, eikä vain fysiikka ja matematiikka ja naturalistinen koulukunta tieteessä.

Tieteessä on muitakin koulukuntia kuin naturalismi, ja muitakin tieteen filosofioita kuin naturalistinen metodologia.

Naturalismi on vallassa ja yrittää vaan manipuloida olevansa kaunein ja paras.

Ei onnistu enää, paradigman muutos on tapahtumassa kiistakysymyksissä kosmologiassa ja evoluutioteoriassa, joiden kohdalla kiihkeimmät kiistakysymykset ovat.

Lue lisää

Muistetaan kuitenkin, että Teologia tutkii uskoa ja sen merkityksiä, ei luontoa sinänsä. Siksi se ei voi kilpailla tai korvata biologiaa, vaan on eri tiedon alueella.

Teologian tutkimus ei voi todistaa mitään maapallon kehityksestä.

Maapallon kehitys (esim. sen ikä, geologiset kerrostumat, elämän evoluutio) kuuluu luonnontieteiden alueelle: geologiaan, paleontologiaan, biologiaan, tähtitieteeseen.

Näissä käytetään empiirisiä menetelmiä: havaintoja, mittauksia, kokeita, fossiileja, DNA-tutkimusta, radiohiiliajoitusta jne.

Onpa niitä väitöskirjoja tehty Aku Ankastakin ja Muumeista.

Anonyymi kirjoitti:

......Niin, tuolloin ihmiset alkoivat siirtyä paimentolaisuudesta maanviljelykseen ja pysyvempiin asutuksiin....

Noin 10 000 vuotta sitten ( NEOLIITTINEN vallankumous) Lähi-idässä ihmiset alkoivat siirtyä vähitellen paimentolaisuudesta maanviljelykseen ja pysyvämpiin asutuksiin. Tämä merkitsi uudenlaisen yhteiskuntajärjestyksen syntyä.

Eurooppaan maatalous levisi vähitellen noin 6000–7000 vuotta sitten, mutta maailman mittakaavassa siirtymä oli jo paljon aikaisemmin käynnissä.

Eikä silloinkaan mitään luotu. Luonto oli jo olemassa miljardeja vuosia. Ihminen ei luonut mitään uutta perimmäisessä mielessä, vaan oppi käyttämään olemassa olevia kasveja ja eläimiä uudella tavalla.

Lue lisää

Muuten, Suomessa maatalous alkoi kivikauden lopulla ja pronssikauden alussa, eli noin 5000–4000 vuotta sitten. Tätä kutsutaan usein varhaismetallikaudeksi.

Aikaisimmat löydöt maataloudesta Suomessa ovat noin 2500 eaa. (nuorakeraaminen kulttuuri).

Nuorakeraamisen kulttuurin eli vasarakirveskulttuurin yhteydessä Suomessa on merkkejä karjanpidosta ja viljelyn alkeista.

On löydetty mm. viljanjyviä (ohra, vehnä, ruis) sekä keramiikka-astioita, joissa on viljanjäänteitä.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten, Suomessa maatalous alkoi kivikauden lopulla ja pronssikauden alussa, eli noin 5000–4000 vuotta sitten. Tätä kutsutaan usein varhaismetallikaudeksi.

Aikaisimmat löydöt maataloudesta Suomessa ovat noin 2500 eaa. (nuorakeraaminen kulttuuri).

Nuorakeraamisen kulttuurin eli vasarakirveskulttuurin yhteydessä Suomessa on merkkejä karjanpidosta ja viljelyn alkeista.

On löydetty mm. viljanjyviä (ohra, vehnä, ruis) sekä keramiikka-astioita, joissa on viljanjäänteitä.

Lue lisää

Raamatun vedenpaisumuskertomus (1. Moos. 6–9) ja sen ajoitus lasketaan tapahtuneen noin 4000–5000 vuotta sitten.

Ja silloinhan se olisi siis suunnilleen samaan aikaan, kun Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa ihmiset alkoivat harjoittaa ensimmäisiä viljelyn muotoja.

