Castanedan kirjoista

Muistaakseni useammassa kuin yhdessä kirjassa eli saattoi olla juuri nuo kaksi kirjaa, mutta en mene vannomaan kun Castanedojen luvusta alkaa olla aikaa niin vietävän kauan etten muista.

Hieman pokkaa se vaatii, mutta kokeile noita Don Juan Matusin tapoja! Rohkeasti vaan!

Väistele puita pimeässä metsässä, opettele "unennäön" alkeet, keskitä intentiosi purossa juoksevaan veteen, älä kiinnitä huomiotasi... Kokeiltuasi meillä on todennäköisesti yksi lisää meitä "castanedalaisia". Tervetuloa joukkoon iloiseen!

Oli hullu tai huijari, sillä ei ole niin väliä. Väliä on sillä, että olet ehkä oivaltava jotain uutta ja mielenkiintoista.

Isola Segreta kirjoitti:

Hieman pokkaa se vaatii, mutta kokeile noita Don Juan Matusin tapoja! Rohkeasti vaan!

Väistele puita pimeässä metsässä, opettele "unennäön" alkeet, keskitä intentiosi purossa juoksevaan veteen, älä kiinnitä huomiotasi... Kokeiltuasi meillä on todennäköisesti yksi lisää meitä "castanedalaisia". Tervetuloa joukkoon iloiseen!

Oli hullu tai huijari, sillä ei ole niin väliä. Väliä on sillä, että olet ehkä oivaltava jotain uutta ja mielenkiintoista.

Lue lisää

Näin on. Castanedahan on julistettu huijariksi sillä perusteella että ole ollut Meksikossa silloin kuin väittää jne tms blaa blaa. Mutta ei sillä ole väliä onko Don Juan todellinen henkilö vai ei vaan sillä että Castanedan kirjoissa piilee oikeasti paljon ideoita elämästä ja maailmasta. Olen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja: kokeile asioita ILMAN ENNAKKOLUULOJA niin....

Anders kirjoitti:

Näin on. Castanedahan on julistettu huijariksi sillä perusteella että ole ollut Meksikossa silloin kuin väittää jne tms blaa blaa. Mutta ei sillä ole väliä onko Don Juan todellinen henkilö vai ei vaan sillä että Castanedan kirjoissa piilee oikeasti paljon ideoita elämästä ja maailmasta. Olen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja: kokeile asioita ILMAN ENNAKKOLUULOJA niin....

Lue lisää

Luin aikoinaan nuo castanedat lähes kaikki, ja osan moneen kertaan. Sitten luin juttuja joissa Castaneda leimattiin huijariksi; ja ajattelin että voihan noihin tarinoihin "uskoa" kaunokirjallisessa mielessä.

Nyt en tiedä mitä ajatella. Miksei; jos haluaa kertoa kivan tarinan, niin tee sitä reilusti, ja sano että tämä on fantasiaa, tämä on kirjallisuutta?

Oma käsitykseni on että Castaneda nuorena opiskelijana kokeili peyotea; ei missään Meksikossa, vaan opiskelijaboksissaan; se oli kait sitä 1960-luvun "vapautumisen aikaa". Tarinat ovat syntyneet noista kokemuksista.

En tiedä missä määrin kyse oli oikeista hengellisistä kokemuksista. Mitä olen lukenut hänestä henkilönä, niin en jaksa uskoa. Pyrkimys kohti henkisyyttä toki hänen kirjoissaan on. Tuntuu että tässä on kyse siitä että etsijä alkaa esiintymään guruna.

Mitä olen etsijöitä muissa yhteyksissä nähnyt, niin sanoisin että useimmiten valtapyrkimys syrjäyttää alkuperäisen puhtaan etsimisen impulssin; ja vanhemmat, vakiintuneet etsijät usein ovat pelkkää valtapyydettä, joka verhoutuu uskonnollisen kielenkäytön taakse.

