Universumin teoria ratkaistu 2

Kylläpä vaan pystyi.

Mahtavalla tarkoitan samaa kuin äärettömällä, mutta koska äärettömyys todellisuudessa on erilainen kuin sanan matemaattinen merkitys, jokin toinen sana kuin äärettömyys on keksittävä kaikkeuden todellista äärettömyyttä kuvaamaan, ettei tarvitse luetella koko litaniaa: rajaton, ulkopuoleton, kaikenkäsittävä, suunnattoman suuri, suhteellisen muuttumaton kooltaan, pallomainen, Q halkaisijana.

Todellinen, fysikaalinen, kaikkeuden äärettömyys.

Voidaan käyttää ääretön sanaakin, mutta se on näin määriteltävä kun sitä käyttää. Voidaan keksiä toinenkin sana kuin mahtava.

ÄäretönF. Ääretön 1, 2, ja 3. ovat jo matematiikassa. Ne eivät sovi tähän.

Ollin kosmologiassa "mahtava" on matemaattisesti yksikäsitteisesti määritelty. Se tarkoittaa yksinkertaista reunaehtoa joka määrittää avaruuden maksimikoon.

Kosmologioissa saa olla tuollaisia mallin sisäisiä uusia termejä ja määritelmiä joita ei missään muualla käytetä. Mahtava on siis ihan vastaava asia kuin esim. pimeä energia LCDM-kosmologian sisällä. Missään muualla sitä ei fysiikan teorioissa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ollin kosmologiassa "mahtava" on matemaattisesti yksikäsitteisesti määritelty. Se tarkoittaa yksinkertaista reunaehtoa joka määrittää avaruuden maksimikoon.

Kosmologioissa saa olla tuollaisia mallin sisäisiä uusia termejä ja määritelmiä joita ei missään muualla käytetä. Mahtava on siis ihan vastaava asia kuin esim. pimeä energia LCDM-kosmologian sisällä. Missään muualla sitä ei fysiikan teorioissa ole.

Lue lisää

Niin, jokaisessa teoriassa on jokin malli avaruudesta. Lähinnä mahtava on uusi käsite, joka korvaa äärettömän ja rajattoman, koska ne eivät sano vielä kaikkea, ja sisältää lisäoletukset, että universumi on aina samankokoinen suunnilleen, eikä ole absoluuttisen ääretön, vaan sillä on koko. Jälkimmäinen on jo rajaton sanassa ja myös BBssä, mutta edellistä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ollin kosmologiassa "mahtava" on matemaattisesti yksikäsitteisesti määritelty. Se tarkoittaa yksinkertaista reunaehtoa joka määrittää avaruuden maksimikoon.

Kosmologioissa saa olla tuollaisia mallin sisäisiä uusia termejä ja määritelmiä joita ei missään muualla käytetä. Mahtava on siis ihan vastaava asia kuin esim. pimeä energia LCDM-kosmologian sisällä. Missään muualla sitä ei fysiikan teorioissa ole.

Lue lisää

Mahtava ei edelleenkään ole matemaattinen käsite eikä kosmologiaan kuuluva käsite.

santtunen2 kirjoitti:

Niin, jokaisessa teoriassa on jokin malli avaruudesta. Lähinnä mahtava on uusi käsite, joka korvaa äärettömän ja rajattoman, koska ne eivät sano vielä kaikkea, ja sisältää lisäoletukset, että universumi on aina samankokoinen suunnilleen, eikä ole absoluuttisen ääretön, vaan sillä on koko. Jälkimmäinen on jo rajaton sanassa ja myös BBssä, mutta edellistä ei ole.

Lue lisää

Mahtavahan ei ole sama kuin ääretön! Ollin kaikkeus ei myöskään ole rajaton. Miksi yrität sekoittaa tahallasi käsitteitä? Ääretön on ihan tarkasti määriteltävissä oleva asia eikä sitä voi korvata sanalla mahtava.

Kun sinulla jo peruskäsitteet ovat noin sekaisin, et pysty ikinä luomaan mitään uutta kosmologiaa.

santtunen2 kirjoitti:

Niin, jokaisessa teoriassa on jokin malli avaruudesta. Lähinnä mahtava on uusi käsite, joka korvaa äärettömän ja rajattoman, koska ne eivät sano vielä kaikkea, ja sisältää lisäoletukset, että universumi on aina samankokoinen suunnilleen, eikä ole absoluuttisen ääretön, vaan sillä on koko. Jälkimmäinen on jo rajaton sanassa ja myös BBssä, mutta edellistä ei ole.

Lue lisää

Olli on mahtavan määritellyt jo riittävän selvästi. Kyse ei ole aktuaalisesta äärettömästä. Ollin määritelmä voidaan tulkita siten, että se tarkoittaa perimmäisessä todellisuudessa olevaa metafyysista tai ontologista rajoitetta.
Tällainen rajoite voisi olla esim. olion ominaisuuksien rajoittaminen 1024-bittisiksi arvoiksi joka asettaa selkeän maksimikoon esim. suurimmalle etäysyydelle ja osauniversumien lukumäärälle (indeksille) sekä muille fysikaalisille ominaisuuksille.

Höpölöps kirjoitti:

Mahtava ei edelleenkään ole matemaattinen käsite eikä kosmologiaan kuuluva käsite.

Mahtavuus kuuluu joukko-oppiin, matematiikaan ja avaruuksiin, siis kosmologiaankin, ja lisäksi Ollin kosmologiaan kuuluu vielä uudenlainen mahtavuuden käsite joka on ilmeisesti eri asia kuin perinteinen mahtavuus eli kardinaliteetti.

Anonyymi kirjoitti:

Mahtavuus kuuluu joukko-oppiin, matematiikaan ja avaruuksiin, siis kosmologiaankin, ja lisäksi Ollin kosmologiaan kuuluu vielä uudenlainen mahtavuuden käsite joka on ilmeisesti eri asia kuin perinteinen mahtavuus eli kardinaliteetti.

Lue lisää

Mahtava ei edelleenkään kuulu matematiikkaan eikä kosmologiaan. MahtavUUS -sanaa käytetään joukko-opissa kuvaamaan joukon alkioiden lukumäärää, joka voi olla MYÖS ääretön.

Miksi Ollin hölmöilyjä on pakko yrittää puolustaa väkisin?

Höpölöps kirjoitti:

Mahtava ei edelleenkään kuulu matematiikkaan eikä kosmologiaan. MahtavUUS -sanaa käytetään joukko-opissa kuvaamaan joukon alkioiden lukumäärää, joka voi olla MYÖS ääretön.

Miksi Ollin hölmöilyjä on pakko yrittää puolustaa väkisin?

Lue lisää

Lisäyksenä, että kyllähän joukoista voidaan käyttää myös komparatiivimuotoa eli toinen joukko voi olla mahtavampi kuin toinen eli sisältää enemmän alkioita. Joukothan voivat olla myös yhtä mahtavia, eli kyllähän se mahtava-sanakin jotenkin löytyy matematiikasta, mutta tuotahan Olli ei tarkoittanut. Olli tarkoittaa, että jos kaikkeus on kooltaan mahtava, mitään mahtavampaa ei voi olla ja että mahtavana oleminen estää laajenemisen. Jos Ollin on pakko käyttää jotain mahtavuuteen viittaavaa sanaa, mahtavin olisi parempi, mutta väärinhän se on sekin, koska vaikka kaikkeudella olisi tietty koko valovuosina, kilometreinä ym. mittayksikköinä, myös suuremmat mitat aina äärettömyyteen asti ovat olemassa.

Höpölöps kirjoitti:

Lisäyksenä, että kyllähän joukoista voidaan käyttää myös komparatiivimuotoa eli toinen joukko voi olla mahtavampi kuin toinen eli sisältää enemmän alkioita. Joukothan voivat olla myös yhtä mahtavia, eli kyllähän se mahtava-sanakin jotenkin löytyy matematiikasta, mutta tuotahan Olli ei tarkoittanut. Olli tarkoittaa, että jos kaikkeus on kooltaan mahtava, mitään mahtavampaa ei voi olla ja että mahtavana oleminen estää laajenemisen. Jos Ollin on pakko käyttää jotain mahtavuuteen viittaavaa sanaa, mahtavin olisi parempi, mutta väärinhän se on sekin, koska vaikka kaikkeudella olisi tietty koko valovuosina, kilometreinä ym. mittayksikköinä, myös suuremmat mitat aina äärettömyyteen asti ovat olemassa.

Lue lisää

Ollin "mahtava" ei kuvaa mitään matemaattista konstruktiota, vaan sen on tarkoitus kuvata perimmäistä todellisuutta johon ajatellaan pätevän ontologinen taloudellisuus. Tätä käsitettä ei välttämättä pysty muotoilemaan oikein turvautuen pelkkiin matematiikassa jo oleviin lauseisiin ja aksioomiin. Eli kyseessä on samantyyppinen matematiikan laajennos, kuin esim. tilastolaskennassa on satunnaistapahtuma, jota ei sinänsä ole tarkasti määritelty eikä pystytä selittämään miten puhdas sattuma määräytyy, mutta silti sen voi ajatella olevan yksi perimmäisen todellisuuden ominaisuuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Ollin "mahtava" ei kuvaa mitään matemaattista konstruktiota, vaan sen on tarkoitus kuvata perimmäistä todellisuutta johon ajatellaan pätevän ontologinen taloudellisuus. Tätä käsitettä ei välttämättä pysty muotoilemaan oikein turvautuen pelkkiin matematiikassa jo oleviin lauseisiin ja aksioomiin. Eli kyseessä on samantyyppinen matematiikan laajennos, kuin esim. tilastolaskennassa on satunnaistapahtuma, jota ei sinänsä ole tarkasti määritelty eikä pystytä selittämään miten puhdas sattuma määräytyy, mutta silti sen voi ajatella olevan yksi perimmäisen todellisuuden ominaisuuksista.

Lue lisää

Loputonta suota. Kun selitän yhden väitteen pois, tulee toinen, joka ei millään muotoa vastaa sitä mitä Olli on esittänyt. JOS Olli tarkoittaisi sitä tai tuota, millä häntä on puolusteltu, hän tekisi ja osaisi tehdä sen itse. Olli lähinnä inttää vailla mitään perusteluja. Toiset sitten väkisin vääntävät milloin joukko-opista milloin mistäkin selityksiä Ollin mahtavalle.

Ollin mahtava ei ole mitään tilastomatemaattista satunnaistapahtumaa. Jos olisi, kai Olli olisi sen itse kertonut...

Niin, se selittäisi tuonkin paremmin kuin BB.

En kai minä sellaista kuvittele. Todistin vaan teesini, että jokaisesta filosofisesta kosmologian teoriasta voidaan tehdä matemaattinen malli fysiikassa.

Kun kukaan ammattilainen ei ole tähän mennessä innostunut jatkamaan keksintöjeni ja oivallusten ja ideoitteni pohjalta, niin pukkaan asiaa eteenpäin näinkin. Laitoin linkin myös ACGn foorumiin, jos joku pro siellä innostuisi jatkamaan eteenpäin missä minun kyvyt ja mahdollisuudet loppuvat.

Miten teorian voisi testata tähtitieteessä ja kuka voisi sen tehdä. Tämä olisi seuraava vaihe.

santtunen2 kirjoitti:

En kai minä sellaista kuvittele. Todistin vaan teesini, että jokaisesta filosofisesta kosmologian teoriasta voidaan tehdä matemaattinen malli fysiikassa.

