valehtelevatko nykyisin nuoret enemmän kuin ennen? miksi tuntuu että nuorten mielestä on hyväksyttyä kertoa valkoisia valheita tai jättää asioita kertomatta vanhemmille, esim. on menevinään kaverille yöksi, menee jonnekin muualle... sanoo ettei polta, löytyy sytkäri taskusta tai haisee tupakilta kuin rankkitynnyri: kaverit ja niiden porukat polttaa... Olen pitänyt "silmät auki" ym. ja silti on tunne, että selän takana on touhuttu...ja tiedän ettei se ole vilkasta mielikuvitusta tai ylihuolehtivuutta. Nykyajan meno näyttää olevan, että kaikkea voi tehdä jos ei jää kiinni? Ja olen yrittänut kasvattaa rehellisyyteen, mutta en ole onnistunut. Olen yrittänyt "puhua", mutta kuin muuri on vastassa...
Murkkuiän ohimenevää kokeilua vai luonnevika?
Murkkuiän ohimenevää kokeilua vai luonnevika?
Vastaukset 18
Vanhimmat
lapsesi on tehnyt itse omat valintansa, susta huolimatta, ja vaika ne sun mielestä on huonot valinnat.
Ehkä tulee järkiinsä myöhemmin.
Mites itte hoitelit samat asiat teininä?
Eiköhän valehteleminen ole yleisesti ottaen huono valinta. Kun olet kerran valehdellut, sinuun ei voi enää koskaan luottaa täysin. Luottamuksen saaminen takaisin vaatiikin jo aivan toisenlaisen työn ja sitä eivät nuoret tunnu valitettavasti ymmärtävän.
Ikävistäkin asioista voi jutella useimpien vanhempien kanssa, kunhan vaan ilmoittaa ensin jotain tähän tyyliin 'nyt olisi vähän keljua kerrottavaa, älä suutu'.
en ainakaan valehdellut päin näköä. tosin minun aikana oli pakko itsenäistyä aikaisin, oli hankittava kesätyö ym. nuorena ( minäkin jo 13v. lähtien kaikienlaisissa hommissa) eikä ollut rahaa/ aikaa tehdä "mitä halusi". ja vanhempia oli kunnioitettava. huomaan vaan, että olen etääntynyt lapsestani enkä usko enää juuri mitään mitähän kertoo. se on surullista.
heitit ne hanskat naulaan, pitää jatkaa samaa tyyliä sinne saakka kun on 18v. Ei auta lepsuilu kun on lapsi 5v-10v. Pitää kysyä koko ajan mihin meet, mitä teet, kenen kanssa.
Sitten kun jää kiinni noista mainitsemistasi asioista: tietokone kiinni, puhelin pois, taskurahat pois, kotiin heti koulun jälkeen, ei kavereita kotiin, valitse itse rangaistus noista.
Kasvatusvastuu on kuitenkin sulla sinne 18v saakka, siihen on jo perusasiat opittu.
Mutta jos et ole yläasteella pitänyt ohjia käsissäs, turhaan nyt rypistelet.
Sanoitko, että olette just eronnu, jospa se kapinoi sitä vastaan, vaikka muuta väittääkin?
ei ole lepsuiltu vaan rajat on tavalliset:kotiiin klo 12 viikonloppuisin, arkisin ei ongelmia juuri ole. kysymys on vain siitä miten toisilla on taipumus epärehellisyyteen- kun nykyajan malli on se että nuoret porukoissa kokeilee alkoholit, tupakat jne. ja jos haluat kuulua porukkaan olet sosiaalinen jne. niin kuviot on nää... ja kun äiti ei hyväksy tota ei sitten kerrota totuutta tai siitä vaietaan. Ei ole kyl muut lapseni samanlaisia... tää 16v vaan.
tiedän kyl aikuisia jotka on samantapaisia:pettää selän takana, mutta ei tunnusteta ei. onko se "oma" valinta, alle 18v on vielä alaikäinen.
liikkuu väärissä porukoissa. Meillä ei moista ongelmaa ole.