Se, että joku säilyisi puhtaana, ja nousisi gurun tasolle on harvinaista. Eikä edes tarpeellista; on suurta jo olla etsijä.

Kalki_Avatar kirjoitti:

Luin aikoinaan nuo castanedat lähes kaikki, ja osan moneen kertaan. Sitten luin juttuja joissa Castaneda leimattiin huijariksi; ja ajattelin että voihan noihin tarinoihin "uskoa" kaunokirjallisessa mielessä.

Nyt en tiedä mitä ajatella. Miksei; jos haluaa kertoa kivan tarinan, niin tee sitä reilusti, ja sano että tämä on fantasiaa, tämä on kirjallisuutta?

Oma käsitykseni on että Castaneda nuorena opiskelijana kokeili peyotea; ei missään Meksikossa, vaan opiskelijaboksissaan; se oli kait sitä 1960-luvun "vapautumisen aikaa". Tarinat ovat syntyneet noista kokemuksista.

En tiedä missä määrin kyse oli oikeista hengellisistä kokemuksista. Mitä olen lukenut hänestä henkilönä, niin en jaksa uskoa. Pyrkimys kohti henkisyyttä toki hänen kirjoissaan on. Tuntuu että tässä on kyse siitä että etsijä alkaa esiintymään guruna.

Mitä olen etsijöitä muissa yhteyksissä nähnyt, niin sanoisin että useimmiten valtapyrkimys syrjäyttää alkuperäisen puhtaan etsimisen impulssin; ja vanhemmat, vakiintuneet etsijät usein ovat pelkkää valtapyydettä, joka verhoutuu uskonnollisen kielenkäytön taakse.

Se, että joku säilyisi puhtaana, ja nousisi gurun tasolle on harvinaista. Eikä edes tarpeellista; on suurta jo olla etsijä.

Lue lisää

Humpsahdin CC:n maailmaan luettuani "vahingossa" nuorena Kotkan lahjan. Jollainlailla pidin siitä että CC oli kirjoissaan niin hömeli ja idiootti, se juuri teki kirjoista melkein todestaotettavia.

Mutta sitten tuli voimistelukirja - mikä helvetti se oli, tensegrity? - ja yhtäkkiä CC oli siinä samassa sontaläjässä kuin kaikki muutkin Herra Isoherrat jotka pyrkivät ylläpitämään jotain ihme systeemiä omissa nimissään. Olin hieman pettynyt, mutta en silti hylännyt kirjoja.

Olkoon äijä mitä on, tai siis oli. Tässäkin tapauksessa taas kerran on otettava se mikä on hyödyllistä ja hylättävä se mikä ei sitä ole. Olen CC:n kirjojen avulla ainakin saanut yllytettyä itseni tietoiseen unennäköön, ja siitä on ollut iloa. Sen verran pasko olen ihmisenä että se pyydystämis-puoli on jäänyt vähän silleen. Kai liikaa itsetärkeyttä että osaisi olla sopivasti irrallinen ja heittää mitä tahansa roolia joka nyt sattuisi jotain oleellista eteen tuomaan.

Aika reippaastikin CC on ollut avuksi siinä kun olen kehittänyt pikkuhiljaa uskonnollista vakaumustani panteistisestä Jumalasta. En tiedä olisinko päätynyt näin nopeasti (vain 20 vuotta, haha) moiseen aivomyrskyyn että on vain Yksi Jumala (Henki) kaikessa, ja hän/se haluaa rikastuttaa ja kasvattaa itseään kokemuksilla.

Toisekseen CC on ollut sikäli antoisa, että hänen kuvailemansa "epäorgaaniset" olennot ovat sievästi ohittaneet mielestäni rasittavat käsitteet enkeli, paholainen, keiju, maahinen, tonttu etc. Ihmispsyyke on liian raskautettu kaikenlaisilla nimikkeillä joiden perusteella kuvittelemme tietävämme kaikesta kaiken. Jos tilalle laitetaan jotakin mahdollisimman outoa ja epämääräistä, pääsemme ikäänkuin lähtöruutuun takaisin ja maailma on vielä tuore ja uusi.

