Ranskalaiset eivät ole ylipainoisia – ainakaan verrattuna moniin muihin länsimaihin, kuten Suomeen. Vaikka ylipaino lisääntyy Ranskassa, se on yhä yksi Euroopan hoikimmista maista, ja sen ruokakulttuuri korostaa nautintoa ja hidasta syömistä, mikä auttaa ehkäisemään liiallista painoa.
Syitä miksi ranskalaiset ovat usein hoikempia
-Hidas ja nautinnollinen syöminen:
Ranskalainen ruokakulttuuri arvostaa hitaasti valmistettuja ja nautinnollisia aterioita, jotka syödään rauhallisesti pöydässä.
-Kohtuullisuus:
Vaikka ruokavalio voi sisältää kermaa, juustoa ja leivonnaisia, niitä syödään yleensä kohtuudella. Annoskoot ovat pienempiä kuin monissa muissa maissa.
Säännöllinen ruokailurytmi:
-Säännölliset ateriat ja ruokailut yhdessä muiden kanssa auttavat tekemään syömisestä hallitumpaa.
Syitä miksi ranskalaiset ovat usein hoikempia
-Hidas ja nautinnollinen syöminen:
Ranskalainen ruokakulttuuri arvostaa hitaasti valmistettuja ja nautinnollisia aterioita, jotka syödään rauhallisesti pöydässä.
-Kohtuullisuus:
Vaikka ruokavalio voi sisältää kermaa, juustoa ja leivonnaisia, niitä syödään yleensä kohtuudella. Annoskoot ovat pienempiä kuin monissa muissa maissa.
Säännöllinen ruokailurytmi:
-Säännölliset ateriat ja ruokailut yhdessä muiden kanssa auttavat tekemään syömisestä hallitumpaa.
Vastaukset 97
Vanhimmat
suomessa on paljon juntteja, jotka eivät osaa ranskaa ja saksaa mutta
heille opetetaan pakkoruotsia
sellainen Euroopan ulkopuolelle jäävä junttiporukka lihoaa helpommin
Ei riipu näköjään kielitaidosta, kuka on juntti, tsiigaa peiliin !
Juntit haluaa englantia joka paikkaan, ei suomea eikä ruotsia, kansalliskieliämme.
Ranskassa on lailla rajoitettu englannin käyttöä julkisissa tiloissa, mainoksissa yms.
Mussutetaan pullaa ja baakelsia.
Valitettavan paljon sitä jotkut tekevät. Se näkyy katukuvassa ja siellä, täällä muuallakin.
Ihminen on makean orja.
Siitä voi opetella pois aivan kuten kaikesta muustakin pahasta.
Itsekuria se vaatii, jep.
Mukavuudenhaluisilta taitaa sellainen ominaisuus uupua.
Patonkia ei jaksa montaa päivää.
Ruotsilla ei pärjää maailmalla. lapsetkin menivät töihiin ruotsalaisyritykseen, kauhistelin, mutta työkieli on englanti.
Suomen typerykset yrittää apukolutason englannilla puhua ma7ssa jotka puhuvat omas kieltään. Ranska,Espanja, Venäjä.
Suomaliset Eivät ymmärrä itse olevansa aivopesun ja man7puloinnin kohde. TV ONRuotsilähtöidet ohjelmat eivät tajua !
Koko Ajan hyökätty kaikj33n suomalaiseen ja ruotsin vallassa olevien vihan kohde on Venäjä jameillä idiots talipäät matkii heitä.
Aika tajuta oma etu.
Kaukaa haettu.
Suomalainen hotkii ruokansa, ei arvosta ruokaa.
Ruokailu on vain sapuskan mättöä naamariin.
Kuka hotkii, kuka ei.
Puhu omasta puolestasi vain!
Mättää itse, ja luulee et kaikki mättää....
Tuossa on kyllä ainakin puoli totuutta. Suomalaiset eivät osaa nauttia ruuasta, syödä pitkään ja nautiskellen pöydän antimista. Lautanen ahdetaan täppösen täyteen noutopöydästä, kaikki lajit sekaisin, kun noutopöydän idea on se, että siellä saa käydä sen seitsemän kertaa ja ottaa lautaselle aina vähän kerrallaan jotain.
En tiedä liittyykö edellinen jotenkin siihen, että viinaa on opittu vetämään alas kaksin käsin. Ikäänkuin se loppuisi kesken, jos ei toimi nopeasti.
