Kun uskon hyvään, joka on saanut nimen Jumala lapsuudestani, uskon pahaan, ja sen ilmentymä taas on Saatana. Uskon myös henkiin, jälleensyntymiseen, uskon että ihminen voi omilla voimavaroillaan toteuttaa telepatiaa ym. Uskon myös yliluonnollisiin asioihin, taikoihin, magiaan, enkeleihin... Jaa... Eli olen tässä hieman ihmetellyt omaa paikkaani, mikä ihmeen uskojen sekasikiö olen? Vai olenko vain oikeassa, eli ei ole yhtä ainoaa uskoa, vaan kaikki on totuus, ainakin sille joka uskoo. Ja minulle kaikki on totuus, tiedän että olen kiertänyt jälleensyntymisen merkeissä kauan, enkä ole vieläkään saanut karmaani sovitettua. Mutta uskon senkin, että Jumala meitä täällä kierrättää, että oppisimme, ja sovittaisimme syntimme. jaa-a, ymmärsiköhän kukaan mistään?
Mikäs minä olen?
Nimetön
5507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hus, mene helluntalaisia häiritsemään ;D
Luonnonuskontoihin ei kuulu usko persoonalliseen paholaisjumaluuteen.
Vakavasti: sinulla on täysi oikeus määritellä itsesi ihan niin kuin haluat. Keksi ikioma uskontosi!
Usko hyvään Jumalaan ja jälleensyntymiseen on tyypillistä hindulaisuudelle ja erityisesti ns. Krishna-liikkeelle. Buddhalainen et voi olla, koska buddhalaisuudessa ei varsinaisesti uskota Jumalaan vaan korkeintaan jumaluuden asteelle kohonneisiin sieluihin. Kristittykään et taida olla, koska kristinusko pyörii Jeesuksen persoonan ympärillä. Ja juutalaisena joutuisit noudattamaan Mooseksen lakia ja uskomaan tarkoin määriteltyyn Jumalaan, jonka nimiä ovat mm. JHWH, El, Adonai. Karma on keskeinen ajatus sekä buddhalaisuudessa että hindulaisuudessa, ja ainakin hindulaisuuteen kuuluu ajatus että Jumalan luokse on muitakin teitä. Spiritualismi saattaa olla lähellä omaa käsitystäsi hengistä yms, ehkä myös teosofia. Wiccasta en tiedä paljon mitään, keskeistä lienee Jumalattaren palvominen ja tietyt rituaalit ja taiat.
Itse edustan lähinnä kveekarismia, joka on hyvin väljästi määritelty ja suvaitsevainen kristillinen uskonsuunta. Sille on tyypillistä lähinnä kaksi asiaa: 1) Jokaisen ihmisen sisimmässä on jumalallinen kipinä 2) Jumalan voi löytää parhaiten omasta sisimmästään hiljaisessa rukouksessa, ja siksi pappeja ja sakramentteja ei tarvita.
En tiedä, onko sinun välttämättä edes tarpeen määritellä omaa uskoasi jollakin erityisellä nimikkeellä. Minä pidän itseäni jonkinlaisena kristittynä, koska uskon Jeesuksen opetuksiin ja yritän noudattaa niitä. En kuitenkaan löydä kovin monia samoin ajattelevia kristittyjen piiristä ja tunnen hengenheimolaisuutta myös hindujen ja buddhalaisten kanssa.
olet dualisti. Manikealainen tai kataari, ihan miten vaan haluat itseäsi kutsua.
Sellainen sekasoppa että ei nyt tule mieleen mitään tiettyä uskontoa, mutta käsittääkseni new agen piireissä uskotaan jos jonkinlaiseen käsillä parantamiseen, telepatiaan, energioihin, jälleensyntymiseen, enkeleihin, yms. Google on ystäväsi tässäkin asiassa, suomeksikin varmasti löytynee.
Yleensä uskominen kaikkeen mahdolliseen yliluonnollisena pidettyyn liittyy lähinnä new ageen. New age ei tosin ole uskonto, mutta en ainakaan tähän hätään keksi mitään uskontoa, jossa saa uskoa kaikkeen mahdolliseen mihin vain uskoa voi.
Toki monet venyttävät oman uskontonsa rajoja, ja ovat kaikessa rauhassa vaikkapa luterilaisia, jotka nyt vain sattuvat uskomaan magiaan, jälleensyntymään ja vaikka mihin. Minusta kyseessä on kuitenkin ihan oma yksilöllinen uskonto, joka ottaa vaikutteita new agesta.