Suomen talousjumi on enemmän hallituksen kuin kotitalouksien syytä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Ote kolumnista:
Pakkosäästämistä ja synkistelyä
Muutoinkin heikkoa suhdannetta heikentävän talouspolitiikan yleistä taloushaittaa on korostanut hallituksen päätös kohdistaa suurin osa julkisen talouden menoleikkauksista monenlaisiin sosiaalitukiin.
Säästötoimien kohdistaminen ennestään pienituloisiin ja vähäosaisiin on käytännössä merkinnyt tälle osalle maan kotitalouksista pakkosäästämistä – ja tahatonta osallistumista myös kansantalouden kokonaiskysynnän näivettämiseen.
Pienituloisten ennestään niukat tulot kuluvat suurimmaksi osaksi tai kokonaisuudessaan pakollisiin elinkustannuksiin, ja kun nuo tulot supistuvat, on kulutusmenojakin pakko leikata. Se on merkinnyt tulonmenetyksiä esimerkiksi ruokakaupalle ja muille pienituloisiakin palveleville yrityksille, kun osa asiakkaista on joutunut pakosta karsimaan kulutusmenojaan.
Hallitus on maalannut ankeita vyönkiristysnäkymiä jopa vuosikymmenten ajaksi.
Suurituloisia suosivat veronkevennykset tuskin korvaavat tukileikkauksista koituvaa kulutuskysynnän supistumista, sillä suurituloisten entistä suuremmat nettotulot ohjautuvat todennäköisemmin säästöihin ja sijoituksiin kuin kulutukseen.
Sen lisäksi, että hallitus on jo pakottanut osan kotitalouksista leikkaamaan kulutustaan, lopuillekin hallitus on maalannut ankeita vyönkiristysnäkymiä jopa vuosikymmenten ajaksi.
Tuskin tällaisessa talousahdistuksen tunkkaisessa ilmapiirissä on suuren suuri yllätys (muille kuin ehkä hallitukselle ja sitä kannustaville ekonomisteille), että pakkosäästäjien lisäksi omaa talousvyötä ovat kiristäneet nekin, joilla olisi varaa lisätä kulutustaan."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011459947.html
Ote kolumnista:
Pakkosäästämistä ja synkistelyä
Muutoinkin heikkoa suhdannetta heikentävän talouspolitiikan yleistä taloushaittaa on korostanut hallituksen päätös kohdistaa suurin osa julkisen talouden menoleikkauksista monenlaisiin sosiaalitukiin.
Säästötoimien kohdistaminen ennestään pienituloisiin ja vähäosaisiin on käytännössä merkinnyt tälle osalle maan kotitalouksista pakkosäästämistä – ja tahatonta osallistumista myös kansantalouden kokonaiskysynnän näivettämiseen.
Pienituloisten ennestään niukat tulot kuluvat suurimmaksi osaksi tai kokonaisuudessaan pakollisiin elinkustannuksiin, ja kun nuo tulot supistuvat, on kulutusmenojakin pakko leikata. Se on merkinnyt tulonmenetyksiä esimerkiksi ruokakaupalle ja muille pienituloisiakin palveleville yrityksille, kun osa asiakkaista on joutunut pakosta karsimaan kulutusmenojaan.
Hallitus on maalannut ankeita vyönkiristysnäkymiä jopa vuosikymmenten ajaksi.
Suurituloisia suosivat veronkevennykset tuskin korvaavat tukileikkauksista koituvaa kulutuskysynnän supistumista, sillä suurituloisten entistä suuremmat nettotulot ohjautuvat todennäköisemmin säästöihin ja sijoituksiin kuin kulutukseen.
Sen lisäksi, että hallitus on jo pakottanut osan kotitalouksista leikkaamaan kulutustaan, lopuillekin hallitus on maalannut ankeita vyönkiristysnäkymiä jopa vuosikymmenten ajaksi.
Tuskin tällaisessa talousahdistuksen tunkkaisessa ilmapiirissä on suuren suuri yllätys (muille kuin ehkä hallitukselle ja sitä kannustaville ekonomisteille), että pakkosäästäjien lisäksi omaa talousvyötä ovat kiristäneet nekin, joilla olisi varaa lisätä kulutustaan."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011459947.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muualla EU:ssa pyyhkii hyvin, mutta siellä ei olekaan nazihallituksia.