Maailman onnellisimmat yhteisöt ovat kaukana Suomesta

"Maanviljelyyn perustuvassa yhteisössä tietää, mitä tapahtuu tulevana keväänä ja syksyn sadonkorjuussa."

Itse asiassa maataloudessa on paljon suuremmat riskit kuin metsästyksessä ja keräilyssä. Raamatun aikana hengissä pysyminen perustui kahteen viljaan, ohraan ja vehnään. Jos niiden sato tuhoutui niin sitten tuli nälänhätä ja joukkokuolemat. Ei ole lainkaan ihme, että nälänhätä on yksi yleisimpiä vitsauksia Raamatussa ja Jumala piinaa nälänhädällä niskuroivaa ja napisevaa Israelin kansaa.

Metsästys ja keräily perustuu samoilla leveysasteilla jopa useisiin kymmeniin kasvi- ja eläinlajeihin. Mikään kato ei vie näitä kaikkia kerralla. Siksi metsästäjäkeräilijät eivät huolehdi tulevaisuudesta. Heidän käsitemaailmastaan puuttuu kokonaan futuuri aikamuoto. Sen sijaan maatalouden ja omaisuuden orjuuttama ihminen elää tulevaisuuden haaveissa "Teen sitä ja tätä kun olen kerännyt tämän verran viljaa/rahaa", "Nyt on kurjaa, mutta kun olen raatanut asuntolainan eteen 20 vuotta niin sitten helpottaa". Klassinen aforismi ja hyvinvointivalmentajien mantra nykyhetken kurjuudessa kituville ja tulevaisuudesta haaveileville länsimaisille ihmisille on carpe diem, tartu hetkeen.

Maanviljelys ei siis tuo turvaa vaan päin vastoin muutamaan lajiin keskittyminen lisää massiivisesti riskejä epäonnistumisesta ja katastrofista.

Anonyymi kirjoitti:

"Maanviljelyyn perustuvassa yhteisössä tietää, mitä tapahtuu tulevana keväänä ja syksyn sadonkorjuussa."

Itse asiassa maataloudessa on paljon suuremmat riskit kuin metsästyksessä ja keräilyssä. Raamatun aikana hengissä pysyminen perustui kahteen viljaan, ohraan ja vehnään. Jos niiden sato tuhoutui niin sitten tuli nälänhätä ja joukkokuolemat. Ei ole lainkaan ihme, että nälänhätä on yksi yleisimpiä vitsauksia Raamatussa ja Jumala piinaa nälänhädällä niskuroivaa ja napisevaa Israelin kansaa.

Metsästys ja keräily perustuu samoilla leveysasteilla jopa useisiin kymmeniin kasvi- ja eläinlajeihin. Mikään kato ei vie näitä kaikkia kerralla. Siksi metsästäjäkeräilijät eivät huolehdi tulevaisuudesta. Heidän käsitemaailmastaan puuttuu kokonaan futuuri aikamuoto. Sen sijaan maatalouden ja omaisuuden orjuuttama ihminen elää tulevaisuuden haaveissa "Teen sitä ja tätä kun olen kerännyt tämän verran viljaa/rahaa", "Nyt on kurjaa, mutta kun olen raatanut asuntolainan eteen 20 vuotta niin sitten helpottaa". Klassinen aforismi ja hyvinvointivalmentajien mantra nykyhetken kurjuudessa kituville ja tulevaisuudesta haaveileville länsimaisille ihmisille on carpe diem, tartu hetkeen.

Maanviljelys ei siis tuo turvaa vaan päin vastoin muutamaan lajiin keskittyminen lisää massiivisesti riskejä epäonnistumisesta ja katastrofista.

Lue lisää

Pointtisi on hyvä, mutta kyllä maanviljely toi turvaa. Se aiheutti myös voimakkaan väestön kasvun, josta seurasi toki sitten riskejä yhteiskuntaan, mutta se ei ole suoranainen seuraus itse maanviljelystä. Tähän väestönkasvuun kun tarvitaa muutakin kuin maanvilejlyyn siirtyminen.