Kun kukaan ammattilainen ei ole tähän mennessä innostunut jatkamaan keksintöjeni ja oivallusten ja ideoitteni pohjalta, niin pukkaan asiaa eteenpäin näinkin. Laitoin linkin myös ACGn foorumiin, jos joku pro siellä innostuisi jatkamaan eteenpäin missä minun kyvyt ja mahdollisuudet loppuvat.

Miten teorian voisi testata tähtitieteessä ja kuka voisi sen tehdä. Tämä olisi seuraava vaihe.

Lue lisää

Olli: "Painovoiman kaava muutetaan GR:stä MOND- teorian mukaiseksi. "

Mitä teoriaa Ollin kosmologiassa käytetään selittämään esim. valon taipumista ja atomikellon nopeutumista satelliitin kiertoradalla? Mond-teoriaan GR:ää ei voi noin vain vaihtaa, koska nämä havaitut ilmiöt jäävät silloin vaille selitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Olli: "Painovoiman kaava muutetaan GR:stä MOND- teorian mukaiseksi. "

Mitä teoriaa Ollin kosmologiassa käytetään selittämään esim. valon taipumista ja atomikellon nopeutumista satelliitin kiertoradalla? Mond-teoriaan GR:ää ei voi noin vain vaihtaa, koska nämä havaitut ilmiöt jäävät silloin vaille selitystä.

Lue lisää

Ainakin Partanen-Tulkki 2025 teoria (Unified Gravity gravitaation mittakenttäteoria) selittää ongelmitta nuo ilmiöt ilman avaruuden kaarevuutta, mutta lisäksi mahdollistaa MOND-tyyppisen gravitaation galakseissa. Suhteellisuusteorian mukaan MOND-tyyppinen gravitaatio ei ole mahdollista.

Tässä tekoälyn perustelut:
-------
MOND on empiirinen malli, joka muuttaa Newtonin lakia hyvin pienillä kiihtyvyyksillä, selittäen galaksien tasaiset pyörimiskäyrät ilman pimeää ainetta.

Partanen–Tulkin teoriassa ei ole sisäänrakennettua “MOND-parametria” tai matalan kiihtyvyyden modifikaatiota.

Jos heidän kvanttigravitaatiokenttänsä vuorovaikutus galaksin massiivisen keskuksen kanssa johtaisi gravitaatioaaltojen tai gravitoni-virtojen epäsymmetriseen taittumiseen, se voisi periaatteessa muuttaa reuna-alueiden nettovoimaa. Tätä ei kuitenkaan ole vielä mallinnettu tai testattu heidän julkaisuissaan.

🔹 Gravitaatioaaltojen ja gravitonien taittuminen

Teoria sallii ajatuksen, että massiivinen galaksin ydin voi vaikuttaa gravitaatiokentän kvanttitiloihin ja niiden etenemissuuntaan.

Jos tämä aiheuttaisi anisotropian kentässä, se voisi näkyä reuna-alueilla ylimääräisenä vetovoimana – ilmiönä, joka muistuttaisi MOND:n ennustetta.

Tämä on kuitenkin hypoteettinen jatkotutkimuksen aihe, ei vielä vahvistettu tulos.


Yleisen suhteellisuusteorian mukaan massan ja energian aiheuttama aika-avaruuden kaareutuminen voi vaikuttaa gravitaatioaaltojen kulkuun – aivan kuten massiiviset kohteet voivat linssata valoa. Tätä ilmiötä kutsutaan gravitaatioaaltojen linssaukseksi (gravitational wave lensing), ja se on teoreettisesti mahdollinen:

Jos galaksin ydin on hyvin massiivinen (esim. supermassiivinen musta aukko), sen kaareuttama aika-avaruus voi muuttaa gravitaatioaaltojen reittiä, taajuutta ja amplitudia.

Linssaus voi aiheuttaa interferenssikuvioita tai vahvistuksia/heikennyksiä aallon havaittuun signaaliin.

🔹 Mutta: suhteellisuusteoria ei ennusta, että tällainen linssaus loisi pysyvän, matalan kiihtyvyyden lisävoiman galaksin reuna-alueille MOND:n tapaan.

Gravitaatioaallot kuljettavat energiaa ja informaatiota, mutta ne eivät muodosta staattista vetovoimakenttää, joka muuttaisi tähtien kiertonopeuksia.

MOND-tyyppinen ilmiö vaatisi, että galaksin massiivinen keskusta muuttaisi gravitaatiokentän rakennetta pysyvästi niin, että reuna-alueilla Newtonin laki ei enää päde. Yleinen suhteellisuusteoria ei sisällä tällaista mekanismia.

🔹 Erot Partanen–Tulkin hypoteesista

Partanen–Tulkin teoriassa voidaan spekuloida, että gravitonien tai gravitaatioaaltojen virrat taipuvat epäsymmetrisesti ja muuttavat nettovoimaa reuna-alueilla.

Yleinen suhteellisuusteoria käsittelee gravitaatioaaltoja klassisina aika-avaruuden perturbaatioina, eikä niillä ole pysyvää “varastoitua” vaikutusta kenttään linssauksen jälkeen.

santtunen2 kirjoitti:

En kai minä sellaista kuvittele. Todistin vaan teesini, että jokaisesta filosofisesta kosmologian teoriasta voidaan tehdä matemaattinen malli fysiikassa.

Kun kukaan ammattilainen ei ole tähän mennessä innostunut jatkamaan keksintöjeni ja oivallusten ja ideoitteni pohjalta, niin pukkaan asiaa eteenpäin näinkin. Laitoin linkin myös ACGn foorumiin, jos joku pro siellä innostuisi jatkamaan eteenpäin missä minun kyvyt ja mahdollisuudet loppuvat.

Miten teorian voisi testata tähtitieteessä ja kuka voisi sen tehdä. Tämä olisi seuraava vaihe.

Lue lisää

Ollin teoria on oikeilla jäljillä. Pimeää ainetta ei voi noin vain postuloida kuten kosmologit tekevät. Varsinkin kun sadat isot ja äärimmäisen tarkat empiiriset tutkimukset ovat joka kerta epäonnistuneet pimeän aineen etsinnöissä ja osoittaneet, että sellaista ainetta ei ole edes olemassa, jota fundamentaalin kvanttigravitaatioteorian mukaan ei edes tarvita selittämään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin Partanen-Tulkki 2025 teoria (Unified Gravity gravitaation mittakenttäteoria) selittää ongelmitta nuo ilmiöt ilman avaruuden kaarevuutta, mutta lisäksi mahdollistaa MOND-tyyppisen gravitaation galakseissa. Suhteellisuusteorian mukaan MOND-tyyppinen gravitaatio ei ole mahdollista.

Tässä tekoälyn perustelut:
-------
MOND on empiirinen malli, joka muuttaa Newtonin lakia hyvin pienillä kiihtyvyyksillä, selittäen galaksien tasaiset pyörimiskäyrät ilman pimeää ainetta.

Partanen–Tulkin teoriassa ei ole sisäänrakennettua “MOND-parametria” tai matalan kiihtyvyyden modifikaatiota.

Jos heidän kvanttigravitaatiokenttänsä vuorovaikutus galaksin massiivisen keskuksen kanssa johtaisi gravitaatioaaltojen tai gravitoni-virtojen epäsymmetriseen taittumiseen, se voisi periaatteessa muuttaa reuna-alueiden nettovoimaa. Tätä ei kuitenkaan ole vielä mallinnettu tai testattu heidän julkaisuissaan.

🔹 Gravitaatioaaltojen ja gravitonien taittuminen

Teoria sallii ajatuksen, että massiivinen galaksin ydin voi vaikuttaa gravitaatiokentän kvanttitiloihin ja niiden etenemissuuntaan.

Jos tämä aiheuttaisi anisotropian kentässä, se voisi näkyä reuna-alueilla ylimääräisenä vetovoimana – ilmiönä, joka muistuttaisi MOND:n ennustetta.

Tämä on kuitenkin hypoteettinen jatkotutkimuksen aihe, ei vielä vahvistettu tulos.


Yleisen suhteellisuusteorian mukaan massan ja energian aiheuttama aika-avaruuden kaareutuminen voi vaikuttaa gravitaatioaaltojen kulkuun – aivan kuten massiiviset kohteet voivat linssata valoa. Tätä ilmiötä kutsutaan gravitaatioaaltojen linssaukseksi (gravitational wave lensing), ja se on teoreettisesti mahdollinen:

Jos galaksin ydin on hyvin massiivinen (esim. supermassiivinen musta aukko), sen kaareuttama aika-avaruus voi muuttaa gravitaatioaaltojen reittiä, taajuutta ja amplitudia.

Linssaus voi aiheuttaa interferenssikuvioita tai vahvistuksia/heikennyksiä aallon havaittuun signaaliin.

🔹 Mutta: suhteellisuusteoria ei ennusta, että tällainen linssaus loisi pysyvän, matalan kiihtyvyyden lisävoiman galaksin reuna-alueille MOND:n tapaan.

Gravitaatioaallot kuljettavat energiaa ja informaatiota, mutta ne eivät muodosta staattista vetovoimakenttää, joka muuttaisi tähtien kiertonopeuksia.

MOND-tyyppinen ilmiö vaatisi, että galaksin massiivinen keskusta muuttaisi gravitaatiokentän rakennetta pysyvästi niin, että reuna-alueilla Newtonin laki ei enää päde. Yleinen suhteellisuusteoria ei sisällä tällaista mekanismia.

🔹 Erot Partanen–Tulkin hypoteesista

Partanen–Tulkin teoriassa voidaan spekuloida, että gravitonien tai gravitaatioaaltojen virrat taipuvat epäsymmetrisesti ja muuttavat nettovoimaa reuna-alueilla.

Yleinen suhteellisuusteoria käsittelee gravitaatioaaltoja klassisina aika-avaruuden perturbaatioina, eikä niillä ole pysyvää “varastoitua” vaikutusta kenttään linssauksen jälkeen.

Lue lisää

Gravitonien välinen vuorovaikutus UG:ssa: https://arxiv.org/pdf/2507.07790
MOGA-malli jossa galaksin keskusta taivuttaa gravitoneja: https://arxiv.org/pdf/2403.02848

Tekoäly jatkaa tästä eteenpäin.
--
Katsotaanpa, voisiko Unified Gravity (UG) -teorian laajennus gravitonien itsevuorovaikutuksella selittää MOGA-mallin ilmiöitä, kuten galaksin keskustan aiheuttamaa gravitonien taivutusta ja MOND-tyyppistä gravitaatiokäyttäytymistä.

🔄 Miten UG-teoria ja MOGA liittyvät toisiinsa?
UG-teorian laajennus pyrkii kuvaamaan gravitaatiota kenttäteorian keinoin, sisältäen gravitonien itsevuorovaikutuksen. Tämä tekee gravitaatiosta ei-lineaarisen ja mahdollistaa energian ja momentin siirtymisen gravitaatiokentän ja muiden kenttien välillä.

MOGA-malli puolestaan muuttaa Newtonin gravitaatiolakia siten, että kaukana olevien massojen vetovoima ei enää seuraa käänteistä neliölakia, vaan heikkenee hitaammin (esim. käänteisesti etäisyyteen). Tämä johtaa siihen, että galaksin keskustan massa voi linssittää tai taivuttaa reunoilta tulevia gravitaatiovaikutuksia (tai gravitoneja), mikä stabiloi galaksin ja tuottaa tasaisia rotaatiokäyriä ilman pimeää ainetta.