Qadesha kirjoitti:

Humpsahdin CC:n maailmaan luettuani "vahingossa" nuorena Kotkan lahjan. Jollainlailla pidin siitä että CC oli kirjoissaan niin hömeli ja idiootti, se juuri teki kirjoista melkein todestaotettavia.

Mutta sitten tuli voimistelukirja - mikä helvetti se oli, tensegrity? - ja yhtäkkiä CC oli siinä samassa sontaläjässä kuin kaikki muutkin Herra Isoherrat jotka pyrkivät ylläpitämään jotain ihme systeemiä omissa nimissään. Olin hieman pettynyt, mutta en silti hylännyt kirjoja.

Olkoon äijä mitä on, tai siis oli. Tässäkin tapauksessa taas kerran on otettava se mikä on hyödyllistä ja hylättävä se mikä ei sitä ole. Olen CC:n kirjojen avulla ainakin saanut yllytettyä itseni tietoiseen unennäköön, ja siitä on ollut iloa. Sen verran pasko olen ihmisenä että se pyydystämis-puoli on jäänyt vähän silleen. Kai liikaa itsetärkeyttä että osaisi olla sopivasti irrallinen ja heittää mitä tahansa roolia joka nyt sattuisi jotain oleellista eteen tuomaan.

Aika reippaastikin CC on ollut avuksi siinä kun olen kehittänyt pikkuhiljaa uskonnollista vakaumustani panteistisestä Jumalasta. En tiedä olisinko päätynyt näin nopeasti (vain 20 vuotta, haha) moiseen aivomyrskyyn että on vain Yksi Jumala (Henki) kaikessa, ja hän/se haluaa rikastuttaa ja kasvattaa itseään kokemuksilla.

Toisekseen CC on ollut sikäli antoisa, että hänen kuvailemansa "epäorgaaniset" olennot ovat sievästi ohittaneet mielestäni rasittavat käsitteet enkeli, paholainen, keiju, maahinen, tonttu etc. Ihmispsyyke on liian raskautettu kaikenlaisilla nimikkeillä joiden perusteella kuvittelemme tietävämme kaikesta kaiken. Jos tilalle laitetaan jotakin mahdollisimman outoa ja epämääräistä, pääsemme ikäänkuin lähtöruutuun takaisin ja maailma on vielä tuore ja uusi.

Lue lisää

Ihmettelinkin jo vähän aikaa, missä Tellu viipyy kun Castanedasta puhutaan ;-)

Humpsahdin ihan samalla tavalla castanedalaisuuteen ja jaan myös mielipiteesi voimistelukirjasta. Tosin törmäsin siihen vasta ihan viime vuosina. Varmaan 10 vuotta sen jälkeen kun viimeksi olin lukenut muut opukset. Mutta jatkoa seuraa: luin tuossa jokin aika sitten kirjan "Carlos Castanedaa tapaamassa", jossa uuden uutukainen yrittäjä pyrkii vielä rahastamaan castaneda-kultilla. Lietkö lukenut?

Itse otin CC:n sillai todesta etten alkanut pohtia, ovatko jutut puppua vai ei, vaan päätin itse kokeilla. Vähän samalta pohjalta kuin olisin saanut käsiini jonkin NLP-oppaan. Kokeillessani joitain harjoituksia, olin erittäin yllättynyt tuloksista. Nehän helvetti toimi myös!

Täytyy myöntää että menin ehkä pidemmälle kuin olisi ollut edes viisasta. Jossain vaiheessa unienhallinta alkoi häiritä yöunta siinä määrin, että huomasin olevani älyttömän väsynyt ja surumielinen päiväsaikaan. Harjoitukset aikaansaivat oikein kunnon masikset. Piti ottaa vähän pakkia aiheeseen.

Nyt, 20 vuotta myöhemmin, tunnustaudun edelleen castanedalaiseksi. "Unennnäöstä" on tullut jonkinlainen perusta, jolle kaikki maaginen toiminta asettuu.

Isola Segreta kirjoitti:

Ihmettelinkin jo vähän aikaa, missä Tellu viipyy kun Castanedasta puhutaan ;-)

Humpsahdin ihan samalla tavalla castanedalaisuuteen ja jaan myös mielipiteesi voimistelukirjasta. Tosin törmäsin siihen vasta ihan viime vuosina. Varmaan 10 vuotta sen jälkeen kun viimeksi olin lukenut muut opukset. Mutta jatkoa seuraa: luin tuossa jokin aika sitten kirjan "Carlos Castanedaa tapaamassa", jossa uuden uutukainen yrittäjä pyrkii vielä rahastamaan castaneda-kultilla. Lietkö lukenut?

Itse otin CC:n sillai todesta etten alkanut pohtia, ovatko jutut puppua vai ei, vaan päätin itse kokeilla. Vähän samalta pohjalta kuin olisin saanut käsiini jonkin NLP-oppaan. Kokeillessani joitain harjoituksia, olin erittäin yllättynyt tuloksista. Nehän helvetti toimi myös!

Täytyy myöntää että menin ehkä pidemmälle kuin olisi ollut edes viisasta. Jossain vaiheessa unienhallinta alkoi häiritä yöunta siinä määrin, että huomasin olevani älyttömän väsynyt ja surumielinen päiväsaikaan. Harjoitukset aikaansaivat oikein kunnon masikset. Piti ottaa vähän pakkia aiheeseen.

Nyt, 20 vuotta myöhemmin, tunnustaudun edelleen castanedalaiseksi. "Unennnäöstä" on tullut jonkinlainen perusta, jolle kaikki maaginen toiminta asettuu.

Lue lisää

Castanedan "kuoleman" tai "katoamisen", kuten osa lähteistä kertoo jälkeen on tullut julkisuuteen näitä Castanedan kirjojen muita oppilaita. En siis ole mikään Castanedan innokkain lukia mutta en päinvastoinkaan, mutta tietääkö joku että mistä nämä muut oppilaat on sitten temmattu jos Castaneda olikin huijari ja jos he ovat "näyttelijöitä" niin kuka tästä hyötyy ja kenties rahastaakin?!!?!

Qadesha kirjoitti:

Humpsahdin CC:n maailmaan luettuani "vahingossa" nuorena Kotkan lahjan. Jollainlailla pidin siitä että CC oli kirjoissaan niin hömeli ja idiootti, se juuri teki kirjoista melkein todestaotettavia.

Mutta sitten tuli voimistelukirja - mikä helvetti se oli, tensegrity? - ja yhtäkkiä CC oli siinä samassa sontaläjässä kuin kaikki muutkin Herra Isoherrat jotka pyrkivät ylläpitämään jotain ihme systeemiä omissa nimissään. Olin hieman pettynyt, mutta en silti hylännyt kirjoja.

Olkoon äijä mitä on, tai siis oli. Tässäkin tapauksessa taas kerran on otettava se mikä on hyödyllistä ja hylättävä se mikä ei sitä ole. Olen CC:n kirjojen avulla ainakin saanut yllytettyä itseni tietoiseen unennäköön, ja siitä on ollut iloa. Sen verran pasko olen ihmisenä että se pyydystämis-puoli on jäänyt vähän silleen. Kai liikaa itsetärkeyttä että osaisi olla sopivasti irrallinen ja heittää mitä tahansa roolia joka nyt sattuisi jotain oleellista eteen tuomaan.

Aika reippaastikin CC on ollut avuksi siinä kun olen kehittänyt pikkuhiljaa uskonnollista vakaumustani panteistisestä Jumalasta. En tiedä olisinko päätynyt näin nopeasti (vain 20 vuotta, haha) moiseen aivomyrskyyn että on vain Yksi Jumala (Henki) kaikessa, ja hän/se haluaa rikastuttaa ja kasvattaa itseään kokemuksilla.

Toisekseen CC on ollut sikäli antoisa, että hänen kuvailemansa "epäorgaaniset" olennot ovat sievästi ohittaneet mielestäni rasittavat käsitteet enkeli, paholainen, keiju, maahinen, tonttu etc. Ihmispsyyke on liian raskautettu kaikenlaisilla nimikkeillä joiden perusteella kuvittelemme tietävämme kaikesta kaiken. Jos tilalle laitetaan jotakin mahdollisimman outoa ja epämääräistä, pääsemme ikäänkuin lähtöruutuun takaisin ja maailma on vielä tuore ja uusi.

Lue lisää

>>Mutta sitten tuli voimistelukirja - mikä helvetti se oli, tensegrity? - ja yhtäkkiä CC oli siinä samassa sontaläjässä kuin kaikki muutkin Herra Isoherrat jotka pyrkivät ylläpitämään jotain ihme systeemiä omissa nimissään.

Isola Segreta kirjoitti:

Ihmettelinkin jo vähän aikaa, missä Tellu viipyy kun Castanedasta puhutaan ;-)

Humpsahdin ihan samalla tavalla castanedalaisuuteen ja jaan myös mielipiteesi voimistelukirjasta. Tosin törmäsin siihen vasta ihan viime vuosina. Varmaan 10 vuotta sen jälkeen kun viimeksi olin lukenut muut opukset. Mutta jatkoa seuraa: luin tuossa jokin aika sitten kirjan "Carlos Castanedaa tapaamassa", jossa uuden uutukainen yrittäjä pyrkii vielä rahastamaan castaneda-kultilla. Lietkö lukenut?

Itse otin CC:n sillai todesta etten alkanut pohtia, ovatko jutut puppua vai ei, vaan päätin itse kokeilla. Vähän samalta pohjalta kuin olisin saanut käsiini jonkin NLP-oppaan. Kokeillessani joitain harjoituksia, olin erittäin yllättynyt tuloksista. Nehän helvetti toimi myös!

Täytyy myöntää että menin ehkä pidemmälle kuin olisi ollut edes viisasta. Jossain vaiheessa unienhallinta alkoi häiritä yöunta siinä määrin, että huomasin olevani älyttömän väsynyt ja surumielinen päiväsaikaan. Harjoitukset aikaansaivat oikein kunnon masikset. Piti ottaa vähän pakkia aiheeseen.

Nyt, 20 vuotta myöhemmin, tunnustaudun edelleen castanedalaiseksi. "Unennnäöstä" on tullut jonkinlainen perusta, jolle kaikki maaginen toiminta asettuu.

Lue lisää

Niih, no ei tässä tule ihan joka foorumia joka päivä pällisteltyä...

Luin tuon tapaamis-kirjan jo vuosia sitten, joten ei se kovin uusi voi olla. Muistan että ihmettelin sitä että mikä helvetin Tupu-Hupu-Lupu -juttu se oli kun CC esitteli tovereitaan. En tiedä, jotenkin tökki koko kirja. Jos siinä oli CC jotenkin eniten oma itsensä, niin voe tokkiisa. Vai kirjoittajanko asenne hönki.

Minä olen ollut niin fanaattinen kirjankerääjä että olen sellaisenkin kirjan kalastanut kuin "I Was CC" jossa kirjoittaja (olisiko Martin Goodman) selvittelee miten CC ilmestyi hänelle kuolemansa jälkeen. Jippijaijei vaan... Hieman jos asiat olisivat menneet toisin, CC olisi kuin Jeesus konsanaan. Tai voihan hän ollakin, mutta suppeahkolle porukalle.

Ajattelin hyväuskoisesti että koska olen niin visuaalinen ihminen ei tietoisista unista voi olla minulle kuin pelkkää iloa ja riemastusta. Mutta kyllä lucidin jälkeen voi poikia sellaisen melankolian että oksat pois. Kaipaa johonkin jonnekin, mistä ei edes tiedä että minne. Ehkä vain kaipaa sitä että saisi jatkuvasti nähdä ja kokea jotain hittovie uutta, ja kenties pystyy vaikuttamaan itse enemmän siihen mitä tapahtuu.