Haukut siis väärää puuta, vaikka hyvä pointtisi toki on.

Anonyymi kirjoitti:

Pointtisi on hyvä, mutta kyllä maanviljely toi turvaa. Se aiheutti myös voimakkaan väestön kasvun, josta seurasi toki sitten riskejä yhteiskuntaan, mutta se ei ole suoranainen seuraus itse maanviljelystä. Tähän väestönkasvuun kun tarvitaa muutakin kuin maanvilejlyyn siirtyminen.

Haukut siis väärää puuta, vaikka hyvä pointtisi toki on.

Lue lisää

”Se aiheutti myös voimakkaan väestön kasvun, josta seurasi toki sitten riskejä yhteiskuntaan, mutta se ei ole suoranainen seuraus itse maanviljelystä.”

Ravinnoksi käytettävien lajikirjon supistuminen lisäsi riskejä ja tämä on suora seuraus maanviljelyksestä. Tarkempi mekanismi liittyy siihen, että maanviljelys vaati niin paljon työtä, että keräily- ja metsästystaidot unohtuivat.

Maanviljelys mahdollisti suuremman väestömäärän. Tämä ei sinänsä muuttanut riskin todennäköisyyttä, mutta kylläkin seurannaisvaikutuksia. Isompi joukko ihmisiä kärsi ja kuoli nälkään katovuosina eli maatalouden myötä kärsimyksen määrä lisääntyi ja kärsimys alkoi vähentyä vasta 1800 -luvun lopulla kun maatalous alkoi koneellistua, tehokkaat lannoitteet ja torjunta-aineet keksittiin, ruuan jakelu globalisoitui ja moderni lääketiede alkoi poistaa sairauksia.

Anonyymi kirjoitti:

”Se aiheutti myös voimakkaan väestön kasvun, josta seurasi toki sitten riskejä yhteiskuntaan, mutta se ei ole suoranainen seuraus itse maanviljelystä.”

Ravinnoksi käytettävien lajikirjon supistuminen lisäsi riskejä ja tämä on suora seuraus maanviljelyksestä. Tarkempi mekanismi liittyy siihen, että maanviljelys vaati niin paljon työtä, että keräily- ja metsästystaidot unohtuivat.

Maanviljelys mahdollisti suuremman väestömäärän. Tämä ei sinänsä muuttanut riskin todennäköisyyttä, mutta kylläkin seurannaisvaikutuksia. Isompi joukko ihmisiä kärsi ja kuoli nälkään katovuosina eli maatalouden myötä kärsimyksen määrä lisääntyi ja kärsimys alkoi vähentyä vasta 1800 -luvun lopulla kun maatalous alkoi koneellistua, tehokkaat lannoitteet ja torjunta-aineet keksittiin, ruuan jakelu globalisoitui ja moderni lääketiede alkoi poistaa sairauksia.

Lue lisää

En usko, että maanviljely sinänsä aiheuttaa lajikirjon supistumista. Mutta yhtesikunnallisien muutoksien seurauksena sitä sitten aiheutuu pitkällä aikavälillä.

Maanviljelys ei sinänsä pakota laajentamaan sitä lähes ainoaksi ravinnon tuotantotavaksi, vaan olisi voitu pysyä pienimuotisessa tuotannossa ja siirytä katovuosina jälleen metsästämään (kuten tehtiinkin usein aluksi). Mutta huono yhteiskuntapolitiikka on sitten asia erikseen. Haukut väärää puuta edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

En usko, että maanviljely sinänsä aiheuttaa lajikirjon supistumista. Mutta yhtesikunnallisien muutoksien seurauksena sitä sitten aiheutuu pitkällä aikavälillä.

Maanviljelys ei sinänsä pakota laajentamaan sitä lähes ainoaksi ravinnon tuotantotavaksi, vaan olisi voitu pysyä pienimuotisessa tuotannossa ja siirytä katovuosina jälleen metsästämään (kuten tehtiinkin usein aluksi). Mutta huono yhteiskuntapolitiikka on sitten asia erikseen. Haukut väärää puuta edelleen.

