että lapsi palautuu biokotiinsa,kun huostaanoton kriteerit eivät enään täyty?
Sanotaanko
lastensuolelulaissa,
302137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
sanotaan, paitsi jos se ei ole enää lapsen edun mukaista. eli jos kriteerit poistuneet mutta lapsi esim. jo kiintynyt niin hyvin sijaisperheeseen (esim. vauvaikäisen sijoituksessa), voi olla ettei lasta enää palauteta kotiin.
puolelta yritetäänkin pelata,ettei lasta palautettaisi,ja yritetään että tapaamiset mahdollisimman harvoin,ja yleensä soskut siihen suostuu.Vaikka ei olisi syytä miksei tapaamisia useimmin,aivan sama jos hoitokokouksessa pyytää,ja vaikka tapaamiset olisi sujunut hyvin,ja sovitusti,niin ei lisätä tapaamisia,eli tähdätään juuri siihen,ettei lapsi palautuisi kotiinsa.Olen tutustunut toisiin bioäiteihin,ja jokaisella samanlaista kokemusta.
" Huostassapidon lakkaaminen. Sosiaalilautakunnan on lopetteava huostassapito, 16§ mukaista huostassapidon ja sijaishuollontarvetta ei enää ole,jollei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Lapsen etua harkittaessa on otettava huomioon sijaishuollon kestoaika,lapsen ja sijaishuollon välillä vallitsevan suhteen laatusekä lapsen ja vanhemman välinen kanssakäyminen. Huostassapito lakkaa, kun lapsi täyttää 18-vuotta tai solmii avioliiton.
Näin se onselvennettynä Jarkko Helmisen kirjassa.
Minä olen ymmärtänyt sen niin, että jos lapsi on asunut sijaisperheessä suurimman osan elämästään. Tapaamiset biosukuun on olleet satunnaisia. Lapsi tai nuori on kuulunut iloineen ja suruineen sijaisperheeseen niin silloin biovanhempien luokse palaaminen ei ole kiinni vain kriteerien poistumisesta.
Tiedän tapauksia, joissa vanhemmat ovat olleet koko ajan säännöllisesti yhteydessä lapsiin ja kotiutus on tapahtunut vuosien kuluttua. Suurin osa kotiutuksista tapahtuu ensimmäisten vuosien aikana myöhemmin tapahtuvat ovat harvinaisempia.
Se, että nuori täyttää 18 ei tarkoita, että nuori poistuu automaattisesti sijaisperheestä. Suurin osa jää perheeseen ilman suurempaa muutosta. Osa muuttaa omaan asuntoon, mutta ainakin minun tuntemissa perheissä jää henkisesti ja vähän taloudellisestikin perheenjäseneksi.
Olen säännöllisesti tavannut lastani.Tapaamiset ovat sujuneet hyvin ja sovitusti.Meillä on lapsen kanssa erittäin lämpimät välit.Huostaanoton kriteereistä yksikään ei täyty.Siis haenko soskusta sitä?Onko siihen kaavakkeet,jotka täytetään?
Ilmoita asia kirjallisesti soskuille. He eivät asiaa päätä vaan sosiaalilautakunta soskujen esityksestä.
Ennen asian eteenpäin viemistä tehdään paljon. Kotilomia lisätään ja arvioidaan arjen jaksamista.
Kotiutamispäätös ei missään nimessä voi olla yhtä nopea kuin huostaanottopäätös. Lapsen palaaminen muuttaa arjenkuvioita todella paljon. Vastuu lapsen kaikista asioista siirtyy taas sinulle. Sopeutuminen sinun rytmiisi. Sopeutuminen eroon sijaisperheestä. Lapsituo paljon hyvää elämään, mutta se tuo myös paljon vastuuta, vaateita ja työtä.
Kotiutusta helpottaa myös se,jos sijaisvanhemmat ovat yhteistyössä kanssasi. Heidän mielipiteensä lapsen edusta on merkittävä. He ovat asiantuntijoita tällä hetkellä lapsen asioissa. Tunne tasolla varmaan jokaisen sijaisvanhemman on vaikea luopua rakastamastaan lapsesta. Järjen tasolla jokainen osaa katsoa asiaa neutraalimmalta kannalta. Kaikkien pitäisi katsoa asiaa kokonaisuutena ja ennen kaikkea, mikä on lapselle parasta.