Tuli töpättyä ja ajattelin sitten, että rehellisesti kerron äidilleni asian, vaikka olisin voinut paikata tilanteen valehtelulla, enkä olisi jäänyt kiinni. Nyt kyllä harmittaa ihan mielettömästi, että menin itseni "käräyttämään", mitä siitä loppujen lopuksi kukaan hyötyi? Sanoin asian äidilleni puhelimessa, koska se ei ole kotona, tulee vasta huomena. Aloitin niin, että tein jotain typerää, ja että ethän suutu. Sanoin myös, että olisin voinut olla kertomatta eikä hän olisi saanut tietää asiaa ikinä. No, eipä löytynyt arvostusta, arestiahan siitä pamahti.
En todellakaan aio enää ikinä kertoa mitään huonoja asioita vanhemmilleni, jos pystyn ne vaikkapa sitten valehtelemalla peittämään.
Aika surkea fiilis tällä hetkellä, kun yritin olla "hyvä ihminen" ja ajattelin että saisin edes hiukan arvostusta siitä, että itse käräytin itseni, mutta juupa juu, ei sellaisesta ollut tietoakaan.
Ei meillä vaan saatu olla ulkona puoleenyöhön asti! Meidän äiti piti kai tiukempaa kuria... Jos menin jonnekin keikalle (ehkä kerran kolmessa kuukaudessa), joka muuten oli ainoa poikkeus kotiintuloajoista, niin äiti tuli puolenyön aikaan hakemaan autolla.
Mitä niitten teinien siellä kaduilla puoleenyöhön asti tarvii kekkaloida? Tuskin niitä vieraita kukaan kotonakaan tuohon kellonaikaan haluaa enää katsella ja kuunnella.
Huom. itse olen 23v., eli ei ole vielä niin pitkää aikaa teiniydestä.
Ajattelin (ehkä) helpottaa/auttaa tai jotain.Itse olen sen todennut,että kaikki on hauskempaa,kun se on kiellettyä/kun vanhemmat eivät tiedä siitä.
Kyllä se tupakka maistuu hyvälle,kun äiti ja isä eivät tiedä,mutta jos lapsesi polttaa (tai epäilet niin),niin (jos et itse polta) osta kaupasta aski tupakkaa,ja kerran ihan tavallisessa tilanteessa tarjoa lapsellesi.Silloin luultavasti häneltä menee maku tupakanpolttoonkin (jos hän niin tekee).
Tämä ei välttämättä ole paras tapa,mutta ainakin minun kohdallani toimi.Siideri ei maistunut hyvälle,kun äiti sitä minulle osti ja join sitä hänen seurassaan.
Tuohan on laitonta. Jotain niillä on lainsäätäjilläkin ollut päässään, kun ovat moisia lakeja säätäneet.
Vanhemmat eivät saa ostaa/tarjota alaikäisille lapsilleen alkoholia eikä tupakkaa. Ne rajat on asetettava toisin.
Nuoret ovat valehdelleet aina vanhemmilleen. Tein nuorempani itse niin, että kerroin osan tarinoista (joskus jopa kauheita kavereille sattuneita asioista), mutta jätin "kriittiset" asiat kertomatta. Näin vanhemmat luulivat, että olen rehellinen ja kerron heille kaiken... ansaitsin heidän luottamuksensa. Ei vanhempien kuulukkaan tietää kaikkea. Miten sitä nuori muuten oppisi ja itsenäistyisi ellei omien (tai kavereitten) virheiden kautta.
Kun äidille jäin kiinni tupakasta niin kysyttäessä kielsin naureskellen. Tiesi, että poltan ja mä mitä se siitä ajatteli, mutta silti elettiin niinkuin ongelmaa ei oiskaan. Nykyään ei tupakka enää maistu, mutta kyllähän se on jossain vaiheessa osa teineyttä.
Nuorelle kannataa tehdä selväksi mitä hyväksyy ja mitä ei. Painota myös, että lupaukset tulee pitää ja miksi! (olet huolesta kipeä, et pysty nukkumaan ennen kuin tiedät että toinen on kotona yms.) Kerro, että kaikesta pystytään keskustelemaan ja kotiin voi aina tulla oli sitten tapahtunut mitä vaan.
Valitettavasti on pitkälti näin, mutta viisaiden vanhempien tehtävä onkin "lisätä" kaikkeen kuulemaansa ja näkemäänsä vielä vähän, jotta ollaan lähempänä totuutta.
Tällä tavoin te lapset ja nuoret aiheutatte monta kertaa itsellenne myös haittaa.
..että valehtelu on tätä päivää. Oman nuoreni kanssa samoja ongelmia ollut jo jonkin aikaa.