Lue lisää

”En usko, että maanviljely sinänsä aiheuttaa lajikirjon supistumista.”

Aiheuttaa se ravinnoksi käytettävien lajien määrän supistumista. Maapallon kahdeksan miljardia ihmistä pysyy hengissä pääosin maissin, vehnän, riisin ja kanan turvin. Tämä on paljon suppeampi valikoima kuin metsästyksellä ja keräilyllä hankittaisiin.

”…olisi voitu pysyä pienimuotisessa tuotannossa ja siirytä katovuosina jälleen metsästämään (kuten tehtiinkin usein aluksi).”

Ihmisen aika ei riittänyt maanviljelyyn ja metsästykseen. Maanviljelijä ei ole metsästyksen ammattilainen.

"Terveellisempää? Jos sairastui, melko varmasti kuoli aika nopeasti."

No tämä todettiin kolumnissa. Ne jotka selviytyivät, olivat vahvoja ja terveitä ja elivät pitkään. Se on katsos normaalia evoluutiota.

"Pitkäikäisempää? Ehkä saattoi elää kolmekymppiseksi."

Selviytyjät elivät pitempään.

"Ja lapsikuolleisuuskin oli varmaan aika korkeaa."

Normaalia evoluutiota.

"Vapaampaa? Sai varmasti vapaasti kyhjöttää kylmissään luolan perillä tai risuista rakennetussa majassa. Ainakin siihen asti kun joku kopautti kivikirveellä hengiltä.

Eikä ollut edes televisiota..."

Metsästäjäkeräilijöiden vahvuus ei ollut se, että kyhjötetään yksin kuten onnettomat länsimaiset nykyihmiset tekevät omaisuutensa keskellä. Metsästäjäkeräilijät olivat tiivis ryhmä, jonka tärkein ominaisuus oli sosiaalisuus ja tiivis yhteisö.

Anonyymi kirjoitti:

"Terveellisempää? Jos sairastui, melko varmasti kuoli aika nopeasti."

No tämä todettiin kolumnissa. Ne jotka selviytyivät, olivat vahvoja ja terveitä ja elivät pitkään. Se on katsos normaalia evoluutiota.

"Pitkäikäisempää? Ehkä saattoi elää kolmekymppiseksi."

Selviytyjät elivät pitempään.

"Ja lapsikuolleisuuskin oli varmaan aika korkeaa."

Normaalia evoluutiota.

"Vapaampaa? Sai varmasti vapaasti kyhjöttää kylmissään luolan perillä tai risuista rakennetussa majassa. Ainakin siihen asti kun joku kopautti kivikirveellä hengiltä.

Eikä ollut edes televisiota..."

Metsästäjäkeräilijöiden vahvuus ei ollut se, että kyhjötetään yksin kuten onnettomat länsimaiset nykyihmiset tekevät omaisuutensa keskellä. Metsästäjäkeräilijät olivat tiivis ryhmä, jonka tärkein ominaisuus oli sosiaalisuus ja tiivis yhteisö.

Lue lisää

Niin, ne jotka sattuivat selviytymään. Jos muutama prosentti selviytyi, se ei paljon lohduta niitä, jotka kuolivat nuorina tai jo lapsina. Eikä terveys ja vahvuus paljon auta, jos katkaisee jalkansa metsästysonnettomuudessa, tai jos taittaa niskansa pudotessaan kalliolta.

Kulttuurievoluution kautta ihmiskunta kehittyi ja esim. sairauksiin on keksitty parannuskeinoja ja kehitys yleensä kehittyi. Ja siihen on tarvittu maanviljelystä, karjanhoitoa, käsityöläisyyttä, kauppaa ja yleensä erikoistumista ja työnjakoa. Paluuta menneisyyteen ei enää ole. (Paluuta kuvitteelliseen lintukotoon?)

