Olen synytynyt vuonna 1971 ja en ole tiennyt kuka isäni on. Äitini ei koskaan siitä puhunut, eikä siitä saanutkaan kysyä. Missään kirkonkirjoissa...ei siis missään ole isäni nimeä mainittu. Ja äitini vei tiedon hautaansa. No lapseni teki ihan huvikseen tämän my hertiage dna- testin, jossa pomppasi yksi mies 26 dna- osumalla, ehdottaen, että on lapseni iso- isä, eli toisen vanhemman isä. No tyttäreni isä, sekä iso- isä on hyvinkin tiedossa, joten tämä mies on kaikella todennäköisyydellä minun isäni. Tilasin itsekkin testin ja tulosta vielä odottelen. Mutta suuri todennäköisyys on, että tulos antaa sen, minkä lapsellenekin, mutta toki minulle prosentteja enemmän. Mutta ihan mielenkiinnosta kysyn. Jos tämä nyt osuu kohdalle, että oikeasti löydän isäni, niin onko minulla mitään oikeutta perinnönjakoon? Kun olen jo vanha- akka? Isäntönhän en omasta tahdostani ole ollut. Enkä nyt ole dollarit silmissä tätä asiaa tutkimassa, vaan ihan siksi, että saisin tietää puuttuvan palaseni, ja jakaa lapsillenikin sen tiedon omasta perimmästäni. Tätä on niin monesti jo lasten kanssa puhuttu, että esim lääkärissä kun kysytään onko suvussa mitä sairauksia, niin ei osata vastata kun tiedossa olevat suvun sairaudet. Minulta puuttuu saitä tietoa 50 prossaa, lapsiltani 25 prossaa.
Isäntön löytämässä isänsä
Anonyymi-ap
10446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eiköhän se ole niin että samalla tavalla kun tyttärellesi on selvinnyt sukulaisuhde isoisään niin tälle isoisälle on tullut tieto että hänellä on lapsenlapsi.
ei sitten mitään saumaa saada perintöä,paitsi testamentilla.
Ei ole mitään mahdollisuutta.
1. Hanki virallinen isyysvahvistus
– Jos epäilty isä suostuu, tee isyystunnustus Digi- ja väestötietovirastossa.
– Jos tunnustus ei onnistu, hakeudu käräjäoikeuteen isyyden vahvistamiseksi (tuomioistuin määrää tarvittaessa DNA-testin).
2. Tilaa kopio perukirjasta
– Selvitä, onko isäsi kuolinpesän perunkirjoitus ja perinnönjako jo suoritettu.
3. Jos perinnönjako on tehty alle kolmen vuoden sisällä tiedon saannista
– Toimita oikaisuvaatimus käräjäoikeudelle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sait tiedon perinnönjaosta tai perukirjasta.
4. Jos perinnönjako on tehty yli kolme vuotta sitten
– Voit silti vaatia pesänselvityksen uudelleen avaamista kymmenen vuoden kuluessa perukirjoituksen vahvistamisesta.
4. Jos perinnönjako on tehty yli kolme vuotta sitten
– Voit silti vaatia pesänselvityksen uudelleen avaamista kymmenen vuoden kuluessa perukirjoituksen vahvistamisesta.
Jos ylläolevalla tavalla toimitaan niin on jo liian myöhäistä saada perintöä.
Perintö pitää ottaa vastaan 10 vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta lukien.
No pääasiahan tässä tietysti on se, että löydän oikeasti isäni ja sit myötä tietysti uusia sukulaisia. En sitten tiedä onko eettisesti oikein edes alkaa vaatimaan mitään perintöä? Jos käy niin, että se oikea isäni löytyy vihdoinkin? Toki kun tätä nimeä olen googlettanut, niin ei ihan persaukinen mies ole, eli kyllähän se kutkuttaisi saada perinnöstä vaikka huntti tai kaksi. Mutta mietityttää se, että entä jos ne tulokset on nyt täysin sitä mieltä, että tämä henkilö on tosiaan isäni, mutta hän kiistää sen(jos on elossa) Tai hänen perillisensä kiistää asian? Onko sitten ainoastaan oikseustie missä vaadin isyyden tunnustamista? Ja tosiaan en tee tätä dollarin kiilto silmissä, vaan siksi että koen olevani oikeutettu siihen, että edes omat lapseni saavat tietää myös äitinsä toisen vanhemman ,ihan jo noiden perinnöllsiten sairauksein vuoksi. Toisella lapsellani on nimittäin krooninen sairaus, joka on perinnöllinen, mitä ei esiinny tietämässäni suvussani.
Perintöoikeus riippuu siitä, onko isä vielä elossa vai kuollut ennen 31.1.2012. Ennen mainittua päivää kuolleisiin miehiin sovelletaan vanhaa isyyslain voimaanpanosta annettua lakia, jonka mukaan isyys olisi pitänyt vahvistaa 5 vuoden kuluessa 1.10.1976 jälkeen (eli siis viimeistään 30.9.1981). Tästä säädetään isyyslain 67 §:ssä.
Lapsen perintöoikeuden osalta on tiettyjä poikkeuksia, jotka mainitaan em. pykälässä.
Juuri ämmien juttuja. En ole kiinnostunut perinnöstä vaan lasten ja perinnölllisten sairauksien varalta kyselen olenko oikeutettu perintöön...😂😂
Aloittajalle.
Ota yhteys isoisääsi.
Siitäpä selviää.
On mukavaa teille kummallekin.
Jos et saisi yhteyttä isosisääsi, niin ota yhteyttä sisariisi ja muihin sukulaisiin!
Joku heistä voi olla fiksu ja ottaa avosylin sinut ja perheesi vastaan. Sehän on vain jännää!
Entä mummosi?
Miksi äitisi ei kertonut sinulle?
Olet ollut tosi tomera, kun olet kaivellut asioita ja olet ottanut selvää!
Se on tärkeää myös lapsillesi.
Toivon kaikkea hyvää sinulle rohkea "isätön"!