Kunnes sain kiinni vieläkin vakavammasta, kannabi
ksesta, alkoholista ja lääkkeiden väärin käytöstä.
Olin järkyttynyt ja totuushan on että maailma ja
myös Suomi on "avoin apteekki" nuorille. Kunhan menet ja ostat. Saahan niitä velaksikin. Sekin tiedetään kyllä. Painostavaa on kyllä sitten vel
kojen takaisin maksu...
Mikäli nyt mahdollista, puutu asiaan heti rohkeas
ti ja suoraan puhuen. Tupakoinnista se alkoi meil
lä. Tosin en tiedä nuoresi ikää mutta meillä tuo alkoi yläasteella n.13 vuotiaana jonka kauhukseni
nyt häneltä kuulin. Valheita en anteeksi anna tänä päivänä sen hän tietää. Sen verran tyhmä ja sinisilmäinen äiti olen ollut.
Saati jos nuorellasi ei ole ikää ostaa esim tupakkia niin selvitä mistä hän sitä saa. Vaikka
aina niitä "kavereita" löytyy jotka sen verran auttaa.
Toivon sydämestäni että se jää Teillä kokeiluast
eelle ja se siitä.
Me taistelemme pahaa vastaan nyt toden teolla! Näin hän itse haluaa koska elämä on aivan sekaisin 7 vuoden "kokeilun" jälkeen. Haimme apua
ammattilaisilta.
Miten on? Tiedän nimiä jotka myyvät aineita kadul
la nuorille. Ilmoitanko poliisille kun pelkään että tieto ilmiantajasta selviää ja oma nuoreni
on pulassaa? Mieli tekisi ja harkitsen vakavasti.
Voimia Sinulle!
poliisilla ole vihjepuhelin johon soittaa. Olen joskus sellaisesta lukenut tai kuullut.
Ne, jotka tekevät tietoisesti väärin, osaavat peittää jälkensä hyvin. Et ole ollut sinisilmäinen etkä liian luottavainen. Onneksi et hyljännyt lastasi. Voimia myös sinulle.
Poliisin vihjepuhelimeen voi todellakin soittaa nimettömänä. Soita ihmeessä, vaikka ei se kauppa silti varmaan lopu, mutta poliisi saa sitä kautta ainakin osan kiinni ja se taas voi hillitä joiden vielä kokeilua harkitsevien aikeita.
Ole rohkea ja uskalla soittaa!
Kiitos kannustuksesta! Nyt se on tehty ja toivottavasti edes muutama roisto on pelistä pois.
Kovaa on tämän päivän nuorten elämä, muuta ei voi sanoa. Ehkä tuo valehteleminenkin on siitä seurausta? Kiusauksia ja houkutuksia on tupakasta
alkaen ja tarjonta muuta kun kasvaa ja pahenee.
Jokainen uusi päivä nähdä oma nuoreni raittiina ja iloisena tuo voimia eteenpäin! Sieltä se löytyy sama "vanha" lapseni ja itsekin ihmettelee
kuinka näin on voinut elää.
Totta on että loppu elämä meillä mennään varpaillaan ja epäilyt tulevat olemaan mukana, sille ei voi mitään.
Tässä vaiheessa en tupakointiakaan enää pitäisi niin pahana mutta onneksi siitäkin on päästy.
Hissunkissun mennään
Voi kun muotiin tulisi raitis ja terve elämä ja näytettäisiin pitkää nenää kaikille maailman päihteille ! Mutta taitaa olla toive ajattelua?
Pysykää tarkkoina, tiukkoina ja rakastaisina omia
nuorianne kohtaan! Vielä kun ja jos voitte asioihin vaikuttaa. Hyvää viikonloppua!
Hienoa, että teit sen. Ei se varmaankaan ollut helppoa, mutta vielä vaikeampaa olisi varmaan ollut tuskailla omantuntonsa kanssa, soittaakko vai ei.
Toivotan sinulle voimia ja jaksamista.Hyvä, että asiat nuoren kohdalla ovat kunnossa ja katsotte yhdessä tulevaisuuteen ilman päihteitä.
miksi pitää valehdella? omalle nuorelle (16v)olen yrittänyt opettaa rehellisyyttä mutta olen huomannut että "oppi" ei ole kolahtanut, vaikka ymmärrän että on vaikeaa myöntää kotona, että polttaa...en nostanut meteliä sanoin vaan että en meinaa rahoittaa tupakointia...