Ja varmasti oli tiivis yhteisö, jos ei ollut kuin parikymmentä ihmistä koko porukassa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ne jotka sattuivat selviytymään. Jos muutama prosentti selviytyi, se ei paljon lohduta niitä, jotka kuolivat nuorina tai jo lapsina. Eikä terveys ja vahvuus paljon auta, jos katkaisee jalkansa metsästysonnettomuudessa, tai jos taittaa niskansa pudotessaan kalliolta.

Kulttuurievoluution kautta ihmiskunta kehittyi ja esim. sairauksiin on keksitty parannuskeinoja ja kehitys yleensä kehittyi. Ja siihen on tarvittu maanviljelystä, karjanhoitoa, käsityöläisyyttä, kauppaa ja yleensä erikoistumista ja työnjakoa. Paluuta menneisyyteen ei enää ole. (Paluuta kuvitteelliseen lintukotoon?)

Ja varmasti oli tiivis yhteisö, jos ei ollut kuin parikymmentä ihmistä koko porukassa.

Lue lisää

"Jos muutama prosentti selviytyi, se ei paljon lohduta niitä, jotka kuolivat nuorina tai jo lapsina."

Yksi ihmispari voi teoreettisesti saada 70 368 744 177 664 erilaista jälkeläistä. Nämä syntymättömät jälkeläiset ovat yhtä lohduttomia kuin nuorina tai lapsena kuolleet.

"Eikä terveys ja vahvuus paljon auta, jos katkaisee jalkansa metsästysonnettomuudessa, tai jos taittaa niskansa pudotessaan kalliolta."

Riskinottoherkkyys ja pakorefleksin herkkyys ovat biologisia ominaisuuksia. Metsästysonnettomuus tai kalliolta putoaminen ei siis ole pelkkä satunnainen tapaturma vaan normaalia luonnonvalintaa. Nykyään se sama toimii vaarallisilla työkaluilla, aseilla, päihteillä, kulkuneuvoilla jne.

"Kulttuurievoluution kautta ihmiskunta kehittyi..."

Kehittyi, jos ihmiskunta määritellään kulttuuriseksi kokonaisuudeksi, mutta jos ihmiskunta on biologinen joukko, ihmislaji niin kehitystä ei ole tapahtunut, koska aikajänne on niin lyhyt.

"...sairauksiin on keksitty parannuskeinoja ja kehitys yleensä kehittyi."

Sairauksien parantaminen on biologista taantumista kun puututaan evoluutioon.

"Ja varmasti oli tiivis yhteisö, jos ei ollut kuin parikymmentä ihmistä koko porukassa."

150 on maksimikoko. Se tunnetaan Dunbarin lukuna.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dunbar%27s_number

Tutkimusten mukaan raha ja omaisuus ei tuo onnellisuutta. Nykyihminen on pärjännyt ilman omaisuutta noin 97% ajasta, jonka laji on ollut olemassa. Onnellisuuden keskeisimmät tekijät ovat tosiaan sosiaaliset suhteet, tiivis yhteisö ja yhteistyö. Jos tarkastelet nykyihmisiä niin huomaat, että köyhimmätkin länsimaiset elävät paremmin kuin keskiaikaiset kuninkaat ja silti olemme edelleen onnettomia kaiken yltäkylläisyyden keskellä. Ilman omaisuutta luonnon keskellä elävät metsästäjäkeräilijät menevät heittämällä ohi länsimaisten ihmisten onnellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos muutama prosentti selviytyi, se ei paljon lohduta niitä, jotka kuolivat nuorina tai jo lapsina."

Yksi ihmispari voi teoreettisesti saada 70 368 744 177 664 erilaista jälkeläistä. Nämä syntymättömät jälkeläiset ovat yhtä lohduttomia kuin nuorina tai lapsena kuolleet.

"Eikä terveys ja vahvuus paljon auta, jos katkaisee jalkansa metsästysonnettomuudessa, tai jos taittaa niskansa pudotessaan kalliolta."