Minä en yhtään ihmettelisi jos unennäkö-tilassa kuitenkin on vain kysymys siitä että on kohdakkain sellaisen omaan itseensä liittyvän osan kanssa joka muina aikoina on syvässä tiedottomuuden tilassa. Kun voi viimeinkin olla ENEMMÄN, kun kerrankin enemmän omasta itsestä on aktivoituneena, niin kuinka siitä juovuttavasta superihminenfiiliksestä voisi halutakaan päästää irti?

Ja jos vielä jotain OBEa lätkäistäisiin, eli siis todella olisi vapaa fyysisen tason rajoituksista, niin kuinka sitä jaksaisi tätä raskasta massaklönttiä edes kaivatakaan. (Hassua että OBEn kokevat ihmiset kuitenkin itkevät ja parkuvat sitä että heitä kauheasti pelottaa pääsevätkö takaisin kehoonsa, vai viekö sen mörkö.)

Kalki_Avatar kirjoitti:

>>Mutta sitten tuli voimistelukirja - mikä helvetti se oli, tensegrity? - ja yhtäkkiä CC oli siinä samassa sontaläjässä kuin kaikki muutkin Herra Isoherrat jotka pyrkivät ylläpitämään jotain ihme systeemiä omissa nimissään.

Lue lisää

Tuosta lopun lainasta tulikin mieleeni joku nainen, joka pokkana väittää olleensa don Juanin ja don Genaron yksityisoppilas (olisiko ollut sen takia että donit kuulema olivat CC:n kuvailemiin oppilaisiinsa pettyneitä, tai jotain sinnepäin...) Tämä nainen sanoo oppineensa doneilta nimenomaan seksuaalisia menetelmiä manipuloida energiakehoa. En ole itse hänen tekstiinsä perehtynyt, mutta kauhean polemiikin nainen aiheutti CC-ordotoksien keskuudessa.

Ja onhan noita ollut kaikenlaisia miehiäkin jotka ovat ratsastaneet CC:n instituution siivellä maineeseen ja vaurauteen, vaikka CC ei heidän kanssaan olisi ollut edes missään tekemisissä. Siellä sitä on netissä pilvin pimein sivustoa naguaalinoidista sun muusta. Rasittavuuteen asti... Ainakin yksi haara tuossa verkossa on pyhittänyt nagualismin jonkinlaiseksi hemmetin "kivaksi" newageiluksi jossa fiilistellään samankaltaisesti kuin "Atlantiksella oli kivaa delfiinien ja kristallien kanssa" -porukan taholla.

Nimetön kirjoitti:

Castanedan "kuoleman" tai "katoamisen", kuten osa lähteistä kertoo jälkeen on tullut julkisuuteen näitä Castanedan kirjojen muita oppilaita. En siis ole mikään Castanedan innokkain lukia mutta en päinvastoinkaan, mutta tietääkö joku että mistä nämä muut oppilaat on sitten temmattu jos Castaneda olikin huijari ja jos he ovat "näyttelijöitä" niin kuka tästä hyötyy ja kenties rahastaakin?!!?!

Lue lisää

Muistelisin että se meni niin että CC väitti että kun hän ei kolmikantanaguaalina voinutkaan olla naguaali alkuperäisille oppilaille, donit olivat valinneet hänelle toiset oppilaat, ts. Florinda Donner-Graun ja Taisha Abelarin.

Tai sitten tämä kööri yksissätuumin päätti paisuttaa saagaa...

Naguaalinainen puolestaan pysyi CC:n joukossa, ja kuulema pullahti jostain tuonpuoleisesta takaisin siellä vuosia hävöksissä oltuaan. Tästä taisinkin kerran nähdä netissä jonkun tutkimuksia, ja tämä joku oli päätynyt siihen ettei naggenainen (mikä piru hän nyt oli nimeltään? Carol?) ollut missään ikinä ollutkaan. Eli huijauspuijaus...