Siitepölyanalyysit ja viljanjäänteet osoittavat, että Suomessa viljeltiin ohraa ja muita kasveja jo noin 2000–1500 eaa.

Jos olisi tapahtunut maailmanlaajuinen vedenpaisumus (peittänyt koko maapallon), tällaiset siitepölyt ja varhaiset pellot olisivat hävinneet kokonaan, eikä meillä olisi näin katkeamatonta kerrostumaa.

Mutta tutkimusten mukaan viljely jatkui melko katkeamattomasti alueella – eli Suomen maataloushistoria ei tunne sellaista taukoa, jonka globaali tulva olisi jättänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatun vedenpaisumuskertomus (1. Moos. 6–9) ja sen ajoitus lasketaan tapahtuneen noin 4000–5000 vuotta sitten.

Ja silloinhan se olisi siis suunnilleen samaan aikaan, kun Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa ihmiset alkoivat harjoittaa ensimmäisiä viljelyn muotoja.

Siitepölyanalyysit ja viljanjäänteet osoittavat, että Suomessa viljeltiin ohraa ja muita kasveja jo noin 2000–1500 eaa.

Jos olisi tapahtunut maailmanlaajuinen vedenpaisumus (peittänyt koko maapallon), tällaiset siitepölyt ja varhaiset pellot olisivat hävinneet kokonaan, eikä meillä olisi näin katkeamatonta kerrostumaa.

Mutta tutkimusten mukaan viljely jatkui melko katkeamattomasti alueella – eli Suomen maataloushistoria ei tunne sellaista taukoa, jonka globaali tulva olisi jättänyt.

Lue lisää

Suomessa on myös mielenkiintoista tutkia siirtolohkareita.

Siirtolohkareet ovat syntyneet jäätikön kuljettamina viime jääkaudella (noin 10 000 vuotta sitten).

Jäämassa irrotti kallioista suuria kiviä ja kuljetti niitä pitkiäkin matkoja, joskus satoja kilometrejä.

Kun jäätikkö suli, kivet jäivät paikoilleen — siksi siirtolohkareita löytyy usein maisemasta ”irrallisina” isoina kivenmurikoina.

santtunen2 kirjoitti:

Elämää on aina ollut.

Melkein noin.

n. 4,5 mrd vuotta sitten, maapallo syntyi.

n. 4,0 mrd vuotta sitten, varhaisimmat merkit siitä, että maapallolla saattoi olla olosuhteet elämälle (nestemäistä vettä).

n. 3,8 mrd vuotta sitten, varhaisimmat viitteet elämästä, kuten hiilen isotooppijäljet.

n. 3,5 mrd vuotta sitten, ensimmäiset hyvin säilyneet fossiiliset mikrobit (esim. stromatoliitit Australiasta).

n. 600 milj. vuotta sitten, monisoluiset eliöt yleistyivät.

n. 540 milj. vuotta sitten, "kambrikauden räjähdys", jolloin eläinten monimuotoisuus kasvoi nopeasti.

n. 200 000–300 000 vuotta sitten,nykyihmisen (Homo sapiens) ilmaantuminen.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on myös mielenkiintoista tutkia siirtolohkareita.

Siirtolohkareet ovat syntyneet jäätikön kuljettamina viime jääkaudella (noin 10 000 vuotta sitten).

Jäämassa irrotti kallioista suuria kiviä ja kuljetti niitä pitkiäkin matkoja, joskus satoja kilometrejä.

Kun jäätikkö suli, kivet jäivät paikoilleen — siksi siirtolohkareita löytyy usein maisemasta ”irrallisina” isoina kivenmurikoina.

Lue lisää

Ei pelkästään yksittäisiä siirtolohkareita vaan myös pienemmistä kivistä koostuvia kivikasoja, kiinteistölläni on sellainenkin. Äkkiseltään voisi sen tulkita vanhaksi haudaksikin mitä se ei ole vaikka lähimpään lailla suojeltuun hautaröykkiöön on matkaa linnuntietä vain parisen kilometriä.