"Suomalaiset" on laaja käsite. JOs sinä ja tuttavasi käyttäydytte noin, se ei tarkoita että muut tekisivät niin.
Minä tiedän kyllä miten ruuasta nautitaan tai miten on parasta toimia noutopöydästä, jos ylipäätään sellaiseen edes menen. Samoin tietävät ystäväni, sukulaiseni ja moni tuttuni.
Kantsisko puhua vain itsestään. Itse olen katsellut syöjiä aivan tarpeeksi ja vähän liikaa, jotta tietänen, miten suomalainen syö ja 'nautiskelee' syömisestään.
Haittaako se sua?
Se on vähän miten sen ottaa. Periaatteessa ei haittaa yhtään, mutta kun ajatusta laajentaa ja vie vaikka aloituksen ohjaamaan suuntaan, niiin ... Asia muuttaa muotoaan. Sivistyksen, tapojen, taitojen ja tietojen, kaiken opitun tulisi kai näkyä jotenkin immeisen käytöksessä.
Varmaankin aina.
.....
.......
Onse.
keenit ratkaisee...
Geenit ovat osallisina 'ratkaisuissa' noin neljänneksellä kokonaisuudesta. Muut osat ovat: elintavat, ympäristö, sattuma.
Sen voi kenties luvata.
Möhnää naamariin. Leikki leikkinä. Ruoankin edessä pitää olla kiitollinen ja nöyrä.
Ranska tunnetaan kulinarismin kehtona. Ranskalainen ruokakulttuuri on myös
päässyt Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle !
Ruoka ei ole ranskalaisille vain polttoainetta, vaan nautinto ja lähes pyhä asia.
Rakkaus ruokaan ja syömiseen ei kuitenkaan näy ranskalaisten vyötäröllä. Ranskalaiset ovat EU-maiden toiseksi hoikimpia heti italialaisten jälkeen.
Onhan Ranskassa myös salmonella tapauksia paljon enemmän, kuin Suomessa.
Missä lähde ?
Palstalla toisaala.
Tutkija kertoo kolme syytä miksi ranskalaiset eivät liho
https://yle.fi/a/74-20146445
Oisko mistään vinkiksi suomalaisille ? Suomessa ei pitää sellaisia
lounaspausseja kuin Ranskassa. Suomessa on kuri työpaikoilla.
Suomen talvessa ei lähdetä kahvikupillisella töihin.
Ranskalaisetkin herkuttelevat, mutta eivät ole lihavia. Miten he onnistuvat
pysymään hoikkina ? Suomalaiset voisivat ottaa oppia.
Geenit tekee sen luultavasti.
Ehkä näin....
https://yle.fi/a/74-20146445
Geenit vaikuttavat vain neljäsosan. Muut osat ovat: elintavat, ympäristö, sattuma.
Ei se ole 'vain'.
On se siihen verrattuna, että aivan yleisesti ihmiset luulevat ja 'tietävät', että mikään muu ei vaikuta kuin geeni. Esim. lihavuuteen.
Harvassa maassa saa kalakukkoa.
eu on kieltänyt kalakukon myynnin
nimisuoja kieltää myymästä tuotteita kalakukko-nimellä ilman asianmukaisia merkintöjä ja valmistustapaa
Nimisuojan vuoksi kalakukkoja myydään enää harvoin kalakukko-nimellä
Nän se meni....
https://yle.fi/a/3-7231104
Joo, tais mennä.
......
Minulla ei ole aavistustakaan mitä Ranskassa asuvat tavalliset perheet syövät ja kuinka paljon heidän ruokakaupan laskut ovat.
Meneehän niilläkin paljon.
Gourmet kulttuuria se.
Juhannuksena sitä on Suomessakin.
Kaljaa ja makkaraa. (Itse en juo).
Eikä venäläiset. Maaseudun iäkkäät mummot voi olla. Ruokavalio rajallinen.
Maatuskat siellä tuskailee.
Patonki on ranskalaisten panos maailman ruokakulttuuriin.
Patonki on pulla. Aivan turhaa, ravinnotonta mössöä suolelle.
Oletko varma, ranskalaiset syövät patonkia ja elävät kauemmin kuin suomalaiset.
Persujuntti ei muusta tiedä.
Se varmaan(kin) auttaa asiaa, että huuhtelevat pullan alas punkulla. Hah.
Ja pienessä sievässä jatkuvasti.
