Mietiskelin tässä mm. isosiskoani.
Muistin yhden jutun.
Liittyy siskoni hautajaisiin.
Isosiskoni kuoli auto-onnettomuudessa 19v iässä.
Olin 15v.
Serkkupoikamme, oli 4v, kysyi missä siskoni on.
Kerroimme, siellä se nyt arkussa nukkuu.
Ja osa itsestä, sielu, menee Jumalan luo.
Pieni serkku jäi miettimään.
Halusi jäädä haudalle, kauan piti houkutella että saatiin hänet tulemaan.
Yön tämä serkku perheineen vietti meidän kotona.
Aamulla ennen seitsemää pieni poika heräsi.
Sanoi: "Nyt mennään hakemaan N pois haudasta.
On aika herätä!"
Pieni raukka, oli niin järkyttynyt.
Serkku oli jätetty sinne ja menty kahville.
Ja sitten meille.
"N pitää mennä hakemaan pois sieltä!"
Ei kulta, nyt N on Taivaassa.
N ei herää enää täällä maan päällä.
Muistin yhden jutun.
Liittyy siskoni hautajaisiin.
Isosiskoni kuoli auto-onnettomuudessa 19v iässä.
Olin 15v.
Serkkupoikamme, oli 4v, kysyi missä siskoni on.
Kerroimme, siellä se nyt arkussa nukkuu.
Ja osa itsestä, sielu, menee Jumalan luo.
Pieni serkku jäi miettimään.
Halusi jäädä haudalle, kauan piti houkutella että saatiin hänet tulemaan.
Yön tämä serkku perheineen vietti meidän kotona.
Aamulla ennen seitsemää pieni poika heräsi.
Sanoi: "Nyt mennään hakemaan N pois haudasta.
On aika herätä!"
Pieni raukka, oli niin järkyttynyt.
Serkku oli jätetty sinne ja menty kahville.
Ja sitten meille.
"N pitää mennä hakemaan pois sieltä!"
Ei kulta, nyt N on Taivaassa.
N ei herää enää täällä maan päällä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuota 'nukkua' sanaa usein kehoitetaankin välttämään kerrottaessa lapselle kuolemasta. lapselle voi tulla ahdistus omasta nukkumaan menemisestä tai juuri niin kuin edellisen serkulle kävi, hän halusi käydä herättämässä nukkujan.
me kerroimme kolme vuotiaallemme ihan rehellisesti pappamme kuolleen. koska kuolema on kuitenkin lapselle todella abstarkti käsite ja enkelit olivat lapselle tuttuja kerhosta, sanoimme myös, että pappa ei enää ole täällä meidän kanssamme, vaan enkelien luona taivaassa ja katselee sieltä, mitä lapsi puuhaa, vaikka me emme voikaan katsella mitä pappa puuhaa.
enkelit eivät tietenkään sovi kaikkien elämänkatsomukseen, mutta ovat ne kuitenkin lapselle lohdullisia ja ainakin meidän lapsemme oli helpompi ymmärtää asia enkeleiden kautta (sotkematta mukaan kuitenkaan minkään uskonnon jumaluus asioita).
Meilläkin vielä ala-asteikäiset aina ajattelevat että kuollut pappani (jota he eivät edes ehtineet tavata) katselee heitä pilven reunalta.
Se jotenkin ilahduttaa heitä. Olemme puhuneet papastani paljon, koska hän oli minulle hyvin tärkeä ja käymme yhä hänen haudallaan toisinaan. Lapset ovat olleet pahoillaan kun eivät tunteneet häntä itse, mutta ajattelevat että hän silti tuntee nyt heidät =)