Sydänsuruihin

Löytää rakkautesi,
toisen sydämen
Tietää mietteesi,
sielun siemenen

Elät linnoissa,
pilvien
Olet pauloissa,
rakkauden

Tätäkö on se,
elämä onnellinen
Kertoo sen katse,
ilme rauhallinen

Mut voih, särkyy liitto,
täydellinen
Kuin öinen surusoitto,
lopullinen

Mut täähän oli se,
rakkaus suurin
Huomaat nyt itse,
eessäsi itkumuurin

Tiedäthän sen,
sinun vikasihan tää
Mietit hetken,
Miten voit sen menettää

On kaikki tuskaa,
jopa tuskakin
Mielesi sulle kuiskaa,
loppuu tämäkin

Et voi toista rakastaa,
kuin häntä
Et voi toista koskettaa,
kuin häntä
Et voi toista haluta,
kuin häntä

Miksi täällä enää,
elää päällä maan
Mielesi sinulle penää,
haluat hautaan

Mut odota hetki pien,
ehkä tovikin
Se nostaa otsalle hien,
mutta kannattaakin

Jos mielesi kestää,
näkee päivän valon
Et voi sitä estää,
voitat pelon

Muuttuu tuska kivuksi,
ehkä pistävää se on
Kipu tyynty pistokseksi,
sydämen onteloon

Ei ehkä koskaan,
hellitä pistos tuo
Olet jättänyt huomaan,
sydämesi hänen luo

Se kuuluu elämään,
kipu, tuskakin
Ei taida kenenkään,
olla sitä ilmankin

Mietit,
selvitäkö sinäkin
Älä huoli,
selvisinhän minäkin...
2207
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Runosi ovat koskettavia ja hyviä. Oikea, suuri,
aito rakkaus on juuri niinkuin tässä kuvaat.

Mutta, jos rakkaus on yksipuolista, vailla sitä
suurta tunnetta vastapuolen.
Se jokin vielä suurempi saattaa odottaa jossakin.
Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

Äänestä

Kyllä se on niin että sydänsuruihin auttaa vain aika..minkä pituinen..se lienee sitten persoonakohtaista

Äänestä

Kommentoi aloitusta


J.... kirjoitti:

Löytää rakkautesi,
toisen sydämen
Tietää mietteesi,
sielun siemenen

Elät linnoissa,
pilvien
Olet pauloissa,
rakkauden

Tätäkö on se,
elämä onnellinen
Kertoo sen katse,
ilme rauhallinen

Mut voih, särkyy liitto,
täydellinen
Kuin öinen surusoitto,
lopullinen

Mut täähän oli se,
rakkaus suurin
Huomaat nyt itse,
eessäsi itkumuurin

Tiedäthän sen,
sinun vikasihan tää
Mietit hetken,
Miten voit sen menettää

On kaikki tuskaa,
jopa tuskakin
Mielesi sulle kuiskaa,
loppuu tämäkin

Et voi toista rakastaa,
kuin häntä
Et voi toista koskettaa,
kuin häntä
Et voi toista haluta,
kuin häntä

Miksi täällä enää,
elää päällä maan
Mielesi sinulle penää,
haluat hautaan

Mut odota hetki pien,
ehkä tovikin
Se nostaa otsalle hien,
mutta kannattaakin

Jos mielesi kestää,
näkee päivän valon
Et voi sitä estää,
voitat pelon

Muuttuu tuska kivuksi,
ehkä pistävää se on
Kipu tyynty pistokseksi,
sydämen onteloon

Ei ehkä koskaan,
hellitä pistos tuo
Olet jättänyt huomaan,
sydämesi hänen luo

Se kuuluu elämään,
kipu, tuskakin
Ei taida kenenkään,
olla sitä ilmankin

Mietit,
selvitäkö sinäkin
Älä huoli,
selvisinhän minäkin...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu