Posti kulkee, kusti polkee – rahat loppu myyntiin
Suomen talouden surkeaa tilaa kuvaa myös postin vieminen pörssiin. Valtion kokonaan omistama Posti jakoi viime vuodelta 150 miljoonan euron ylimääräisen osingon 32 miljoonan perusosingon lisäksi. Posti-konsernin tulos viime vuonna oli 43 miljoonaa euroa. 2025 tammi-kesäkuun tulos on romahtanut 3,5 miljoonaan euroon (edellisvuonna 6 kk 19,6 milj €).
Kaikki osingot jaettiin velaksi. Korollisten velkojen määrä lisääntyi puolessa vuodessa 184,5 miljoonaa euroa viime vuoden lopun 97,7 miljoonasta eurosta. Osingot jaettiin siis kokonaan velaksi. Korolliseksi velaksi en ole laskenut vuokrasopimuksiin liittyvää laskennallista velkaa. Todelliset asiantuntijat käsittelevät vuokrasopimukset korollisena velkana, jolloin velkaa saadaan postille 262 miljoonaa euroa lisää.
Sijoittajat riemuitsevat, koska valtio joutuu myymään osakkeita halvalla. Halvalla myyvät vain persaukiset pakkotilanteessa. Samalla tavalla halvalla myytiin Fortum pörssiin. Mitään ei ole opittu.
Bloomberg on arvioinut Postin markkina-arvoksi listauksessa 300-400 miljoonaa euroa. Kauppalehden analyytikko oli numeroakrobatiaa käyttäen saanut markkina-arvoksi jopa 800 miljoonaa euroa. Samainen analyytikko piti Postia osingonjakokykyisenä yhtiönä. Häneltä on ilmeisesti jäänyt 2025 puolivuosikatsaus lukematta. Hän arvioi osinkojen tulevaksi määräksi 7 % markkina-arvosta, mikä olisi pörssin parhaimmistoa. No siihen päästään myös myymällä halvalla.
Kauppalehden osinkoarvio tarkoittaisi 30 miljoonaa euroa, joka on samaa tasoa kuin perusosinko viime vuosina. 2023 Postin tulos oli tappiollinen 25 miljoonaa, viime vuonna voitollinen 44 miljoonaa ja tänä vuonna tuskin yli kymmentä miljoonaa euroa. On siinä postinkantajilla kovat paikat edessä. Postin henkilöstömäärä on nyt 12.200 ja laskenut viime vuosina. Tuloksen saavuttamiseksi henkilöstöä joudutaan vähentämään lisää, koska hinnankorotukset johtaisivat paperipostin määrän vähentymiseen edelleen ja pakettien kuljetuksessa kilpailu on kovaa (PostNord, DHL, Matkahuolto, DB Schenker).
Valtioneuvosto tiedotti viikolla, että valtio säilyy enemmistöomistajana Postissa. Tulospalkkioista kiinnostunut johto tuskin enää menee takki auki ulkomaille. Posti koki omat tappionsa Itella-nimellä ja Venäjältä tultiin takaisin häntä koipien välissä.
Jos valtio myy osakkeistaan 40 % sijoittajille, se saisi 400 miljoonan euron markkina-arvon mukaan laskien 160 miljoonaa euroa. Jos Posti pystyisi jakamaan osinkoja 30 miljoonaa euroa vuodessa, valtio menettäisi saamansa kauppahinnan 13 vuodessa sijoittajille maksettuina osinkoina. 13 vuotta on kolme eduskuntakautta. Se on pyrähdys ihmisen elämässä. Onhan postilaitos toiminut Suomessa vuodesta 1638, melkein 400 vuotta.
Postin toimitusjohtajan palkka viime vuonna oli 1 miljoona euroa. Kaksi kertaa vähemmän kuin Fortumin toimitusjohtaja, jonka palkat bonuksineen oli viime vuodelta 2,2 miljoonaa euroa.
Suomalaiset lähettävät vielä paperipostissa joulukortteja ja kirjeitä. Niiden postimaksu 2,75 euroa on arvonlisäverotonta. Mutta voiko pörssiyhtiöllä olla verotonta toimintaa? Jos ei, postimerkin hinta nousee 3,45 euroon. Kun aloitin DX-kuuntelun 1962 ulkomaan kirjeen postimerkki maksoi 35 markkaa, nykyrahassa 0,94 euroa. Automaatio on tehostanut postin toiminnan 3 kertaa kalliimmaksi.
1960-luvulla postia kuljetettiin kuutena päivänä viikossa ja joissakin kaupungeissa kaksi kertaa päivässä. Nyt postin jakeluvelvoite kirjeille on kolme kertaa viikossa. Kirjeet ovat muuttuneet sähköpostiviesteiksi. Enää Posti-Armi (Hiiden kylän postineiti) ei ihmettele sitä kuinka Pauli sai 100 päivän aikana joka päivä yhden tai useamman kirjeen ulkomailta.
Postiin olennaisena osana kuulunut Postisäästöpankki on tuhlattu julkisen kulutuksen alttarille jo aiemmin. Postipankki toimi yli 100 vuotta, ja se on ollut sijoittajien rahastamana vuodesta 1998: ensin Leonia-nimellä ja nykyisin Danske Bank´kina.