No eivät ne niitä jatkuvasti syö. Luultavasti suomalainen ja moni muu eurooppalainen syö vaaleaa leipää enemmän kuin ranskalainen patonkia
Sen sijaan Ranskassa ei painoteta aamupalan tärkeyttä kuten esin. Suomessa ja Briteissä.
Minä olen hoikka ja syön hyvin, tosin en aamupalaa ole syönyt koskaan vaan ensimmäinen kahvikupillinen jonkun kanssa on noin 10.30.
Pullaa?
Patonki tehdään vedestä hiivasta ja jauhoista, ja pieni tilkka öljyä
Pullassa taas on sokeria tai siirappia makeutusaineena . Siis pieni ero.
Jos jauhot eivät ole kokojyväisiä, niiin aivan pelkkää pullaa on myös patonki. Se ei muuksi muutu sillä, ettei makeaa ole lisätty.
Luin kirjan, jossa sanottiin, että lausahdus "aamiainen on päivän tärkein ateria" on vain mainosmiesten / -henkilöitten lanseeraama juttu. Tosin todella laajalle levinnyt ja 'tulta' alleen saanut.
Nii-in, suomalaiset, mutta eivät ranskalaiset.
Kehitysmaiden ruokakulttuuri metabolismissa liittyy maahanmuuttajien suolelliseen ja sisäelimelliseen kansalaisuuteen
Tätä tutkitaan parhaillaan Tampereen yliopistossa, jossa kehitellään maahanmuuttajille UUTTA kansalaisuutta, joka on Suomen Akatemian vuolaasti rahoittama projekti
Tampereen yliopistossa tutkitaan intestinaalisen (suolellisen) ja viskeraalisen (sisäelimellisen) kansalaisuuden käsitteitä,
sekä analysoidaan vessaan pääsemiseen liittyviä epäkohtia ja julkisen ulostamisen yhteiskuntaluokkaan liittyviä ennakkoluuloja
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19099928/AkatemianTutkimuksia#comment-137808569
Alkoholin juominen ranskalaisilla jatkuvaa. Sairastuvat sitteen niihin tauteihin.
Et sinä siellä pönttövuoren takana tiedä ranskalaisuudesta mitään.
Tiedän kyllä: Ranskalaiset autot mitään tekemättömiä,,ihmisillä maksakirroosi
Ranskalaiset autot mukavia ajaa, kokenut.
Muistan kun 80-luvulla Helsingin itäkeskukseen avattiin ranskalaistyyppinen ruokaravintola ja sehän piti heti käydä tsekkaamassa. Otettiin sitten koko ateria alku- , pää- ja jälkiruokineen ja annokset oli niin pieniä että suomalaisiin ravintola-annoksiin tottuneena siitä ruokailusta jäi nälkä ( myös tälle naiselle) . Monet asiakkaat kuului päivittelevän annosten pienuutta ja totesivat että ei tarvii toiste käydä. Ei käyty uudestaan mekään, eikä ole tietoa kauanko kyseinen ravintola siellä menestyi kun muutimme sitten muualle. En muista enää ravintolan nimeäkään.
Joo, tuo ruualla hifistely on kyllä typerää ja tympeää. No, toiset haluavat päteä noinkin. Pikkusormi pystyy ja "syömään" mikroskooppisen pieni gourmet ateriakokonaisuus.
Ei tuossa mitään, businestahan se on ja jotkut ovat valmiita maksamaan
Meit on moneks....
Ruokaa pitää olla riittävästi.
Jos aterialla tarjotaan "alku-, pää- ja jälki"ruoka, niin annokset eivät voikaan olla kovin isot, jotta jaksaa kaiken.
Mainitaan nyt vain tässä yhteydessä aasialainen ruokakulttuuri, jossa ihmiset ei juuri koskaan syy itseään ihan täyteen; siellä suositellaan sellaista 75% täyttöä. Aasialaiset naiset (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset ja thaimaalaiset) varsinkin harrastavat tällaista kevyempää ateriointia ja ovat harvoin ylipainoisia.
Agraariyhteiskunnassa ateriointi ei ole koskaan ollut sosiaaline tapahtuma. Ruuan määrä, ei sen laatu, on ollut määräävä tekijä ja ruokapöydässä ei paljoa keskusteltu, saati sitten kuunneltu sinfonioita.