Mieti siis, oletko valmis kaikilta osin? Oletko valmis sitoutumaan lapsesi hoitoon niin hyvässä kuin pahassa? Onko mahdollista, ettet jaksa vaan tarvitset paljon tukitoimia arjen pyörittämiseen?
Silloin kun vastauksesi on selvästi kyllä jaksan niin.Hae purkua.
Moni sanoo,mistä sen voi etukäteen tietää. Silloin ajattele lasta. Hän on se joka syviten kokee jokaisen eron.
Oman paljon hyviä esimerkkejä jaetusta vanhemmuudesta, vaikka näillä palstoilla sitä ei usko kukaan.
jotka jo työelämässä.Sijaisperheen kanssa ytheistyö ei suju,muutaman pakollisen sanan voimme vaihtaa,siinä kaikki.En epäile hetkeäkään,etten lapsen kanssa pärjäisi ja huostaanoton kriteerit eivät täyty.
muutettua.Sain tänään päätöksen jossa lukee että tuetaan äidin ja lapsen yhtyden pitoa myönnetään 800 euroa tapaamiskuluihin.Se 800 on kyllä maksettu vuokraa tapaamispaikan vuokraan toiseen kaupunkiin asunnon omistajalle.Minulle maksetaan ainoastaan junaliput jotka ostan,mutta niitä ei ollut laitattu ollenkaan.Nyt jää taas minun papereihini tuo 800 euroa kummittelemaan.Käsittämätöntä.Näyttäisi,että ovat minua tukeneet.
Minulle oli laitettu sellainen summa papereihini, että minua on tuettu valmiilla ruokapakkauksilla, jotka on toimitettu vanhusten palvelutalon keittiöstä. En ole koskaan pyytänyt sellaista, laitan itse hyvää ruokaa. Ne paketit kyllä toimitettiin ja mitkä syötettiin koiralle, koska ei niitä tohtinut roskiinkaan heittää. Sellaista muusattua sotkua oli, hampaattomille ilmeisesti tarkoitettu.
Sossu on kirjannut avohuollontukitoimiksi papereihini.
junamatkaliput,jotka ensin maksan,ei ruokarahaa,eikä mitään jos käymme lapsen kanssa missä tahansa.Ainoa tukitoimi on matkaliput.Eikä muutenkaan tavata kun 2 kertaa vuodessa yunnin verran hoitokokouksessa soskujen kanssa.Onneksi edes lapsen kanssa kerran kuukaudessa,eikä lisätä tapaamisia,vaikka kuinka pyytää.Tapaamiset menneet hyvin ja sovitusti.
sossun pitäisi maksaa sinulle siitä, että vietät aikaa oman lapsesi kanssa?
tapaamisia, koska onhan se mukava lapsen syödäkin. Itselläni on lapset paljon kotona ja kuntoutustuki ei ole päätähuimaava. Yleensä yksi viikko kuukaudesta menee sitten syömättä tai syömällä näkkileipää tai jotain vastaavaa edullista. Syömättäolo on kyllä yleisempi vaihtoehto kuin puuron syönti. Minä annan omistani, jotka on tarkoitettu minun elämiseen mieluummin lapsille kuin otan itselleni. Kuulin, että yksi paikkakunta maksaa 8,90 euroa ruokarahaa per lapsi, ei ole meillä moisia summia näkynyt. Matkarahat saan nuoremman noutoon, mutta junalla/ linja-autolla on turha haaveilla sillä rahalla matkustavansa, kun ei se kunnolla riitä edes henkilöauton polttoaineeseen.
Jos olisin työssä, tilanne olisi täysin toinen.
väärin.Kun matkustamme lapsemme kanssa.ja käymme huvipuistoissa ym.niin maksan ne pienistä tuloistani,ja minulla ei ole muuta vaihtoehtoa,kun pihistää ne ruokarahastani.Eli kun tapaamme meillä menee noin 200 euroa kaikkineen,teille sijaisperheillehan maksetaan vastaavissa tilanteissa menot.
lapsihan on SINUN lihaasi ja vertasi, kai maksat ilomielin vaikka mitä, sijaiset vain tekevät työtään.
Paitsi, että en ainakaan minä ole koskaan huvipuistoreissuihin edes pyytänyt ylimääräistä.
Kulukorvaus kattaa satunnaiset huvittelut.
Sinä tunnut tietävän paljon, mutta yleensä väärin.
Sinähän ne näyt tietävän muidenkin asiat.Minä kirjoitan mitä vertaisringissä kuulen.Sinä mitätöit kaiken,ja minä kirjoitan mitä meidän tapauksessa on,en sinun tapauksesta.Muuten eikö sinulla ole töitä,kun päivät pitkät roikut netissä?
Jos sosiaalihuolto tai joku muu instanssi tukee biovanhempia taloudellisesti, ei sen pitäisi olla sinulta tai keneltäkään muulta pois. Sijoituksen on tarkoitus tukea perhettä ja perheeseen sisältyvät vanhemmat ja lapset. Jos vanhemmat ovat köyhiä, ei voi mitään. Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan. Eikä lyötyä kannata lyödä. Siinä saa vaan lisää katkeruutta ja pahaa oloa aikaiseksi. Jokainen yrittää varmasti parhaansa, minä ainakin uskon ja toivon niin. Jopa minun ex-alkoholistimieheni on hyvä isä ollessaan selvinpäin. Ei kukaan ole täydellinen, eikä kukaan ole täysin huono.
mie edes tiennyt että jotain tukia maksetaan bioäidille! siis sen tiedän että joku kotiinpaluuraha maksetaan lapselle kun/jos kotiutuu.
itse en kyllä mitään matkakorvauksia tarvitsisikaan, enkä vielä edes ruokarahaa kun lapseni ei pääse kotilomille. pitäisikö minun saada joku ruokakorvaus lapseni ollessa kotona? vai laittaako sijaisperhe eväät mukaan =) tosin minulla on täällä paljon purkkiruokia pojalleni ja vaippoja, ne vain tuskin enää mahtuu.
miten sellainen asia tulevaisuutta ajatellen, kun auton turvakaukalo on liian pieni pojalleni. kun poikani kotiutuu, auttaako kukaan hankkimaan turvaistuimen autoon? ne on ihan älyn kalliita, onko minun ostettava se vain kotihoidontuesta? tai katsooko sossu sen lapsen toimeentulotuen normiin kuuluvaksi hankinnaksi? tässä mietin vain jo etukäteen...tosin voihan se olla että poikani kotiutuu 15 vuotiaana, silloin ei ehkä halua enää istua turvaistuimessa =)
mari: minunkin lapseni isä oli aivan ihana selvinpäin. se kai tekikin erosta niin vaikean. uskon että hän olisi ollut hyvä isä pojalleen selvinpäin (sitä en tiedä kun ei oikein ole muodostanut suhdetta poikaansa), ainakin hän oli selvinpäin minulle hyvä. tosin selvinpäin ei ollut juuri koskaan...
minä olen yleensä antanut turvaistuimen mukaan, kun lasta on autolla haettu.
Meidän tilanne on ehkä erilainen, koska tiedämme varmasti, että lapsi jää meille, biovanhemman suostumuksella.
Eli hänellä ei muutenkaan paljon lastentarvikkeita ole kotonaan, joten annamme tapaamisiin mukaan mitä milloinkin tarvitaan.
Tapaamiset ovat kuitenkin säännöllisiä, joskus on siirretty jos lapsi on ollut kipeä, biovanhemmalla on ollut muuta menoa, tai meillä.
Väliin ei ole kuitenkaan jätetty yhtään kertaa; meillä toimii se yhteisymmärrys =)
niin hakemalla saa hakea bioäitiä joka olisi sitä mieltä,että yhteistyö sijaisvanhempien kanssa sujuu.Mari on ollut poikkeys,mutta hänellä onkin sukulaiselle sijoitettu lapsi,ja yksi toinen bioäiti.Sijaisäidit kertovat,että heillä sujuu yhteistyö?
niin, ehkä se yhteistyö sujuu sijaisvanhempien mielestä...
