Järkyttävä byrokratia

Aikoinaan minäkin erehdyin ilmoittautumaan työttömäksi työhakijaksi. Ihmetellä sopii miksi ylipäänsä pitää ilmoittautua työttömäksi? Huomasin että siinä olisi ollut loistava tilaisuus opiskella toinenkin yliopistotutkinto. Se kuitenkin kiellettiin minulta karenssin uhalla. Asiaa käsiteltiin oikein jossain silloisessa toimikunnassa veronmaksajien kustantamana. Luulin että ilman muuta minua kannustetaan opiskelemaan lisää. Näin ei todellakaan ollut. Olin heidän mielestään suuri huijari. Jättäydyin sitten pois järjestelmästä. Yritin opiskella lisää, mutta jollain tavalla byrokraattien lähettämä kirje jäi vaivaamaan. Suurin syy oli kuulemma se että työttömyyskorvaus on suurempi kuin opintoraha.

Sitten aloin hoitamaan perheenjäsenieni asioita omaishoitajana. En saanut siitäkään mitään palkkaa enkä korvauksia, vaikka luulin saavani. Viimein verottaja lähetti kirjeen jossa vaadittiin selvitystä miksi minulla ei ole tuloja. Siihen piti vastata jotain muutoin joudun maksamaan arvioveroa. Ellen olisi jotain vastannut, olisin joutunut maksamaan arvioveroa nollan euron tuloista!

On meillä mahtava byrokratia. Koko hommassa ei ole mitään järkeä. Keneltäkään viranomaiselta en saanut yhtään ainoaa kannustavaa palautetta. Oletus oli aina se että varmasti huijaan jollain tavalla. Jokaisen pitäisi täällä kuitenkin jotenkin pärjätäkin. Tällainen järjestelmä meillä on ollut useiden vuosikymmenien ajan olipa millainen hallituspohja tahansa. Ymmärrystä ei tunnu olevan että joku jäisi tällaisen järjestelmän ulkopuolelle ja syrjäytyisi. Eniten ihmetystä on siinä, että jos kerta tekee jotain, niin miksi silti tulot on nolla euroa. Pitäisi taata sekin, että työstä kuin työstä jotain maksetaankin. Olisi riittänyt edes muutama satakin euroa kuin se että on nolla euroa.