🧠 Voisiko UG-teoria selittää MOGA-ilmiön?
Mahdollisesti kyllä – ainakin periaatteessa. Tässä miksi:

Gravitonien itsevuorovaikutus UG-teoriassa tarkoittaa, että gravitaatiokenttä voi vaikuttaa itseensä, erityisesti voimakkaissa potentiaaleissa kuten galaksin keskustassa. Tämä voisi johtaa siihen, että reunoilta tulevat gravitonit taivuttuvat tai fokusoituvat keskustan vaikutuksesta – aivan kuten MOGA-mallissa oletetaan.

UG:n ei-lineaarisuus mahdollistaa sen, että gravitaatiokenttä ei käyttäydy lineaarisesti etäisyyden suhteen, mikä on keskeistä MOGA-mallin kaltaisessa ilmiössä.

UG-teorian säilymislait sallivat energian ja momentin siirtymisen kenttien välillä, mikä voisi tukea MOGA:n havaittua galaksin stabilointia ilman pimeää ainetta.

🔍 Erot ja haasteet
MOGA on klassinen simulaatiopohjainen malli, joka ei sisällä kvanttikenttäteorian elementtejä kuten gravitonit.

UG-teoria taas on kenttäteoreettinen ja kvanttipohjainen, joten sen soveltaminen MOGA:n simulaatioihin vaatisi kvanttikorrelaatioiden ja kenttävuorovaikutusten mallintamista galaksitasolla – ei aivan triviaalia.

🧩 Yhteenveto
UG-teorian laajennus ei suoraan ole MOGA, mutta se tarjoaa teoreettisen perustan, jolla MOGA:n ilmiöt – kuten gravitonien taivutus ja MOND-tyyppinen käyttäytyminen – voitaisiin selittää kvanttikenttäteorian keinoin. Jos UG-teoriaa sovellettaisiin galaksin mittakaavaan, se voisi tarjota elegantin vaihtoehdon pimeälle aineelle ja MOND:lle.

Haluatko, että hahmottelen, miltä UG-pohjainen MOGA-simulaatio voisi näyttää tai miten sen voisi testata numeerisesti?

Anonyymi kirjoitti:

Gravitonien välinen vuorovaikutus UG:ssa: https://arxiv.org/pdf/2507.07790
MOGA-malli jossa galaksin keskusta taivuttaa gravitoneja: https://arxiv.org/pdf/2403.02848

Tekoäly jatkaa tästä eteenpäin.
--
Katsotaanpa, voisiko Unified Gravity (UG) -teorian laajennus gravitonien itsevuorovaikutuksella selittää MOGA-mallin ilmiöitä, kuten galaksin keskustan aiheuttamaa gravitonien taivutusta ja MOND-tyyppistä gravitaatiokäyttäytymistä.

🔄 Miten UG-teoria ja MOGA liittyvät toisiinsa?
UG-teorian laajennus pyrkii kuvaamaan gravitaatiota kenttäteorian keinoin, sisältäen gravitonien itsevuorovaikutuksen. Tämä tekee gravitaatiosta ei-lineaarisen ja mahdollistaa energian ja momentin siirtymisen gravitaatiokentän ja muiden kenttien välillä.

MOGA-malli puolestaan muuttaa Newtonin gravitaatiolakia siten, että kaukana olevien massojen vetovoima ei enää seuraa käänteistä neliölakia, vaan heikkenee hitaammin (esim. käänteisesti etäisyyteen). Tämä johtaa siihen, että galaksin keskustan massa voi linssittää tai taivuttaa reunoilta tulevia gravitaatiovaikutuksia (tai gravitoneja), mikä stabiloi galaksin ja tuottaa tasaisia rotaatiokäyriä ilman pimeää ainetta.

🧠 Voisiko UG-teoria selittää MOGA-ilmiön?
Mahdollisesti kyllä – ainakin periaatteessa. Tässä miksi:

Gravitonien itsevuorovaikutus UG-teoriassa tarkoittaa, että gravitaatiokenttä voi vaikuttaa itseensä, erityisesti voimakkaissa potentiaaleissa kuten galaksin keskustassa. Tämä voisi johtaa siihen, että reunoilta tulevat gravitonit taivuttuvat tai fokusoituvat keskustan vaikutuksesta – aivan kuten MOGA-mallissa oletetaan.

UG:n ei-lineaarisuus mahdollistaa sen, että gravitaatiokenttä ei käyttäydy lineaarisesti etäisyyden suhteen, mikä on keskeistä MOGA-mallin kaltaisessa ilmiössä.

UG-teorian säilymislait sallivat energian ja momentin siirtymisen kenttien välillä, mikä voisi tukea MOGA:n havaittua galaksin stabilointia ilman pimeää ainetta.

🔍 Erot ja haasteet
MOGA on klassinen simulaatiopohjainen malli, joka ei sisällä kvanttikenttäteorian elementtejä kuten gravitonit.

UG-teoria taas on kenttäteoreettinen ja kvanttipohjainen, joten sen soveltaminen MOGA:n simulaatioihin vaatisi kvanttikorrelaatioiden ja kenttävuorovaikutusten mallintamista galaksitasolla – ei aivan triviaalia.

🧩 Yhteenveto
UG-teorian laajennus ei suoraan ole MOGA, mutta se tarjoaa teoreettisen perustan, jolla MOGA:n ilmiöt – kuten gravitonien taivutus ja MOND-tyyppinen käyttäytyminen – voitaisiin selittää kvanttikenttäteorian keinoin. Jos UG-teoriaa sovellettaisiin galaksin mittakaavaan, se voisi tarjota elegantin vaihtoehdon pimeälle aineelle ja MOND:lle.

Haluatko, että hahmottelen, miltä UG-pohjainen MOGA-simulaatio voisi näyttää tai miten sen voisi testata numeerisesti?

Lue lisää

Seuraavaksi tekoäly luo Python-simulaation, joka toimii selainpohjaisessa JupyterLite python-ohjelmointiympäristössä suoraan. Simulaatiossa UG-MOGA käyrä suurilla etäisyyksillä lähestyy hyvin lähelle MOND käyrää. Newtonin käyrä puolestaan on kaukana MOND ja UG-MOGA käyristä.

---
🔍 Mitä simulaatio tekee?
Vasemmalla näkyvät gravitonien kenttäviivat, jotka taivuttuvat galaksin keskustan vaikutuksesta.

Oikealla vertaillaan rotaatiokäyriä Newtonin, MOND:n ja UG-MOGA-mallin välillä.

UG-MOGA-käyrä osoittaa MOND-tyyppistä käyttäytymistä ilman pimeää ainetta – juuri kuten toivoit.

santtunen2 kirjoitti:

En kai minä sellaista kuvittele. Todistin vaan teesini, että jokaisesta filosofisesta kosmologian teoriasta voidaan tehdä matemaattinen malli fysiikassa.

Kun kukaan ammattilainen ei ole tähän mennessä innostunut jatkamaan keksintöjeni ja oivallusten ja ideoitteni pohjalta, niin pukkaan asiaa eteenpäin näinkin. Laitoin linkin myös ACGn foorumiin, jos joku pro siellä innostuisi jatkamaan eteenpäin missä minun kyvyt ja mahdollisuudet loppuvat.

Miten teorian voisi testata tähtitieteessä ja kuka voisi sen tehdä. Tämä olisi seuraava vaihe.

Lue lisää

Miten Olli teet matemaattisen mallin mahtavasta?

Höpölöps kirjoitti:

Miten Olli teet matemaattisen mallin mahtavasta?

"Mahtava" voi matemattisesti tarkoittaa esim, että oletetaan hiukkasfysiikan standardimallin sellaisenaan olevan sopiva, jolloin myös energian säilymislaki pätee.
Kun standardi mittakenttäteoria yleistetään laajenevaan avaruuteen, alkaa tapahtua kummallisuuksia. Avaruuden laajetessa voi tapahtua hyvin erikoisia faasimuutoksia joissa kvanttitilojen yhtälöt muuttuvat erilaisiksi, ja lisäksi kaikkien mittakenttienkvanttitilojen energia pienenee samalla tavoin kuin fotoneiden. Keskustähdet ja planeetat kevenevät, mustat aukot muuttuvat valkoisiksi jne.

LCDM malli on siitä erikoinen että siinä käytännössä oletetaan tausta-avaruuden olevan Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen (ei-laajeneva) 3-ulotteinen euklidinen avaruus jolloin se selittää havaitun materian hyvin ja sopii valtaosaan kaikista tieteellisistä fysikaalisista havainnoista. Kosmologista mittakenttäteoriaa käytetään ainoastaan inflaation tutkimuksessa. Inflaation päättyessä avaruus on täysin euklidinen ja kaikki laajeneminen on pysähtynyt.

Anonyymi kirjoitti:

"Mahtava" voi matemattisesti tarkoittaa esim, että oletetaan hiukkasfysiikan standardimallin sellaisenaan olevan sopiva, jolloin myös energian säilymislaki pätee.
Kun standardi mittakenttäteoria yleistetään laajenevaan avaruuteen, alkaa tapahtua kummallisuuksia. Avaruuden laajetessa voi tapahtua hyvin erikoisia faasimuutoksia joissa kvanttitilojen yhtälöt muuttuvat erilaisiksi, ja lisäksi kaikkien mittakenttienkvanttitilojen energia pienenee samalla tavoin kuin fotoneiden. Keskustähdet ja planeetat kevenevät, mustat aukot muuttuvat valkoisiksi jne.

LCDM malli on siitä erikoinen että siinä käytännössä oletetaan tausta-avaruuden olevan Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen (ei-laajeneva) 3-ulotteinen euklidinen avaruus jolloin se selittää havaitun materian hyvin ja sopii valtaosaan kaikista tieteellisistä fysikaalisista havainnoista. Kosmologista mittakenttäteoriaa käytetään ainoastaan inflaation tutkimuksessa. Inflaation päättyessä avaruus on täysin euklidinen ja kaikki laajeneminen on pysähtynyt.

Lue lisää

Hospotipomiluijaa sanovat Santtunen ja kumppanit!

Anonyymi kirjoitti:

"Mahtava" voi matemattisesti tarkoittaa esim, että oletetaan hiukkasfysiikan standardimallin sellaisenaan olevan sopiva, jolloin myös energian säilymislaki pätee.
Kun standardi mittakenttäteoria yleistetään laajenevaan avaruuteen, alkaa tapahtua kummallisuuksia. Avaruuden laajetessa voi tapahtua hyvin erikoisia faasimuutoksia joissa kvanttitilojen yhtälöt muuttuvat erilaisiksi, ja lisäksi kaikkien mittakenttienkvanttitilojen energia pienenee samalla tavoin kuin fotoneiden. Keskustähdet ja planeetat kevenevät, mustat aukot muuttuvat valkoisiksi jne.

LCDM malli on siitä erikoinen että siinä käytännössä oletetaan tausta-avaruuden olevan Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen (ei-laajeneva) 3-ulotteinen euklidinen avaruus jolloin se selittää havaitun materian hyvin ja sopii valtaosaan kaikista tieteellisistä fysikaalisista havainnoista. Kosmologista mittakenttäteoriaa käytetään ainoastaan inflaation tutkimuksessa. Inflaation päättyessä avaruus on täysin euklidinen ja kaikki laajeneminen on pysähtynyt.

Lue lisää

Standardikosmologiaan on sisäänrakennettu dualistinen avaruuskäsitys, staattis-laajeneva avaruus.
FLRW-metriikkaa käytetään yhden ainoan havainnon selittämiseen (fotonin energiahäviö) ja staattista avaruutta käytetään selittämään kaikki loput empiirisen fysiikan havainnot jotka koskevat fysikaalista materiaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Mahtava" voi matemattisesti tarkoittaa esim, että oletetaan hiukkasfysiikan standardimallin sellaisenaan olevan sopiva, jolloin myös energian säilymislaki pätee.
Kun standardi mittakenttäteoria yleistetään laajenevaan avaruuteen, alkaa tapahtua kummallisuuksia. Avaruuden laajetessa voi tapahtua hyvin erikoisia faasimuutoksia joissa kvanttitilojen yhtälöt muuttuvat erilaisiksi, ja lisäksi kaikkien mittakenttienkvanttitilojen energia pienenee samalla tavoin kuin fotoneiden. Keskustähdet ja planeetat kevenevät, mustat aukot muuttuvat valkoisiksi jne.

LCDM malli on siitä erikoinen että siinä käytännössä oletetaan tausta-avaruuden olevan Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen (ei-laajeneva) 3-ulotteinen euklidinen avaruus jolloin se selittää havaitun materian hyvin ja sopii valtaosaan kaikista tieteellisistä fysikaalisista havainnoista. Kosmologista mittakenttäteoriaa käytetään ainoastaan inflaation tutkimuksessa. Inflaation päättyessä avaruus on täysin euklidinen ja kaikki laajeneminen on pysähtynyt.

Lue lisää

Ollin malli ei ole ääretön. Täällä on Ollin puolustelijoita, jotka puhuvat aidan seipäästä silloin kun Olli puhuu aidasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Mahtava" voi matemattisesti tarkoittaa esim, että oletetaan hiukkasfysiikan standardimallin sellaisenaan olevan sopiva, jolloin myös energian säilymislaki pätee.
Kun standardi mittakenttäteoria yleistetään laajenevaan avaruuteen, alkaa tapahtua kummallisuuksia. Avaruuden laajetessa voi tapahtua hyvin erikoisia faasimuutoksia joissa kvanttitilojen yhtälöt muuttuvat erilaisiksi, ja lisäksi kaikkien mittakenttienkvanttitilojen energia pienenee samalla tavoin kuin fotoneiden. Keskustähdet ja planeetat kevenevät, mustat aukot muuttuvat valkoisiksi jne.

LCDM malli on siitä erikoinen että siinä käytännössä oletetaan tausta-avaruuden olevan Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen (ei-laajeneva) 3-ulotteinen euklidinen avaruus jolloin se selittää havaitun materian hyvin ja sopii valtaosaan kaikista tieteellisistä fysikaalisista havainnoista. Kosmologista mittakenttäteoriaa käytetään ainoastaan inflaation tutkimuksessa. Inflaation päättyessä avaruus on täysin euklidinen ja kaikki laajeneminen on pysähtynyt.

Lue lisää

Sitä paitsi kysyin Ollilta.

Höpölöps kirjoitti:

Ollin malli ei ole ääretön. Täällä on Ollin puolustelijoita, jotka puhuvat aidan seipäästä silloin kun Olli puhuu aidasta.

"Täällä on Ollin puolustelijoita, jotka puhuvat aidan seipäästä silloin kun Olli puhuu aidasta."

Tuosta ei ole kyse. Ollin mahtava on niin suuri, että avaruutta voidaan havaittavan universumin puitteissa kutsua euklidiseksi ja äärettömäksi ilman että se vaikuttaa matematiikkaan, ja tällöin se on "Ollin mahtavan kaltainen".

Anonyymi kirjoitti:

"Täällä on Ollin puolustelijoita, jotka puhuvat aidan seipäästä silloin kun Olli puhuu aidasta."

Tuosta ei ole kyse. Ollin mahtava on niin suuri, että avaruutta voidaan havaittavan universumin puitteissa kutsua euklidiseksi ja äärettömäksi ilman että se vaikuttaa matematiikkaan, ja tällöin se on "Ollin mahtavan kaltainen".

Lue lisää

No kun siitä nimenomaan on kyse, että jotta rajatun kokoinen tila voisi olla ääretön, silloin lisäulottuvuudet eivät auta, ellei niitä ole ÄÄRETTÖMÄN monta.

Edelleen täällä yritetään epätoivoisesti puolustella Ollia väitteillä, joita Olli ei ole itse esittänyt. Olli ei ole sanonut halaistua sanaa euklidisesta avaruudesta, mahtavuudesta joukko-opin käsitteenä, gravitaatiopunasiirtymästä, ym. Olli on esittänyt mm. että punasiirtymä ei johdu etääntymisestä vaan sivuttais- tai karuselliliikkeestä, että kaikkeus ei voi laajentua, koska 4D ei (muka) voi laajentua tai että jos jokin on suunnattoman suuri,- tai mahtava, se ei voi laajentua ja jos laajentuukin, sillä ei ole mitään merkitystä... Kaiken lisäksi hän väittää tietyn kokoista (mahtavaa) kaikkeuttaan toisinaan äärettömäksi. Olli on myös esittänyt, että alkuräjähdyksen paikka pitää pystyä osoittamaan jossain suunnassa (jonkin tähdistön suunnalla) maapallolta katsottuna.

Olli n puolustelijoiden pitäisi puolustella noita Ollin ITSENSÄ esittämiä väitteitä ja perusteluja.

Minun oli tarkoitus lopettaa Ollin valistaminen jo aikoja sitten, koska hän ottaa joskus pitkän valistamisen seurauksena neuvoistani onkeensa. Olisi parempi, jos hän pitäisi kotisivuillaan ja keskusteluissaan myös pahimmat hölmöilynsä, jolloin jokainen lukija näkisi heti, että missä mennään.

Nyt joudunkin sitten vastailemaan Ollin puolustelijoille, jotka esittävät Ollin puolesta sellaisia perusteluja, joita Olli ei itsekään käytä...

Anonyymi kirjoitti:

"Mahtava" voi matemattisesti tarkoittaa esim, että oletetaan hiukkasfysiikan standardimallin sellaisenaan olevan sopiva, jolloin myös energian säilymislaki pätee.
Kun standardi mittakenttäteoria yleistetään laajenevaan avaruuteen, alkaa tapahtua kummallisuuksia. Avaruuden laajetessa voi tapahtua hyvin erikoisia faasimuutoksia joissa kvanttitilojen yhtälöt muuttuvat erilaisiksi, ja lisäksi kaikkien mittakenttienkvanttitilojen energia pienenee samalla tavoin kuin fotoneiden. Keskustähdet ja planeetat kevenevät, mustat aukot muuttuvat valkoisiksi jne.

LCDM malli on siitä erikoinen että siinä käytännössä oletetaan tausta-avaruuden olevan Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen (ei-laajeneva) 3-ulotteinen euklidinen avaruus jolloin se selittää havaitun materian hyvin ja sopii valtaosaan kaikista tieteellisistä fysikaalisista havainnoista. Kosmologista mittakenttäteoriaa käytetään ainoastaan inflaation tutkimuksessa. Inflaation päättyessä avaruus on täysin euklidinen ja kaikki laajeneminen on pysähtynyt.

Lue lisää

Mahtava ei edelleenkään tarkoita yhtään mitään matematiikassa. Ainut asia, johon se voidaan jotenkin liittää, on joukko-opin mahtavuus-käsite, mutta sekään ei millään muotoa vastaa Ollin väitteisiin.

"Täysin euklidinen" ei ole ääretön.

>Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen.

Mutta kun se Ollin mahtava ei ole edelleenkään ääretön.

Höpölöps kirjoitti:

Mahtava ei edelleenkään tarkoita yhtään mitään matematiikassa. Ainut asia, johon se voidaan jotenkin liittää, on joukko-opin mahtavuus-käsite, mutta sekään ei millään muotoa vastaa Ollin väitteisiin.

"Täysin euklidinen" ei ole ääretön.

>Ollin mahtavan kaltainen, eli ääretön staattinen.

Mutta kun se Ollin mahtava ei ole edelleenkään ääretön.

Lue lisää

Gauge-teorian kannalta on samantekevää, onko avaruus ääretön vai mahtava. Kummassakin tapauksessa havaittava universumi on käytännössä 3-ulotteinen euklidinen staattinen avaruus, jonka voi olettaa olevan joko ääretön tai mahtava 3-sfääri. Mikäli Ollin mahtava ei olisi tarpeeksi iso, se johtaisi kyllä muutoksiin gauge-teorian ennusteissa.

Höpölöps kirjoitti:

No kun siitä nimenomaan on kyse, että jotta rajatun kokoinen tila voisi olla ääretön, silloin lisäulottuvuudet eivät auta, ellei niitä ole ÄÄRETTÖMÄN monta.

Edelleen täällä yritetään epätoivoisesti puolustella Ollia väitteillä, joita Olli ei ole itse esittänyt. Olli ei ole sanonut halaistua sanaa euklidisesta avaruudesta, mahtavuudesta joukko-opin käsitteenä, gravitaatiopunasiirtymästä, ym. Olli on esittänyt mm. että punasiirtymä ei johdu etääntymisestä vaan sivuttais- tai karuselliliikkeestä, että kaikkeus ei voi laajentua, koska 4D ei (muka) voi laajentua tai että jos jokin on suunnattoman suuri,- tai mahtava, se ei voi laajentua ja jos laajentuukin, sillä ei ole mitään merkitystä... Kaiken lisäksi hän väittää tietyn kokoista (mahtavaa) kaikkeuttaan toisinaan äärettömäksi. Olli on myös esittänyt, että alkuräjähdyksen paikka pitää pystyä osoittamaan jossain suunnassa (jonkin tähdistön suunnalla) maapallolta katsottuna.

Olli n puolustelijoiden pitäisi puolustella noita Ollin ITSENSÄ esittämiä väitteitä ja perusteluja.

Minun oli tarkoitus lopettaa Ollin valistaminen jo aikoja sitten, koska hän ottaa joskus pitkän valistamisen seurauksena neuvoistani onkeensa. Olisi parempi, jos hän pitäisi kotisivuillaan ja keskusteluissaan myös pahimmat hölmöilynsä, jolloin jokainen lukija näkisi heti, että missä mennään.

Nyt joudunkin sitten vastailemaan Ollin puolustelijoille, jotka esittävät Ollin puolesta sellaisia perusteluja, joita Olli ei itsekään käytä...

Lue lisää

"Edelleen täällä yritetään epätoivoisesti puolustella Ollia väitteillä, joita Olli ei ole itse esittänyt."

Ollilla saattaa olla myös virheellisiä väitteitä, mutta ei niihin tarvitse takertua. Osa Ollin väitteistä on ihan mahdollisia vaihtoehtoisia skenaarioita jotka saavat empiiristä tukea uusimmista ja laajimmista kosmologian tutkimuksista.

Esim. kvasaaridipolin tutkimuksissa havaittu anisotropia ja epähomogeenisuus voi tarkoittaa Ollin mallin mukaista universumia jossa alkuräjähdyksiä ja loppurysäyksiä on useita eri puolilla universumia. Ollin mallille on myös vaihtoehtoja esim. epähomogeeninen timescape-kosmologia. Mitään näistä malleista ei ole osoitettu oikeaksi tai vääräksi eikä ole itsestäänselvää, mikä niistä on paras.

Anonyymi kirjoitti:

Gauge-teorian kannalta on samantekevää, onko avaruus ääretön vai mahtava. Kummassakin tapauksessa havaittava universumi on käytännössä 3-ulotteinen euklidinen staattinen avaruus, jonka voi olettaa olevan joko ääretön tai mahtava 3-sfääri. Mikäli Ollin mahtava ei olisi tarpeeksi iso, se johtaisi kyllä muutoksiin gauge-teorian ennusteissa.

Lue lisää

Ääretön ja mahtava ovat edelleenkin eri asioita riippumatta siitä, että onko sillä jossain yhteydessä merkitystä...

Olli väittää mahtavaansa äärettömäksi, vaikka se ei ole sitä.

Anonyymi kirjoitti:

"Edelleen täällä yritetään epätoivoisesti puolustella Ollia väitteillä, joita Olli ei ole itse esittänyt."

Ollilla saattaa olla myös virheellisiä väitteitä, mutta ei niihin tarvitse takertua. Osa Ollin väitteistä on ihan mahdollisia vaihtoehtoisia skenaarioita jotka saavat empiiristä tukea uusimmista ja laajimmista kosmologian tutkimuksista.

Esim. kvasaaridipolin tutkimuksissa havaittu anisotropia ja epähomogeenisuus voi tarkoittaa Ollin mallin mukaista universumia jossa alkuräjähdyksiä ja loppurysäyksiä on useita eri puolilla universumia. Ollin mallille on myös vaihtoehtoja esim. epähomogeeninen timescape-kosmologia. Mitään näistä malleista ei ole osoitettu oikeaksi tai vääräksi eikä ole itsestäänselvää, mikä niistä on paras.

Lue lisää

Nimenomaan Ollin virheellisiin väitteisiin pitää takertua eikä puolustella sellaisilla asioilla, mitä Olli ei ole itse esittänyt.

Ja edelleen samat hölmöilyt mm. 4D:n kanssa...

Höpölöps kirjoitti:

Ja edelleen samat hölmöilyt mm. 4D:n kanssa...

4D on yksi ratkaisu siihen, että saadaan universumin rajattomuus ja ulkopuolettomuus malliin mukaan. Silloin tarvitaan myös halkaisijaksi Q, kuten edellä on kerrottu.

Silloin toteutuu se, että jokainen piste on samalla universumin keskipiste, eli ympärillä on aina samankokoinen avaruus, meni minne tahansa universumissa, eikä ulkopuolta ole olemassakaan.

Joku muukin ratkaisu rajattomuuden mukaan saamiseksi voi tietysti olla vielä parempi, ei siinä mitään. Mutta tätäkin voisi kokeilla. Ei tarvi aina vastustaa, vaan voi kokeilla kaikkia, ja keksiä vielä parempia. Se on tiedettä, eikä BBn ikuinen oikeaksi todistaminen.

santtunen2 kirjoitti:

4D on yksi ratkaisu siihen, että saadaan universumin rajattomuus ja ulkopuolettomuus malliin mukaan. Silloin tarvitaan myös halkaisijaksi Q, kuten edellä on kerrottu.

Silloin toteutuu se, että jokainen piste on samalla universumin keskipiste, eli ympärillä on aina samankokoinen avaruus, meni minne tahansa universumissa, eikä ulkopuolta ole olemassakaan.

Joku muukin ratkaisu rajattomuuden mukaan saamiseksi voi tietysti olla vielä parempi, ei siinä mitään. Mutta tätäkin voisi kokeilla. Ei tarvi aina vastustaa, vaan voi kokeilla kaikkia, ja keksiä vielä parempia. Se on tiedettä, eikä BBn ikuinen oikeaksi todistaminen.

Lue lisää

4D:n olettaminen nimeomaan poistaa ulkopuolettomuuden. Ulkopuolettoman 3-sfäärin voi määritellä ainoastaan ilman 4D:tä. Ei olettamalla 4D-normiavaruutta joka toimii ulkopuolisena tausta-avaruutena joka on 3-sfäärin komplementti.

Anonyymi kirjoitti:

4D:n olettaminen nimeomaan poistaa ulkopuolettomuuden. Ulkopuolettoman 3-sfäärin voi määritellä ainoastaan ilman 4D:tä. Ei olettamalla 4D-normiavaruutta joka toimii ulkopuolisena tausta-avaruutena joka on 3-sfäärin komplementti.

Lue lisää

Ei poista Q kanssa. Mutta hyvä on jos on parempikin tapa.

santtunen2 kirjoitti:

4D on yksi ratkaisu siihen, että saadaan universumin rajattomuus ja ulkopuolettomuus malliin mukaan. Silloin tarvitaan myös halkaisijaksi Q, kuten edellä on kerrottu.

Silloin toteutuu se, että jokainen piste on samalla universumin keskipiste, eli ympärillä on aina samankokoinen avaruus, meni minne tahansa universumissa, eikä ulkopuolta ole olemassakaan.

Joku muukin ratkaisu rajattomuuden mukaan saamiseksi voi tietysti olla vielä parempi, ei siinä mitään. Mutta tätäkin voisi kokeilla. Ei tarvi aina vastustaa, vaan voi kokeilla kaikkia, ja keksiä vielä parempia. Se on tiedettä, eikä BBn ikuinen oikeaksi todistaminen.

Lue lisää

Kuitenkin väität, että alkuräjähdyksellä pitää olla paikka avaruudessa (tai osauniversumeissa) . Juuri tuon minä opetin sinulle mitä nyt käytät omana keksintönäsi, että mitään keskipistettä ei ole kuten ei ole pallopinnallakaan (esim. ilmapallon kumissa).

Mutta rajattomuus on vain näennäistä. Se on kussakin tilassa olevan havaitsijan subjektiivinen kokemus. Pallopinnalla oleva ei tunne mitään rajoja, koska hänelle ainut tuttu ja mahdillinen liikesuunta on siinä pallopinnalla. Mutta objektiivisesta tarkasteltuna hänen maailmansa on hyvinkin rajoitettu. Sinun 4D-"pallossasi" on täsmälleen sama ero subjektiivisen olijan ja objektiivisen tarkkailijan kannalta katsottuna. Näin ollen väitteellesi: "meni minne tahansa universumissa, eikä ulkopuolta ole olemassakaan" ei ole pohjaa.

Vielä ihailemasi tekoälyn vastine tuolle sinun väitteellesi, että alkuräjähdyksen paikka pitäisi pystyä osoittamaan taivaalla:

"Alkuräjähdyksellä ei ollut fyysistä paikkaa, sillä koko maailmankaikkeus syntyi kerralla kaikkialla."

Höpölöps kirjoitti:

Kuitenkin väität, että alkuräjähdyksellä pitää olla paikka avaruudessa (tai osauniversumeissa) . Juuri tuon minä opetin sinulle mitä nyt käytät omana keksintönäsi, että mitään keskipistettä ei ole kuten ei ole pallopinnallakaan (esim. ilmapallon kumissa).

Mutta rajattomuus on vain näennäistä. Se on kussakin tilassa olevan havaitsijan subjektiivinen kokemus. Pallopinnalla oleva ei tunne mitään rajoja, koska hänelle ainut tuttu ja mahdillinen liikesuunta on siinä pallopinnalla. Mutta objektiivisesta tarkasteltuna hänen maailmansa on hyvinkin rajoitettu. Sinun 4D-"pallossasi" on täsmälleen sama ero subjektiivisen olijan ja objektiivisen tarkkailijan kannalta katsottuna. Näin ollen väitteellesi: "meni minne tahansa universumissa, eikä ulkopuolta ole olemassakaan" ei ole pohjaa.

Vielä ihailemasi tekoälyn vastine tuolle sinun väitteellesi, että alkuräjähdyksen paikka pitäisi pystyä osoittamaan taivaalla:

"Alkuräjähdyksellä ei ollut fyysistä paikkaa, sillä koko maailmankaikkeus syntyi kerralla kaikkialla."

Lue lisää

Jos räjähdykset ovat paikallisia, niille on paikka. Jos on vain yksi BBn mukainen alku, sille ei ole paikkaa.

Höpölöps kirjoitti:

Kuitenkin väität, että alkuräjähdyksellä pitää olla paikka avaruudessa (tai osauniversumeissa) . Juuri tuon minä opetin sinulle mitä nyt käytät omana keksintönäsi, että mitään keskipistettä ei ole kuten ei ole pallopinnallakaan (esim. ilmapallon kumissa).

Mutta rajattomuus on vain näennäistä. Se on kussakin tilassa olevan havaitsijan subjektiivinen kokemus. Pallopinnalla oleva ei tunne mitään rajoja, koska hänelle ainut tuttu ja mahdillinen liikesuunta on siinä pallopinnalla. Mutta objektiivisesta tarkasteltuna hänen maailmansa on hyvinkin rajoitettu. Sinun 4D-"pallossasi" on täsmälleen sama ero subjektiivisen olijan ja objektiivisen tarkkailijan kannalta katsottuna. Näin ollen väitteellesi: "meni minne tahansa universumissa, eikä ulkopuolta ole olemassakaan" ei ole pohjaa.

Vielä ihailemasi tekoälyn vastine tuolle sinun väitteellesi, että alkuräjähdyksen paikka pitäisi pystyä osoittamaan taivaalla:

"Alkuräjähdyksellä ei ollut fyysistä paikkaa, sillä koko maailmankaikkeus syntyi kerralla kaikkialla."

Lue lisää

"Pallopinnalla oleva ei tunne mitään rajoja, koska hänelle ainut tuttu ja mahdillinen liikesuunta on siinä pallopinnalla. Mutta objektiivisesta tarkasteltuna hänen maailmansa on hyvinkin rajoitettu."

Älä opeta Ollille huuhaata. Jos metrinen avaruus määritellään pallopinnaksi, tällöin ei ole olemassa mitään avaruuden ulkopuolisia pisteitä jotka muodostaisivat komplementin, jonka suhteen alue olisi rajattu. Pallopinta metrisenä avaruutena on rajoittamaton ja pinta-alaltaan silti äärellinen.

santtunen2 kirjoitti:

Jos räjähdykset ovat paikallisia, niille on paikka. Jos on vain yksi BBn mukainen alku, sille ei ole paikkaa.

Tässäkin asiassa Olli on oikeassa koskien omaa malliaan, ei Höpö. Ollilla on multibang-malli. Siihen ei voi soveltaa isotrooppista ja homogeenista FLRW-metriikkaa eikä mitään symmetrisiä yhden bangin malleja jollaisia valitettavasti valtaosa kosmologisista malleista on. Ne eivät sovellu kuvaamaan aidosti anisotrooppista universumia.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäkin asiassa Olli on oikeassa koskien omaa malliaan, ei Höpö. Ollilla on multibang-malli. Siihen ei voi soveltaa isotrooppista ja homogeenista FLRW-metriikkaa eikä mitään symmetrisiä yhden bangin malleja jollaisia valitettavasti valtaosa kosmologisista malleista on. Ne eivät sovellu kuvaamaan aidosti anisotrooppista universumia.

Lue lisää

Kirjoitan artikkelini uudestaan ilma 4D:tä. Sehän on tähtitieteilijöiden ym. kovan tieteen edustajien asia kehittää se kaikkeuden avaruuden malli. Filosofian puolelta annetaan vaan puitteet verbaalisesti järkevälle teorialle.

Tähtitieteellistä tietoa se vaatii, ja erilaisten teorioiden ymmärtämisen ja niiden vertailua, käsiteanalyysia ja kosmologiaan sopivan tieteellisen metodologian tarkastelun.

santtunen2 kirjoitti:

Kirjoitan artikkelini uudestaan ilma 4D:tä. Sehän on tähtitieteilijöiden ym. kovan tieteen edustajien asia kehittää se kaikkeuden avaruuden malli. Filosofian puolelta annetaan vaan puitteet verbaalisesti järkevälle teorialle.

