mulla on nyt paha ongelma ja se liittyy mua 30v. vanhempaan heteronaiseen. olen kai hyvin ihastunut, enkä tiedä mitä tekisin kun en kerta kaikkiaan pysy nahoissani tähän tyypin seurassa. nainen on kaunis, hauska ja mukava, mutta tuskin hän osaa arvata mitä tämä pieni tyttö ajattelee hänestä. en tiedä onko tämä myös fyysistä ihastumista, mutta ainakin tämä on rankkaa kuin mikä ja saa mut masentuneemmaksi kuin mikään muu asia. olen ajatellut etten viitsi enää yrittää tutustua naiseen, kun hän varmaan pitää jo nyt minua outona. silti joudun kokoajan yrittämään hillitsemään itseäni etten taas soittaisi hänelle jostain asiasta tai jotain. tää nainen on opettajani. viime kerralla kun näin hänet meinasin seuraavat päivät kuolla ikävää.
paljon vanhempi nainen
eliisa
72207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ongelma. Ihastumisia sattuu kaikille, ja ilmeisen nuoresta iästäsi johtuen sulle niitä on luvassa vielä läjäpäin. Se että ihastuksesi kohde on 30 v sua vanhempi ja opettajasi ei viittaa mihinkään muuhun kuin että luultavasti tulet jossain vaiheessa ihastumaan myös ostarin naisvartijaan.
Ota rennosti vaan, ihastumiset kuuluu elämään ja ei niistä tarvi tehdä päämatkaa mitä juosta, vaan ajattele niitä lähinnä juomapisteinä maratoonilla.
niin, totta kai kai. mut en vaan jaksa tätä tilaa kun kaikki muu elämä menee pilalle ja mietin jatkuvasti mitä sanon.
napsauttaa sormiaan ja sulta menee ttoi olo pois. Ja luulatvasti saat itsekkin nähdä hiukna vaivaa ettei mene yhden perä(ä)n haikailussa turhan kauan.
Mitäs jos mielikuvittelet sen alasti ja harrastamassa kiihkeää seksiä sun kanssa ja sitten kuinka veisit sen näytille kotiisii jne.
Kai jossain vaiheessa joku järki ajatus löytyy että ehkei se toimisikaan ja sun tunteet hiukka hiipuu.
tai sitten menet ja etsit jokun ihanan tytön ja vaikka väkisin alat pitämään hänestä niin jää noi epätoivoiset taaemmas.
Ei noista aina pääse siisti yli eli joskus tarvii iskeä sormet hiekkaan ja repiä itsensä irti. Jos annant vain itesi upota syvemmälle niin tuhlaat vain aikaasi. Joskus se loppuu kuitenkin ja se on sinusta kiinni meneekö siinä kuinka kauan.
Joten tsempillä nyt, ajatuksia uuteen suuntaan , tekoja pois siitä.
ja huono kielenkäyttö, vasen lasisilmä huurussa ja särkee.
masennu rakastumisesta. Nauti siitä huumaavasta tunteesta joka saa jalkasi irtoamaan maasta ja tuo elämäsi arkeen jonkinlaisen valonpilkahdusken, Ota siitä kaikki irti.. sillä rakkaus laihduttaa, antaa vireyttä, hymyn kasvoille, hormoonit virtaamaan ja vaikuttaa koko elimistösi terveyteen ym.. ei väliä vaikka se olisi yksipuolista. Vaikutus on silti sama.
ja voin lohduttaa, joka iikka meistä on joksus ollut kuolettavan rakastunut opettajaansa.. mieheen tai naiseen.. ja hengissä on selvitty :)
Mä olen kokenut tuon saman. Kesti useamman vuoden ja loppui, kun valmistuin. Sen jälkeen ei sit olla nähty ja hyvä niin. Meni pari vuotta ja löysin ihanan naisystävän koulumaailman ulkopuolelta. :)
Onneksi viihdyin hyvin koulussa. Meillä oli upeita opettajia, niin henkisesti kuin jotkut fyysisestikin, suurin osa heistä oli naisia. Yläasteen englanninopettaja oli ihastukseni kunnes hän jäi äitiyslomalle. Lukiossa oli kaunis liikunnanopettaja, sädehtivä nainen -oli juuri mennyt naimisiin. Iltakoulussa oli kissamainen venäjänopettaja, älykäs, rento ja huumorintajuinen, omalla tavallaan sädehtivä hänkin -meni naimisiin opintojen aikana. Omat kullat ovat myöhemmin löytyneet kaikki aivan muualta kuin koulusta, eräät huomattavasti itseäni vanhempia.