Ranskalainen novelle cuisine-konsepti perustuu juuri kauniisti esille katettuihin, pieniin ja herkullisiin aterioihin, se ei ole mitään mättöä eikä tarkoitettukaan arkiseksi perustarpeiden tyydyttämiseksi: harvoin uuden keittiön ranskalainen ruoka nälän vie raavaalta mieheltä, mutta on ihastuttava ruokailuelämys ravintolassa harvoin käyvälle.
Nykyisin on kai tullut tavaksi kotonakin että ruokapöydästä lähdetään heti kun lautanen on tyhjä. Vanhemman etiketin mukaan (jossa ruokailu oli perhettä yhdistävä sosiaaline tapahtuma) pöydästä voi poistua ennen kuin muut olivat valmiita vain poikkeustapauksissa ja anteeksipyyntöjä esittämällä.
Aasiassa vuosikymmeniä asuneena, lähinnä Vietnam, Laos, Nepal en kyllä allekirjoita tuota kuvaustasi aasialaisnaisten ruokailutavoitsta. Tosin, mitäpä minä tiedän muuta kuin sen, mitä olen nähnyt. He syövät kaikkea sekaisin sekä alku- että pää-, jopa jälkiruoka on yhtäaikaa esille ja kaikkea syödään ja paljon; toki taloudellinen tilanne huomioiden.
Ranskalainen keittiö "ravintolassa harvoin käyville" voi olla totaalinen pettymys, ainakaan sinne ei kannata nälkäisenä mennä.
Hoikkaa väkeä ovat sielläpäin.
Roskaruokakulttuuri loistaa poissaolollaan monessa maassa. Ehkä tällä on vaikutusta asiaan.
Parman kinkkua jotkut mussuttaa.
Mikäs ero on suomalaisella ja irlantilaisella 7 ruokalajin menyyllä?
Sitä ei tiedä.
Onhan Ranskassakin ylipainoisia.
On varmasti. Mutta ylipainoisten määrä lasketaan jotenkin suhteutettuna väestömäärään. Tässä maassa heitä on sillä tavalla enemmän eli liikaa.
On varmasti. Mutta ylipainoisten määrä lasketaan jotenkin suhteutettuna väestömäärään. Tässä maassa heitä on sillä tavalla enemmän eli liikaa.
Tuplasti syö, ka hyvin voi.
Ranskalaiset ei mussuta pizzaa eikä roskaruokaa, se on ero Suomeen.
Muuten pizzan oikea nimi suomeksi on avopiiras, moni ei taida tietääkään.
Syön täällä Suomessa 6 italialaista pizzaa viikossa, ei ole yhtään ylipainoa.
Syön puolikkaan pizzaa yhdellä aterialla. Lisäksi hedelmistä herkullisia ja terveellisiä smoothieita johon on lisätty maustamatonta heraproteiinijauhetta, oliiviöljyä, hunajaa, päärynä, omena, kiivi, persikka, appelsiini ja marjoja mustikka, puolukka jne.
Minusta ylipaino alkaa väsymyksestä. Minulle ylipaino alkoi noin 10v kun en saanut mennä nukkumaan riittävän aikaisin. Selätin ylipainon noin 25v. Jopa armeijassakin lihoin, juuri sen takia kun olin väsynyt ja söin liikaa.
Kun on väsynyt, syö että saa voimia syö liikaa.
Tai kuntoilee jotta kunto nousee ja sitten väsyy ja syö liikaa.
Mitä 30 min kulutat, syöt ne kalorit minuutissa.
Pzza on suomeksi pitsa, tämän tietää jokainen!
Oletko ihan varma?
Terve väsymys kuuluu kuntoiluun.
Lieneekö mitään yhtäläisyyttä espanjalaisten ruokailitapoihin?
Pitkällä siestajaksolla ei ole kiirettä ahmimiseen vaan ruokailu on rauhallinen perhetapahtuma.
Iltaisin sama juttu. Koko klaani istuu pöydän ääressä ilman kiirettä mihinkään. Ruokailu on seurustelutapahtuma jolloin hilalleen, pieninä annoksina nautitut ravinteet ehtivät saamaan aikaan kylläisyyden tunteen ahmimatta.
Ruokailu on sosiaalinen eikä ahmimistapahtuma.
Onhan se erilaista sellaisessa ilmastossa, se vaikuttaa mieltä.
Säänöllisesti syön joka päivä.
Sitä on tehtävä.
Ruokakulttuuria on ollut jo miljoonia vuosia.