Tähtitieteellistä tietoa se vaatii, ja erilaisten teorioiden ymmärtämisen ja niiden vertailua, käsiteanalyysia ja kosmologiaan sopivan tieteellisen metodologian tarkastelun.

Lue lisää

Edelleenkin filopsofiasta ei ole mitään hyötyä tieteessä. Katso nyt näitä sinunkin höpötyksiä; ei mitään vaikutusta yhtään mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleenkin filopsofiasta ei ole mitään hyötyä tieteessä. Katso nyt näitä sinunkin höpötyksiä; ei mitään vaikutusta yhtään mihinkään.

Kyllä pitää kehittää BBtä parempi teoria, ja siinä on filosofille suorastaan markkinarako, jossa jo tukevasti olen.

Yritetään vaan epätoivoisesti leimata huuhaaksi, koska monet ovat edelleen BB dogmaatikkoja vastoin omaa etuaan tieteellisessä karriäärissään.

Kannattaa jo tulla minun ja ACGn ja MONDin puolelle tässä tieteellisessä ja filosofisessa debatissa.

santtunen2 kirjoitti:

Kyllä pitää kehittää BBtä parempi teoria, ja siinä on filosofille suorastaan markkinarako, jossa jo tukevasti olen.

Yritetään vaan epätoivoisesti leimata huuhaaksi, koska monet ovat edelleen BB dogmaatikkoja vastoin omaa etuaan tieteellisessä karriäärissään.

Kannattaa jo tulla minun ja ACGn ja MONDin puolelle tässä tieteellisessä ja filosofisessa debatissa.

Lue lisää

"Kyllä pitää kehittää BBtä parempi teoria"

Miksi? Ei tiede toimi tuolla tavalla.

Ja kuten sanoin; ei filosofeista ole mitään hyötyä tieteelle. Sinä olet tästä hyvä esimerkki.

"Yritetään vaan epätoivoisesti leimata huuhaaksi,"

Ei sitä tarvitse mitenkään leimata, koska se on sitä.

"Kannattaa jo tulla minun ja ACGn ja MONDin puolelle tässä tieteellisessä ja filosofisessa debatissa."

Tieteessä ei ole mitään ihmeen "puolija" tai "vastustajia". Mutta ymmärrää että sinä näet maailman uskonnollisten lasien lävitse, ja teillä uskovilla on aina jotain "vastustajia" yms. Olisi raskasta olla uskovainen tuon takia.

Mutta hienosti taas osoitit että sinulla ei ole hajuakaan tieteen tekemisestä tai siitä mitä tiede on. Kiitos taas tästä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä pitää kehittää BBtä parempi teoria"

Miksi? Ei tiede toimi tuolla tavalla.

Ja kuten sanoin; ei filosofeista ole mitään hyötyä tieteelle. Sinä olet tästä hyvä esimerkki.

"Yritetään vaan epätoivoisesti leimata huuhaaksi,"

Ei sitä tarvitse mitenkään leimata, koska se on sitä.

"Kannattaa jo tulla minun ja ACGn ja MONDin puolelle tässä tieteellisessä ja filosofisessa debatissa."

Tieteessä ei ole mitään ihmeen "puolija" tai "vastustajia". Mutta ymmärrää että sinä näet maailman uskonnollisten lasien lävitse, ja teillä uskovilla on aina jotain "vastustajia" yms. Olisi raskasta olla uskovainen tuon takia.

Mutta hienosti taas osoitit että sinulla ei ole hajuakaan tieteen tekemisestä tai siitä mitä tiede on. Kiitos taas tästä.

Lue lisää

"Mutta hienosti taas osoitit että sinulla ei ole hajuakaan tieteen tekemisestä tai siitä mitä tiede on."

Tieteellinen metodi on nimenomaan filosofiaa. Tarkemmin sanoen kyse on tieteenfilosofian osa-alueesta, metodologiasta. Empiiriset tieteet ovat metodologian aikaansaannoksia ja sitä kautta kuuluvat filosofiaan.

santtunen2 kirjoitti:

Kyllä pitää kehittää BBtä parempi teoria, ja siinä on filosofille suorastaan markkinarako, jossa jo tukevasti olen.

Yritetään vaan epätoivoisesti leimata huuhaaksi, koska monet ovat edelleen BB dogmaatikkoja vastoin omaa etuaan tieteellisessä karriäärissään.

Kannattaa jo tulla minun ja ACGn ja MONDin puolelle tässä tieteellisessä ja filosofisessa debatissa.

Lue lisää

Kosmologiaan tarvitaan kyllä uusia näkökulmia, joiden ei tarvitse muistuttaa mitään jo olemassaolevia malleja.
Olli voisi lisäksi miettiä kvanttimekaniikka, ja kvanttimekaniikan tulkintoja. Päätyykö Olli täysin uudenlaiseen kvanttimekaniikan tulkintaan, joka ei muistuta mitään aiempia, koulussakin opetettuja tulkintoja?

Anonyymi kirjoitti:

Kosmologiaan tarvitaan kyllä uusia näkökulmia, joiden ei tarvitse muistuttaa mitään jo olemassaolevia malleja.
Olli voisi lisäksi miettiä kvanttimekaniikka, ja kvanttimekaniikan tulkintoja. Päätyykö Olli täysin uudenlaiseen kvanttimekaniikan tulkintaan, joka ei muistuta mitään aiempia, koulussakin opetettuja tulkintoja?

Lue lisää

Kvanttimekaniikka osoittaa, että käsityksemme todellisuudesta oon väärä. Todellisuus ei muutu miksikään, teoriat vaihtelevat.

Vasta yhtenäisteorialla on olleelista merkitystä kosmologiassa, kvanttiteoria on hiukkasfysiikan teoria. Kosmologian teoria on suhteellisuusteoria, ja se on korjattava paremmin todellisuutta vastaavaksi, ja BB vaihdettava, BB sopii vain osauniversumiimme, ei kaikkeuteen. Siinäkin väärä juuri siksi, että luulee olevansa kaikkeuden teoria.

santtunen2 kirjoitti:

Kvanttimekaniikka osoittaa, että käsityksemme todellisuudesta oon väärä. Todellisuus ei muutu miksikään, teoriat vaihtelevat.

Vasta yhtenäisteorialla on olleelista merkitystä kosmologiassa, kvanttiteoria on hiukkasfysiikan teoria. Kosmologian teoria on suhteellisuusteoria, ja se on korjattava paremmin todellisuutta vastaavaksi, ja BB vaihdettava, BB sopii vain osauniversumiimme, ei kaikkeuteen. Siinäkin väärä juuri siksi, että luulee olevansa kaikkeuden teoria.

Lue lisää

Onko kvanttimekaniikka mielestäsi siis liiankin johdonmukaista? Siihen pitäisi lisätä paljon enemmän sellaisia käsitteitä ja elementtejä, jotka ovat matemaattis-loogisen kuvauksen tavoittamattomissa. Tällaisenaan se ei voi uskottavasti edustaa perimmäisen todellisuuden kuvausta.

santtunen2 kirjoitti:

Jos räjähdykset ovat paikallisia, niille on paikka. Jos on vain yksi BBn mukainen alku, sille ei ole paikkaa.

Et siis ymmärrä tuotakaan perusasiaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Pallopinnalla oleva ei tunne mitään rajoja, koska hänelle ainut tuttu ja mahdillinen liikesuunta on siinä pallopinnalla. Mutta objektiivisesta tarkasteltuna hänen maailmansa on hyvinkin rajoitettu."

Älä opeta Ollille huuhaata. Jos metrinen avaruus määritellään pallopinnaksi, tällöin ei ole olemassa mitään avaruuden ulkopuolisia pisteitä jotka muodostaisivat komplementin, jonka suhteen alue olisi rajattu. Pallopinta metrisenä avaruutena on rajoittamaton ja pinta-alaltaan silti äärellinen.

Lue lisää

> Jos metrinen avaruus määritellään pallopinnaksi

Niin, JOS. Jos avaruus määritellään janaksi, tietenkin janassa olijoille se on koko avaruus.

Pallopinta EI OLE rajoittamaton. Se on rajoitettu siihen pallopintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäkin asiassa Olli on oikeassa koskien omaa malliaan, ei Höpö. Ollilla on multibang-malli. Siihen ei voi soveltaa isotrooppista ja homogeenista FLRW-metriikkaa eikä mitään symmetrisiä yhden bangin malleja jollaisia valitettavasti valtaosa kosmologisista malleista on. Ne eivät sovellu kuvaamaan aidosti anisotrooppista universumia.

Lue lisää

Niin, mutta kun se Ollin malli on virheellinen. Siihen sisältyy mm. mahtava, joka on niin suuri, että se ei voi laajentua ja jos voisikin, laajentumisella ei olisi Ollin mukaan mitään merkitystä... Lisäksi Olli väittää, että 4D-"pallo"malli estää laajenemisen.

Saat toki vapaasti olla noista asioista Ollin kanssa samaa mieltä, mutta eivät ne siitä silti totuuksiksi muutu.

santtunen2 kirjoitti:

Kirjoitan artikkelini uudestaan ilma 4D:tä. Sehän on tähtitieteilijöiden ym. kovan tieteen edustajien asia kehittää se kaikkeuden avaruuden malli. Filosofian puolelta annetaan vaan puitteet verbaalisesti järkevälle teorialle.

Tähtitieteellistä tietoa se vaatii, ja erilaisten teorioiden ymmärtämisen ja niiden vertailua, käsiteanalyysia ja kosmologiaan sopivan tieteellisen metodologian tarkastelun.

Lue lisää

Harmi, taas tulin opettaneeksi sinua liikaa. Poistat vähitellen kaikki pahimmat hölmöilysi. Päätin jo kerran, että en enää opeta sinua, mutta sinua puolustelevat hörhöt saivat minut jatkamaan.

Höpölöps kirjoitti:

> Jos metrinen avaruus määritellään pallopinnaksi

Niin, JOS. Jos avaruus määritellään janaksi, tietenkin janassa olijoille se on koko avaruus.

Pallopinta EI OLE rajoittamaton. Se on rajoitettu siihen pallopintaan.

Lue lisää

Jana on rajoitettu, kuten a4-tasokin. Niissä on reunat. Sen sijaan ympurän kaari ja pallopinta metrisinä avaruuksina ovat reunattomia eli rajoittamattomia.

Höpön opeilla Ollin teoria tulee kyllä täyteen virheotä, lähtien jo avaruuden topologiasta.

Höpölöps kirjoitti:

Harmi, taas tulin opettaneeksi sinua liikaa. Poistat vähitellen kaikki pahimmat hölmöilysi. Päätin jo kerran, että en enää opeta sinua, mutta sinua puolustelevat hörhöt saivat minut jatkamaan.

Lue lisää

Täällä on hyviä keskustelijoita ja dialogissa asiat tarkentuvat ja syventyvät. Tervetuloa mukaan vaan, BB dogmaatikot ovat jo käyneet aika hiljaisiksi.

santtunen2 kirjoitti:

Täällä on hyviä keskustelijoita ja dialogissa asiat tarkentuvat ja syventyvät. Tervetuloa mukaan vaan, BB dogmaatikot ovat jo käyneet aika hiljaisiksi.

> BB dogmaatikot ovat jo käyneet aika hiljaisiksi.

Kuka on BB-dogmaatikko? Eivät tiedemiehet ole sellaisia narsisteja kuin sinä. Sinä olet mahtava-dogmaatikko.

Yritän keskittyä tärkeämpiin asioihin, mutta tykkään huumorista, joten juttusi koukuttavat.