itsellä ei suju yhteistyö omasta tahdosta kun en ole edes halunnut tutustua koko sijaisperheeseen. nyt olen kyllä seuraavaan huoltosuunnitelmapalaveriin menossa yhdessä sijaisvanhempien kanssa. olisivat järjestäneet meille erikseenkin mutta ajattelin mennä ja sanoa muutamista asioista heille, siis ihan asiallisesti, en lähde sinne tappelemaan.
joissain asioissa olen jo nyt eri mieltä sijaisperheen kanssa ja jotkut heidän tempaukset kummastuttaa. mutta ei kai minulla liiemmin ole mitään pahempaa sanottavaa. en tiedä sitten kun tavataan...toivottavasti se yhteinen sävel löytyy eikä asiat mene vain pahemmaksi!
ainakaan helsingin kaupunki EI MAKSA SIJAISPERHEILLE erikseen mitään huvipuisto tai lomamatka rahaa sijaislapsista. sillä samalla kulukorvauksella 359 euroa on ostettava niin ruoka vaatteet kuin huvituksetkin.
eli kyllä ne minunpalkkapussistani kustannetaan.
sijoitettuna perheessä missä monta sijaislasta,maksetaan huvipuisto ym,menot sijaisperheelle.Tiedän koska sijaisäiti itse kertoi siitä.He käyvät joka vuosi koko porukka huvipuisto retkellä,ja oikein on,että saavatkin siihen rahaa,mutta täytyisi myös korvata biovanhempien ja lapsen vastaavat kulut.
Suomessa ei kovin montaa kuntaa löydy, joka maksaa lisäkorvauksia kulukorvauksien päälle.
Kyllä niin sijais- kuin bioperheet itse saavat päättää mihin ja miten rahansa sijoittavat. Meidän perhe käy joka vuosi huvipuistoissa, elokuvissa,teatterissa joko koko perheenä tai pienempinä porukoina.
Suurimman osan kaikesta sponsoroi työssä käyvä sijaisperheen isä.
Millä ruokkisit lapsesi, jos hän tulisi kotiin?
Lapsilisällä? Pah!
pakko heittää kommentti ihan asian vierestä...
"työssä käyvä sijaisisä"
poikani on sijaisperheessä missä isi kotona ja äiti töissä. tuolla joku kyselikin missä sijaisisit ovat. minun tapauksessani sijaisisi onkin oikein kunnolla sijaisisi, sanan varsinaisessa merkityksessä koska hänellähän on päävastuu pojastani, hänhän se enemmän poikani kanssa touhuilee. ei ehkä ehdi täällä netissä roikkua...
olen yh-äiti, ja nyt poikani on pääsääntöisesti miehen kanssa. vaikuttaako tämä jotenkin tulevaisuudessa mahdollista kotiutusta ajatellen? hänellä on miehen malli nyt, äiti puuttuu (karkeasti sanottuna, toki sijaisäitikin on kuviossa mukana), ja kotiin tullessa pojallani olisikin vain nainen, äiti. minun perheestä ei löydy miestä ollenkaan.
käytin sanaa biovanhempi, ajattelin ensin olla mainitsematta, että meillä sujuu yhteistyö nimenomaan sen vanhemman kanssa joka ylipäätään haluaa olla lapsen kanssa tekemisissä, ja se on bioisä.
Ei minulla ainakaan olisi sydäntä alkaa kieroilemaan ja keksimään verukkeita millä saisin tapaamisia vähennettyä, koska näen kuinka paljon lapsi vanhemmastaan välittää.
täällä,soskukin jo seuraa sijaisperheen toimintaa.
En usko, että edes olet sijaisäiti, kun olet niin tietämätön tämän päivän Suomessa lapsiperheiden taloudellisesta ahdingosta. Vai elätkö jossain tietopimennossa? Olen itse lahjoittanut lastenvaunut ja monta muuta tarviketta tarvitseville. Yksikin perhe rakentaa omaa taloa, neljä lasta ja rahaa ei ole koskaan liikaa... Herää todellisuuteen.
biovanhempien palstalle.Täällä saat vain ivaa niskaasi.
toivoisin vain, että molemmat osapuolet pystyisivät näkemään myös toisen tilanteen ja empatiaa... Maailma ei ole mustavalkoinen vaan eri sävyjä täynnä.
ei ne sossut ikinä jätä rauhaa..aina pörrää perseessä kii