Qadesha kirjoitti:

Humpsahdin CC:n maailmaan luettuani "vahingossa" nuorena Kotkan lahjan. Jollainlailla pidin siitä että CC oli kirjoissaan niin hömeli ja idiootti, se juuri teki kirjoista melkein todestaotettavia.

Mutta sitten tuli voimistelukirja - mikä helvetti se oli, tensegrity? - ja yhtäkkiä CC oli siinä samassa sontaläjässä kuin kaikki muutkin Herra Isoherrat jotka pyrkivät ylläpitämään jotain ihme systeemiä omissa nimissään. Olin hieman pettynyt, mutta en silti hylännyt kirjoja.

Olkoon äijä mitä on, tai siis oli. Tässäkin tapauksessa taas kerran on otettava se mikä on hyödyllistä ja hylättävä se mikä ei sitä ole. Olen CC:n kirjojen avulla ainakin saanut yllytettyä itseni tietoiseen unennäköön, ja siitä on ollut iloa. Sen verran pasko olen ihmisenä että se pyydystämis-puoli on jäänyt vähän silleen. Kai liikaa itsetärkeyttä että osaisi olla sopivasti irrallinen ja heittää mitä tahansa roolia joka nyt sattuisi jotain oleellista eteen tuomaan.

Aika reippaastikin CC on ollut avuksi siinä kun olen kehittänyt pikkuhiljaa uskonnollista vakaumustani panteistisestä Jumalasta. En tiedä olisinko päätynyt näin nopeasti (vain 20 vuotta, haha) moiseen aivomyrskyyn että on vain Yksi Jumala (Henki) kaikessa, ja hän/se haluaa rikastuttaa ja kasvattaa itseään kokemuksilla.

Toisekseen CC on ollut sikäli antoisa, että hänen kuvailemansa "epäorgaaniset" olennot ovat sievästi ohittaneet mielestäni rasittavat käsitteet enkeli, paholainen, keiju, maahinen, tonttu etc. Ihmispsyyke on liian raskautettu kaikenlaisilla nimikkeillä joiden perusteella kuvittelemme tietävämme kaikesta kaiken. Jos tilalle laitetaan jotakin mahdollisimman outoa ja epämääräistä, pääsemme ikäänkuin lähtöruutuun takaisin ja maailma on vielä tuore ja uusi.

Lue lisää

Pannaas tämä nyt vaikka tähän.

Viime yönä näin unta niistä kolmesta CC:n tensegrityjumppavideosta jotka olen joskus ohimennen divarissa nähnyt. Videot muuttuivat kirjoiksi (kaiketi koska arvostan enemmän kirjoja kuin kuppaisia videokasetteja), ja huomasin että niissä oli lyhyitä mielenkiintoisia kohtia siellä täällä hölynpölyn seassa.

Kaippa ne kultajyvät pitää sitten vaan nokkia tunkiokasasta.

Kalki_Avatar kirjoitti:

Luin aikoinaan nuo castanedat lähes kaikki, ja osan moneen kertaan. Sitten luin juttuja joissa Castaneda leimattiin huijariksi; ja ajattelin että voihan noihin tarinoihin "uskoa" kaunokirjallisessa mielessä.

Nyt en tiedä mitä ajatella. Miksei; jos haluaa kertoa kivan tarinan, niin tee sitä reilusti, ja sano että tämä on fantasiaa, tämä on kirjallisuutta?

Oma käsitykseni on että Castaneda nuorena opiskelijana kokeili peyotea; ei missään Meksikossa, vaan opiskelijaboksissaan; se oli kait sitä 1960-luvun "vapautumisen aikaa". Tarinat ovat syntyneet noista kokemuksista.