Anonyymi kirjoitti:

Jana on rajoitettu, kuten a4-tasokin. Niissä on reunat. Sen sijaan ympurän kaari ja pallopinta metrisinä avaruuksina ovat reunattomia eli rajoittamattomia.

Höpön opeilla Ollin teoria tulee kyllä täyteen virheotä, lähtien jo avaruuden topologiasta.

Lue lisää

Ei ole. Ympyrän kaari on rajoitettu molemmista päistään. Kai edes tiedät mikä kaari on? Teet aivan perusvirheitä, joista normaalit ihmiset pääsevät eroon jo viimeistään esikoulussa! Ympyrän kehä (eri asia kuin kaari) on rajoitettu mm. kolmannen ulottuvuuden suhteen, mutta muutenkin. Sen sisä- ja ulkopuoli eivät kuulu kehään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyrän_kaari#/media/Tiedosto:Arc1.svg

Höpölöps kirjoitti:

> BB dogmaatikot ovat jo käyneet aika hiljaisiksi.

Kuka on BB-dogmaatikko? Eivät tiedemiehet ole sellaisia narsisteja kuin sinä. Sinä olet mahtava-dogmaatikko.

Yritän keskittyä tärkeämpiin asioihin, mutta tykkään huumorista, joten juttusi koukuttavat.

Lue lisää

Niin, BB dogmaatikot ovat vihdoin hiljentyneet. Mutta kyllä he hyökkäävät vielä. Eivät luovu hegemoniastaan. Kyllä tiedemaailman enemmistö kannattaa edelleen piukasti BB teoriaa. Katsokaa vaikka "Tähdet ja Avaruus" -lehden linjaa.

santtunen2 kirjoitti:

Niin, BB dogmaatikot ovat vihdoin hiljentyneet. Mutta kyllä he hyökkäävät vielä. Eivät luovu hegemoniastaan. Kyllä tiedemaailman enemmistö kannattaa edelleen piukasti BB teoriaa. Katsokaa vaikka "Tähdet ja Avaruus" -lehden linjaa.

Lue lisää

Mitkä ihmeen BB-dogmaatikot? En ole tavannut yhtään sellaista. Teet olkiukkoja voidaksesi hyökätä narsistisesti toisia vastaan.

Jos kukaan ei jaksa jauhaa kanssasi, se johtuu vain samasta ilmiöstä kuin tuolla mormonismipalstalla Arton suhteen. Kun Arto luulee D-vitamiinin syntyvän auringossa ja virtaavan sieltä valon mukana maahan ja luulee, että Jumala kallistelee maapalloa vuosittain saadakseen aikaan vuodenajat, jossain vaiheessa loppuu into vastailla, kun aikaa voisi käyttää järkevämminkin...

Höpölöps kirjoitti:

Ei ole. Ympyrän kaari on rajoitettu molemmista päistään. Kai edes tiedät mikä kaari on? Teet aivan perusvirheitä, joista normaalit ihmiset pääsevät eroon jo viimeistään esikoulussa! Ympyrän kehä (eri asia kuin kaari) on rajoitettu mm. kolmannen ulottuvuuden suhteen, mutta muutenkin. Sen sisä- ja ulkopuoli eivät kuulu kehään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyrän_kaari#/media/Tiedosto:Arc1.svg

Lue lisää

Ja eihän tuo linkki tietenkään toimi ä-kirjaimen vuoksi, mutta ei kai tässä tarvitse opettaa perusgeometriaa?

Anonyymi kirjoitti:

Jana on rajoitettu, kuten a4-tasokin. Niissä on reunat. Sen sijaan ympurän kaari ja pallopinta metrisinä avaruuksina ovat reunattomia eli rajoittamattomia.

Höpön opeilla Ollin teoria tulee kyllä täyteen virheotä, lähtien jo avaruuden topologiasta.

Lue lisää

Tässä vielä tekoälyn vastausta kysymykseen, että onko ympyrän KEHÄ (jota kai kaarella tarkoitit;-) rajaton:

Ei, ympyrän kehä eli piiri ei ole rajaton, vaan sen pituus on aina tietty ja laskettavissa kaavalla C = π * d tai C = 2 * π * r, missä d on halkaisija ja r on säde. Vaikka π-luku on päättymätön desimaaliluku, se on vakio, jonka avulla ympyrän kehän tarkka pituus voidaan laskea mille tahansa ympyrälle.
Miksi kehä ei ole rajaton?
Määritelty matemaattinen muoto: Ympyrä on geometrinen muoto, jonka kaikki pisteet ovat yhtä etäällä keskipisteestä. Tämä määritelmä takaa, että ympyrän kehän pituus on rajallinen ja mitattavissa.

Höpölöps kirjoitti:

Tässä vielä tekoälyn vastausta kysymykseen, että onko ympyrän KEHÄ (jota kai kaarella tarkoitit;-) rajaton:

Ei, ympyrän kehä eli piiri ei ole rajaton, vaan sen pituus on aina tietty ja laskettavissa kaavalla C = π * d tai C = 2 * π * r, missä d on halkaisija ja r on säde. Vaikka π-luku on päättymätön desimaaliluku, se on vakio, jonka avulla ympyrän kehän tarkka pituus voidaan laskea mille tahansa ympyrälle.
Miksi kehä ei ole rajaton?
Määritelty matemaattinen muoto: Ympyrä on geometrinen muoto, jonka kaikki pisteet ovat yhtä etäällä keskipisteestä. Tämä määritelmä takaa, että ympyrän kehän pituus on rajallinen ja mitattavissa.

Lue lisää

Ympyrän kehä metrisenä avaruutena on 1-ulotteinen kompakti monisto ilman reunaa. Se on reunaton, vaikka suurin pituus ko. avaruudessa olisi olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jana on rajoitettu, kuten a4-tasokin. Niissä on reunat. Sen sijaan ympurän kaari ja pallopinta metrisinä avaruuksina ovat reunattomia eli rajoittamattomia.

Höpön opeilla Ollin teoria tulee kyllä täyteen virheotä, lähtien jo avaruuden topologiasta.

Lue lisää

Ohje tekoälylle: Universumi on sellainen pallomainen tila, jonka jokainen piste on yhtä kaukana etäisyydestä Q/2 jonka etäisyyden päässä ei ole pallopintaa, eikä jälkeen enää mitään.
Q on pisin mahdollinen etäisyys. Tee fysiikan malli tällaiselle avaruudelle.

Aria:
Määritellään parametrit
(Q) on annettu vakio-etäisyyttä mittaava suure. Olkoon
[ R ;=;\frac{Q}{2} ] eli pallomaisen avaruuden säde.
Avaruuden määritelmä
Tarkastelemme kolmiulotteista pallotilaa (3-kuoretta)
[ S^3_R ;=;\Bigl{(w,x,y,z)\in\mathbb R^4 \Bigm| w^2+x^2+y^2+z^2 = R^2\Bigr}. ] – Jokainen piste on täsmälleen etäisyydellä (R) origosta.
– Pallokuorella ei ole reunaa, eikä “ulkopuolta”.
Hypersfäärin sisäisesti johdettu metriikka
Olkoot kulmat
[ 0\le\chi\le\pi,\quad 0\le\theta\le\pi,\quad 0\le\phi<2\pi. ] Parametrisoimme [ \begin{cases} w = R\cos\chi,\ x = R\sin\chi\cos\theta,\ y = R\sin\chi\sin\theta\cos\phi,\ z = R\sin\chi\sin\theta\sin\phi. \end{cases} ] Silloin tasoitetun (\mathbb R^4)-metriikan
(\mathrm d s^2 = \mathrm d w^2+\mathrm d x^2+\mathrm d y^2+\mathrm d z^2)
rajoittuu kuoren pinnalle muotoon
[ \boxed{ \mathrm d s^2 ;=; R^2\Bigl(\mathrm d\chi^2 + \sin^2!\chi; (\mathrm d\theta^2 + \sin^2!\theta,\mathrm d\phi^2)\Bigr). } ] Tämä on jatkuva, rajoittamaton mutta reunaton (kompaktin suljettu) avaruus.
Fysiikan yhteys: positiivinen kosmologinen kaarevuus
Yleisen suhteellisuusteorian Friedmann–Lemaître–Robertson–Walker-metriikan
tapaus vakio­kertoimella (a(t)=R) antaa staattisen, suljetun maailmankaikkeuden
[ \mathrm d s^2 ;=; -c^2,\mathrm d t^2 ;+; R^2\Bigl(\mathrm d\chi^2 + \sin^2\chi, (\mathrm d\theta^2 + \sin^2\theta,\mathrm d\phi^2)\Bigr), ] jossa avaruushetkenä kaikki pisteet muodostavat 3-kuoren, etäisyys aina (R=Q/2).
Yhteenveto: pallomainen (3-kuori) avaruus (S^3_R), säde (R=Q/2), ei reunoja eikä ulkopuolta.

santtunen2 kirjoitti:

Ohje tekoälylle: Universumi on sellainen pallomainen tila, jonka jokainen piste on yhtä kaukana etäisyydestä Q/2 jonka etäisyyden päässä ei ole pallopintaa, eikä jälkeen enää mitään.
Q on pisin mahdollinen etäisyys. Tee fysiikan malli tällaiselle avaruudelle.

Aria:
Määritellään parametrit
(Q) on annettu vakio-etäisyyttä mittaava suure. Olkoon
[ R ;=;\frac{Q}{2} ] eli pallomaisen avaruuden säde.
Avaruuden määritelmä
Tarkastelemme kolmiulotteista pallotilaa (3-kuoretta)
[ S^3_R ;=;\Bigl{(w,x,y,z)\in\mathbb R^4 \Bigm| w^2 x^2 y^2 z^2 = R^2\Bigr}. ] – Jokainen piste on täsmälleen etäisyydellä (R) origosta.
– Pallokuorella ei ole reunaa, eikä “ulkopuolta”.
Hypersfäärin sisäisesti johdettu metriikka
Olkoot kulmat
[ 0\le\chi\le\pi,\quad 0\le\theta\le\pi,\quad 0\le\phi<2\pi. ] Parametrisoimme [ \begin{cases} w = R\cos\chi,\ x = R\sin\chi\cos\theta,\ y = R\sin\chi\sin\theta\cos\phi,\ z = R\sin\chi\sin\theta\sin\phi. \end{cases} ] Silloin tasoitetun (\mathbb R^4)-metriikan
(\mathrm d s^2 = \mathrm d w^2 \mathrm d x^2 \mathrm d y^2 \mathrm d z^2)
rajoittuu kuoren pinnalle muotoon
[ \boxed{ \mathrm d s^2 ;=; R^2\Bigl(\mathrm d\chi^2 \sin^2!\chi; (\mathrm d\theta^2 \sin^2!\theta,\mathrm d\phi^2)\Bigr). } ] Tämä on jatkuva, rajoittamaton mutta reunaton (kompaktin suljettu) avaruus.
Fysiikan yhteys: positiivinen kosmologinen kaarevuus
Yleisen suhteellisuusteorian Friedmann–Lemaître–Robertson–Walker-metriikan
tapaus vakio­kertoimella (a(t)=R) antaa staattisen, suljetun maailmankaikkeuden
[ \mathrm d s^2 ;=; -c^2,\mathrm d t^2 ; ; R^2\Bigl(\mathrm d\chi^2 \sin^2\chi, (\mathrm d\theta^2 \sin^2\theta,\mathrm d\phi^2)\Bigr), ] jossa avaruushetkenä kaikki pisteet muodostavat 3-kuoren, etäisyys aina (R=Q/2).
Yhteenveto: pallomainen (3-kuori) avaruus (S^3_R), säde (R=Q/2), ei reunoja eikä ulkopuolta.