Riskinottoherkkyys ja pakorefleksin herkkyys ovat biologisia ominaisuuksia. Metsästysonnettomuus tai kalliolta putoaminen ei siis ole pelkkä satunnainen tapaturma vaan normaalia luonnonvalintaa. Nykyään se sama toimii vaarallisilla työkaluilla, aseilla, päihteillä, kulkuneuvoilla jne.

"Kulttuurievoluution kautta ihmiskunta kehittyi..."

Kehittyi, jos ihmiskunta määritellään kulttuuriseksi kokonaisuudeksi, mutta jos ihmiskunta on biologinen joukko, ihmislaji niin kehitystä ei ole tapahtunut, koska aikajänne on niin lyhyt.

"...sairauksiin on keksitty parannuskeinoja ja kehitys yleensä kehittyi."

Sairauksien parantaminen on biologista taantumista kun puututaan evoluutioon.

"Ja varmasti oli tiivis yhteisö, jos ei ollut kuin parikymmentä ihmistä koko porukassa."

150 on maksimikoko. Se tunnetaan Dunbarin lukuna.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dunbar%27s_number

Tutkimusten mukaan raha ja omaisuus ei tuo onnellisuutta. Nykyihminen on pärjännyt ilman omaisuutta noin 97% ajasta, jonka laji on ollut olemassa. Onnellisuuden keskeisimmät tekijät ovat tosiaan sosiaaliset suhteet, tiivis yhteisö ja yhteistyö. Jos tarkastelet nykyihmisiä niin huomaat, että köyhimmätkin länsimaiset elävät paremmin kuin keskiaikaiset kuninkaat ja silti olemme edelleen onnettomia kaiken yltäkylläisyyden keskellä. Ilman omaisuutta luonnon keskellä elävät metsästäjäkeräilijät menevät heittämällä ohi länsimaisten ihmisten onnellisuudesta.

Lue lisää

Onko tapaturmassa kuoleminen luonnonvalintaa???

Tai tulivuorenpurkauksessa kuoleminen???

Anonyymi kirjoitti:

Onko tapaturmassa kuoleminen luonnonvalintaa???

Tai tulivuorenpurkauksessa kuoleminen???

”Onko tapaturmassa kuoleminen luonnonvalintaa???”

Käytit esimerkkeinä metsästysonnettomuutta ja kalliolta putoamista. Ne eivät ole tapaturmia. Ihminen voi hallita niihin liittyviä riskejä itse.

Tapaturman määritelmä on: ”Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.”

”Tai tulivuorenpurkauksessa kuoleminen???”


Ei ole tapaturma. Tulivuorenpurkauksessa kuoleminen on odotettavissa, jos menet kiipeilemään liian lähelle sen kraateria.

Anonyymi kirjoitti:

”Onko tapaturmassa kuoleminen luonnonvalintaa???”

Käytit esimerkkeinä metsästysonnettomuutta ja kalliolta putoamista. Ne eivät ole tapaturmia. Ihminen voi hallita niihin liittyviä riskejä itse.

Tapaturman määritelmä on: ”Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.”

”Tai tulivuorenpurkauksessa kuoleminen???”


Ei ole tapaturma. Tulivuorenpurkauksessa kuoleminen on odotettavissa, jos menet kiipeilemään liian lähelle sen kraateria.

Lue lisää

Jos mammutti talloo jalkoihinsa, eiköhän se ole metsästysonnettomuus.
Jos kallio yllättäen pettää jalkojen alta, se on siis vain huolimattomuutta.

Ja kysy pompeijilaisilta tulivuorenpurkauksista...

"Ydinvoima on turvallinen voima, ei vaan pidä mennä lähelle asumaan..."

Anonyymi kirjoitti:

Jos mammutti talloo jalkoihinsa, eiköhän se ole metsästysonnettomuus.
Jos kallio yllättäen pettää jalkojen alta, se on siis vain huolimattomuutta.