Suomen talouden surkeaa tilaa kuvaa myös postin vieminen pörssiin. Valtion kokonaan omistama Posti jakoi viime vuodelta 150 miljoonan euron ylimääräisen osingon 32 miljoonan perusosingon lisäksi. Posti-konsernin tulos viime vuonna oli 43 miljoonaa euroa. 2025 tammi-kesäkuun tulos on romahtanut 3,5 miljoonaan euroon (edellisvuonna 6 kk 19,6 milj €).
Kaikki osingot jaettiin velaksi. Korollisten velkojen määrä lisääntyi puolessa vuodessa 184,5 miljoonaa euroa viime vuoden lopun 97,7 miljoonasta eurosta. Osingot jaettiin siis kokonaan velaksi. Korolliseksi velaksi en ole laskenut vuokrasopimuksiin liittyvää laskennallista velkaa. Todelliset asiantuntijat käsittelevät vuokrasopimukset korollisena velkana, jolloin velkaa saadaan postille 262 miljoonaa euroa lisää.
Sijoittajat riemuitsevat, koska valtio joutuu myymään osakkeita halvalla. Halvalla myyvät vain persaukiset pakkotilanteessa. Samalla tavalla halvalla myytiin Fortum pörssiin. Mitään ei ole opittu.
Bloomberg on arvioinut Postin markkina-arvoksi listauksessa 300-400 miljoonaa euroa. Kauppalehden analyytikko oli numeroakrobatiaa käyttäen saanut markkina-arvoksi jopa 800 miljoonaa euroa. Samainen analyytikko piti Postia osingonjakokykyisenä yhtiönä. Häneltä on ilmeisesti jäänyt 2025 puolivuosikatsaus lukematta. Hän arvioi osinkojen tulevaksi määräksi 7 % markkina-arvosta, mikä olisi pörssin parhaimmistoa. No siihen päästään myös myymällä halvalla.
Kauppalehden osinkoarvio tarkoittaisi 30 miljoonaa euroa, joka on samaa tasoa kuin perusosinko viime vuosina. 2023 Postin tulos oli tappiollinen 25 miljoonaa, viime vuonna voitollinen 44 miljoonaa ja tänä vuonna tuskin yli kymmentä miljoonaa euroa. On siinä postinkantajilla kovat paikat edessä. Postin henkilöstömäärä on nyt 12.200 ja laskenut viime vuosina. Tuloksen saavuttamiseksi henkilöstöä joudutaan vähentämään lisää, koska hinnankorotukset johtaisivat paperipostin määrän vähentymiseen edelleen ja pakettien kuljetuksessa kilpailu on kovaa (PostNord, DHL, Matkahuolto, DB Schenker).
Valtioneuvosto tiedotti viikolla, että valtio säilyy enemmistöomistajana Postissa. Tulospalkkioista kiinnostunut johto tuskin enää menee takki auki ulkomaille. Posti koki omat tappionsa Itella-nimellä ja Venäjältä tultiin takaisin häntä koipien välissä.
Jos valtio myy osakkeistaan 40 % sijoittajille, se saisi 400 miljoonan euron markkina-arvon mukaan laskien 160 miljoonaa euroa. Jos Posti pystyisi jakamaan osinkoja 30 miljoonaa euroa vuodessa, valtio menettäisi saamansa kauppahinnan 13 vuodessa sijoittajille maksettuina osinkoina. 13 vuotta on kolme eduskuntakautta. Se on pyrähdys ihmisen elämässä. Onhan postilaitos toiminut Suomessa vuodesta 1638, melkein 400 vuotta.
Postin toimitusjohtajan palkka viime vuonna oli 1 miljoona euroa. Kaksi kertaa vähemmän kuin Fortumin toimitusjohtaja, jonka palkat bonuksineen oli viime vuodelta 2,2 miljoonaa euroa.
Suomalaiset lähettävät vielä paperipostissa joulukortteja ja kirjeitä. Niiden postimaksu 2,75 euroa on arvonlisäverotonta. Mutta voiko pörssiyhtiöllä olla verotonta toimintaa? Jos ei, postimerkin hinta nousee 3,45 euroon. Kun aloitin DX-kuuntelun 1962 ulkomaan kirjeen postimerkki maksoi 35 markkaa, nykyrahassa 0,94 euroa. Automaatio on tehostanut postin toiminnan 3 kertaa kalliimmaksi.
1960-luvulla postia kuljetettiin kuutena päivänä viikossa ja joissakin kaupungeissa kaksi kertaa päivässä. Nyt postin jakeluvelvoite kirjeille on kolme kertaa viikossa. Kirjeet ovat muuttuneet sähköpostiviesteiksi. Enää Posti-Armi (Hiiden kylän postineiti) ei ihmettele sitä kuinka Pauli sai 100 päivän aikana joka päivä yhden tai useamman kirjeen ulkomailta.
Postiin olennaisena osana kuulunut Postisäästöpankki on tuhlattu julkisen kulutuksen alttarille jo aiemmin. Postipankki toimi yli 100 vuotta, ja se on ollut sijoittajien rahastamana vuodesta 1998: ensin Leonia-nimellä ja nykyisin Danske Bank´kina.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.