En tiedä missä määrin kyse oli oikeista hengellisistä kokemuksista. Mitä olen lukenut hänestä henkilönä, niin en jaksa uskoa. Pyrkimys kohti henkisyyttä toki hänen kirjoissaan on. Tuntuu että tässä on kyse siitä että etsijä alkaa esiintymään guruna.

Mitä olen etsijöitä muissa yhteyksissä nähnyt, niin sanoisin että useimmiten valtapyrkimys syrjäyttää alkuperäisen puhtaan etsimisen impulssin; ja vanhemmat, vakiintuneet etsijät usein ovat pelkkää valtapyydettä, joka verhoutuu uskonnollisen kielenkäytön taakse.

Se, että joku säilyisi puhtaana, ja nousisi gurun tasolle on harvinaista. Eikä edes tarpeellista; on suurta jo olla etsijä.

Lue lisää

Heh. Castaneda on tehnyt kaikki matkansa ja muut kokemuksensa Kalifornian yliopiston (UCLA) kirjastosta käsin. Hän ei liene edes käynyt Ensenadaa etelämmässä. Pelkkää puuteria koko mies.

Mutta silti täytyy nostaa hattua sille pokerinaamalle jota hänestä löytyy; eikä taida olla pikkurahasta paljoa puutetta.

naamaolio kirjoitti:

Heh. Castaneda on tehnyt kaikki matkansa ja muut kokemuksensa Kalifornian yliopiston (UCLA) kirjastosta käsin. Hän ei liene edes käynyt Ensenadaa etelämmässä. Pelkkää puuteria koko mies.

Mutta silti täytyy nostaa hattua sille pokerinaamalle jota hänestä löytyy; eikä taida olla pikkurahasta paljoa puutetta.

Lue lisää

Löytyykö jostakin paikka (ja kai pitäisi löytyä) johon hra.Castanade on haudattu. Hänhän jätti tämän ulottuvuuden joskus 90-luvun puolenvälin jälkeen (mikä tarkka vuosi taas olikaan?!!) ...
Jos Castaneda oli huijari niin kai sen hauta jossakin on vai oliko huijaus niin tarkasti mietitty että se jatkuu haudan takaa edelleen?!!

hautaa?!! kirjoitti:

Löytyykö jostakin paikka (ja kai pitäisi löytyä) johon hra.Castanade on haudattu. Hänhän jätti tämän ulottuvuuden joskus 90-luvun puolenvälin jälkeen (mikä tarkka vuosi taas olikaan?!!) ...
Jos Castaneda oli huijari niin kai sen hauta jossakin on vai oliko huijaus niin tarkasti mietitty että se jatkuu haudan takaa edelleen?!!

Lue lisää

Muistelisin että CC kuoli 1998 maksasyöpään.

Tämän jälkeen naisnoidat väittivät hetimiten hänen vaihtaneen ulottuvuutta.

Myöhemmin liikkui huhunpoikanen että Castanedoja oli kaksi, identtiset kaksoset varmaankin, joista toinen oli asunut Brasiliassa ja toinen Perussa (mikä selittää CC:n lapsuuden hämäriä seikkoja). Näistä kaksosista toinen olisi ollut varsinainen shamaani ja toinen se kirjanvääntäjä. Kai.

Em. kaksostaru muuten löytyy Jeesuksenkin kohdalta, onhan olemassa legenda että hänellä oli kaksoisveli Tuomas Didymos (Didymos tarkoittaa kaksosta) TAI Juudas (en muista toista nimeä, mutta ei Iscariot kuitenkaan). Todennäköisesti tämä tupla-Jeesus juttu on kuitenkin vertauskuva joka viittaa ihmisen dualistiseen luonteeseen: henki-sielu vs. persoona-ruumis.

Ja Martin Goodman tosiaankin väitti tavanneensa CC:n tämän kuoleman jälkeen.

Mutta viimeisimmät vuodet on ollut sellaista hiljaiseloa näiden CC-myyttien osalta että taitaa olla jo has been koko CC-stoori.