Ja kysy pompeijilaisilta tulivuorenpurkauksista...

"Ydinvoima on turvallinen voima, ei vaan pidä mennä lähelle asumaan..."

Lue lisää

”Jos mammutti talloo jalkoihinsa, eiköhän se ole metsästysonnettomuus.”

Totta kai se on onnettomuus, mutta äsken väitit sitä tapaturmaksi. Koita ymmärtää näiden ero. Tapaturma on ennakoimaton tapahtuma, johon ei voi varautua. Jos menet ärsyttämään mammuttia, on hyvin mahdollista, että se talloo sinut hengiltä. Kyse on siis tietoisesta riskinotosta.

”Jos kallio yllättäen pettää jalkojen alta, se on siis vain huolimattomuutta.”

Jos se on kiinteä kallio niin sitten se on tapaturma, mutta jos menee irtokivikkoon ja kuolee kivivyöryyn niin se on Darwin awardsin paikka.

homo pedarien taivas ?

Anonyymi kirjoitti:

homo pedarien taivas ?

Näin tekoäly kertoo

AimoAteisti kirjoitti:

Näin tekoäly kertoo

Vatikaani on maailman pienin valtio, mutta sen elämäntapa on kaikkea muuta kuin tavallinen. Koska kyseessä on katolisen kirkon keskus, Vatikaanin arki poikkeaa merkittävästi muista maista – erityisesti perhe-elämän ja nuorten näkökulmasta.

🏛️ Yleinen elämäntapa Vatikaanissa
- Vatikaanissa asuu noin 800–900 ihmistä, joista suurin osa on kirkon työntekijöitä: kardinaaleja, pappeja, nunnia ja Sveitsin kaartin sotilaita.
- Asukkaat eivät omista asuntojaan – he saavat ne käyttöönsä virkatehtävien ajaksi.
- Vatikaanissa ei ole tavallisia kauppoja, kouluja tai sairaaloita – palvelut hoidetaan pääosin Rooman puolella.

💰 Talous
- Vatikaanin talous perustuu lahjoituksiin, museotuloihin (esim. Vatikaanin museot ja Sikstuksen kappeli) sekä investointeihin.
- Vatikaanilla on oma pankki (IOR), mutta sen toiminta on tarkasti säädelty.
- Talous on melko vakaa, mutta läpinäkyvyyden puute on herättänyt kritiikkiä.

😊 Onnellisuus ja hyvinvointi
- Onnellisuutta ei mitata Vatikaanissa samalla tavalla kuin muissa maissa, mutta hengellinen elämä ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä arvoja.
- Monet asukkaat kokevat elämänsä merkitykselliseksi, koska he palvelevat uskonnollista tehtävää.

👨‍👩‍👧‍👦 Perhe-elämä
- Vatikaanissa ei ole varsinaisia perheitä – suurin osa asukkaista on selibaatissa eläviä kirkon jäseniä.
- Poikkeuksena ovat Sveitsin kaartin sotilaat, joilla voi olla perhe ja lapsia, mutta heidänkin elämänsä on vahvasti sidottu virkatehtäviin.

🧒 Lapset ja nuoret
- Vatikaanissa ei ole omaa koululaitosta, joten harvat lapset käyvät koulua Roomassa.
- Nuoria ei juurikaan asu Vatikaanissa – väestö on pääosin aikuisia kirkon työntekijöitä.
- Nuorten näkökulmasta Vatikaani ei ole paikka, jossa eletään tavallista nuoruuden elämää – se on enemmän hengellisen palveluksen keskus.

Vatikaani on siis enemmän instituutio kuin yhteiskunta. Se tarjoaa ainutlaatuisen elämänmuodon niille, jotka ovat valinneet hengellisen uran – mutta tavallista perhearkea tai nuoruutta siellä ei juuri eletä.

Jos haluat, voin vertailla Vatikaanin elämää johonkin toiseen pieneen valtioon, kuten Monacoon tai San Marinoon. Kiinnostaisiko se?