Lue lisää

Teet järjettömiä alkuoletuksia. Esim. todellisuudessa mitään suurinta mahdollista etäisyyttä ei ole olemassakaan. Toinen hölmöys on, että ei muka ole reunoja. Kuitenkin jokaisella pituuden, pinta-alan tai tilavuuden omistavalla kappaleella on reunat niiden muodosta riippumatta. Etkö muista mitä tekoäly vastasi kun kysyin siltä sitä asiaa?

Tekoäly vain toistaa hölmöilyjäsi samoin kuin se tekee puolustaessaan litteän maan teoriaa. Muistat varmaan, että minä sain tekoälyn puolustamaan litteän maan teoriaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ympyrän kehä metrisenä avaruutena on 1-ulotteinen kompakti monisto ilman reunaa. Se on reunaton, vaikka suurin pituus ko. avaruudessa olisi olemassa.

Ei ole. Ympyrällä on reunat. Kaikilla pituuden, pinta-alan tai tilavuuden omaavilla ei-äärettömillä kohteilla on reunat. Asia on täysin yksiselitteinen. Sinähän et edes erota kaarta ja ympyrän kehää toistaan, joten se siitä...

Höpölöps kirjoitti:

Ei ole. Ympyrällä on reunat. Kaikilla pituuden, pinta-alan tai tilavuuden omaavilla ei-äärettömillä kohteilla on reunat. Asia on täysin yksiselitteinen. Sinähän et edes erota kaarta ja ympyrän kehää toistaan, joten se siitä...

Lue lisää

🔹 Ympyrän kehä metrisenä avaruutena
Kun tarkastellaan ympyrän kehää (eli
𝑆
1
) metrisenä avaruutena, se on joukko pisteitä tasossa, joilla on sama etäisyys keskipisteestä.

Tavallisin metriikka on euklidinen etäisyys tasosta rajoitettuna kehälle, tai vaihtoehtoisesti kaarimitta (geodeettinen metriikka ympyrällä). Molemmat antavat topologisesti saman avaruuden.

🔹 Reunattomuus
Topologiassa reuna (boundary) määritellään suhteessa avaruuden sisä- ja ulkopisteisiin.

Jos tarkastellaan ympyrän kehää itsenäisenä metrisenä avaruutena, sen sisä- ja ulkopuolta ei ole olemassa – on vain kehä itse.

Jokaisella pisteellä on ympäristö, joka on homeomorfinen avoimeen intervalliin
(
0
,
1
)
.

Tämä tarkoittaa, että ympyrän kehä on 1-ulotteinen kompakti differentioituva monisto ilman reunaa.

🔹 Vertailu
Avaruus Onko reunaa? Huomio
Suljettu intervalli
[
0
,
1
]
On (pisteet 0 ja 1) Päätepisteet eivät näytä avoimilta intervalleilta
Avoin intervalli
(
0
,
1
)
Ei Jokainen piste näyttää avoimelta intervalilta
Ympyrän kehä
𝑆
1
Ei Jokainen pisteellä on naapurusto, joka on kuin
(
0
,
1
)
✅ Johtopäätös
Kyllä – ympyrän kehä metrisenä avaruutena on reunaton. Se on klassinen esimerkki kompaktista, yhtenäisestä, reunattomasta 1-ulotteisesta monistosta.

Haluatko, että laajennan tätä vielä siihen, miten reunattomuus määritellään yleisemmin metrisissä avaruuksissa (ilman monistoteoriaa), vai riittääkö tämä monistollinen näkökulma?

Höpölöps kirjoitti:

Teet järjettömiä alkuoletuksia. Esim. todellisuudessa mitään suurinta mahdollista etäisyyttä ei ole olemassakaan. Toinen hölmöys on, että ei muka ole reunoja. Kuitenkin jokaisella pituuden, pinta-alan tai tilavuuden omistavalla kappaleella on reunat niiden muodosta riippumatta. Etkö muista mitä tekoäly vastasi kun kysyin siltä sitä asiaa?

Tekoäly vain toistaa hölmöilyjäsi samoin kuin se tekee puolustaessaan litteän maan teoriaa. Muistat varmaan, että minä sain tekoälyn puolustamaan litteän maan teoriaa.

Lue lisää

Minusta universumi on sellainen, ja haluan juuri sellaisen mallin. Vastustus johtuu siitä, että ei ajatella universumia sellaiseksi, ja siksi ei hyväksytä sellaisia yrityksiä.

Nyt minulla vihdoin on tarpeeksi yksityiskohtainen ja selkeä malli, että voidaan tehdä siitä Fysikaalis- matemaattinen malli ja testata se tähtitieteessä.

Itse asiassa matematiikkaa ei Q:ta enempää tarvi minun keksikään. Verbaalinen kuvailu riittää, ja teoria voidaan testata astronomiassa. Tarkempikin malli voidaan muodostaa, ja jopa usealla matemaattisella tavalla, joihin minun ei tarvi puuttua.

Tekoäly osaa, kun tähtitieteilijät ja kosmologit eivät innostu.

Kukaan ei tietenkään innostu testaamaan juuri minun malliani. Se jää odottamaan aikaansa. Ja ilman muunlaista tarkempaa mallia kuin tekoälyn tekemät.

Todistelen sitä ajatuskokein siihen asti. Tämä oli viuhahdus tekoälyn puolelle. Piiritetään BB joka puolelta kunnes se romahtaa.

Anonyymi kirjoitti:

🔹 Ympyrän kehä metrisenä avaruutena
Kun tarkastellaan ympyrän kehää (eli
𝑆
1
) metrisenä avaruutena, se on joukko pisteitä tasossa, joilla on sama etäisyys keskipisteestä.

Tavallisin metriikka on euklidinen etäisyys tasosta rajoitettuna kehälle, tai vaihtoehtoisesti kaarimitta (geodeettinen metriikka ympyrällä). Molemmat antavat topologisesti saman avaruuden.

🔹 Reunattomuus
Topologiassa reuna (boundary) määritellään suhteessa avaruuden sisä- ja ulkopisteisiin.

Jos tarkastellaan ympyrän kehää itsenäisenä metrisenä avaruutena, sen sisä- ja ulkopuolta ei ole olemassa – on vain kehä itse.

Jokaisella pisteellä on ympäristö, joka on homeomorfinen avoimeen intervalliin
(
0
,
1
)
.

Tämä tarkoittaa, että ympyrän kehä on 1-ulotteinen kompakti differentioituva monisto ilman reunaa.

🔹 Vertailu
Avaruus Onko reunaa? Huomio
Suljettu intervalli
[
0
,
1
]
On (pisteet 0 ja 1) Päätepisteet eivät näytä avoimilta intervalleilta
Avoin intervalli
(
0
,
1
)
Ei Jokainen piste näyttää avoimelta intervalilta
Ympyrän kehä
𝑆
1
Ei Jokainen pisteellä on naapurusto, joka on kuin
(
0
,
1
)
✅ Johtopäätös
Kyllä – ympyrän kehä metrisenä avaruutena on reunaton. Se on klassinen esimerkki kompaktista, yhtenäisestä, reunattomasta 1-ulotteisesta monistosta.

Haluatko, että laajennan tätä vielä siihen, miten reunattomuus määritellään yleisemmin metrisissä avaruuksissa (ilman monistoteoriaa), vai riittääkö tämä monistollinen näkökulma?

Lue lisää

Voi pyhä yksinkertaisuus. Otetaanpa nyt se kaari, jota ensin virheellisesti tarjosit kehän tilalle, koska geometria tuntuu olevan sinulle silkkaa hepreaa. Luulit ympyrän kehää kaareksi. Oletko kuullut, että Seppo Räty heitti keihäskaaria? Tuliko keihäs siis tehtyään ilmassa kaaren vastaavan liikeradan maan alla takaisin up to the ass of Seppo?

No se siitä leikistä. Oletetaanpa nyt, että meillä on ympyrän kaari, joka on 359 astetta. Jos siihen lisätään yksi aste, saadaan kehä. Mutta sinusta noilla kahdella on se olennainen ero, että kehä on rajaton, mutta tuo lähes täysi ympyrä on rajallinen. Kumpaakin pitkin voidaan kulkea rajattomasti, koska liike kumpaakin pitkin on mahdollista. Kaaren kohdalla toisin täytyy kääntyä välillä takaisin, mutta niin voi tehdä kehässäkin. Joka tapauksessa koko ajan käytetään samoja sijainteja.

Kaarelle voidaan mitata pituus. Kehälle voidaan mitata kehän pituus. Silloin kun jollekin kohteelle voidaan mitata pituus, pinta-ala tai tilavuus, kyseessä ei ole rajaton kohde.

Jotta ympyrän kehä voisi olla rajaton, sen "spinkvanttiluvun" täytyisi olla ääretön. Eli kierrettyäsi 360 astetta, olisitkin eri paikassa kuin edellisellä kierroksellasi. Se siis olisi jotenkin mahdollista ainakin ajatusleikkinä, mutta se tosiaankin edellyttäisi ÄÄRETTÖMYYTTÄ. Vain ääretön voi olla rajaton. Mikään muu ei.

santtunen2 kirjoitti:

Minusta universumi on sellainen, ja haluan juuri sellaisen mallin. Vastustus johtuu siitä, että ei ajatella universumia sellaiseksi, ja siksi ei hyväksytä sellaisia yrityksiä.

Nyt minulla vihdoin on tarpeeksi yksityiskohtainen ja selkeä malli, että voidaan tehdä siitä Fysikaalis- matemaattinen malli ja testata se tähtitieteessä.

Itse asiassa matematiikkaa ei Q:ta enempää tarvi minun keksikään. Verbaalinen kuvailu riittää, ja teoria voidaan testata astronomiassa. Tarkempikin malli voidaan muodostaa, ja jopa usealla matemaattisella tavalla, joihin minun ei tarvi puuttua.

Tekoäly osaa, kun tähtitieteilijät ja kosmologit eivät innostu.

Kukaan ei tietenkään innostu testaamaan juuri minun malliani. Se jää odottamaan aikaansa. Ja ilman muunlaista tarkempaa mallia kuin tekoälyn tekemät.

Todistelen sitä ajatuskokein siihen asti. Tämä oli viuhahdus tekoälyn puolelle. Piiritetään BB joka puolelta kunnes se romahtaa.

Lue lisää

Niin sinä teet oletuksen, jota pidät todisteena. Minäkin kerran yliopisto-opistojen alkuaikoinani tein sellaisen lapsuksen, mutta assari korjasi nopeasti.

Kun syötät tekoälylle oletuksiasi totuuksina, se toimii niiden mukaan. Siis aivan samoin kun puolustaessaan litteää maata.

> haluan juuri sellaisen mallin

Niin, voihan sitä haluta vaikka haaremin tuonpuoleisessa, mutta halu ei muuta asioita tosiksi, varsinkin kun haluat mahdottomia. Muistan kun jossain hölmössä TV-mainoksessa väitettiin, että jokinmikälieiljoona on maailman suurin luku ja siinä on jokinjokinjokin määrä nollia. Mitään suurinta mahdollista ei tietenkään ole olemassa.

Olet todella huvittava kun kuvittelet keksineesi jotain mullistavaa määräämällä kaikkeuden rajaksi Q:n. Todellisuudessa mitään rajaa ei voi olla olemassakaan.

Höpölöps kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus. Otetaanpa nyt se kaari, jota ensin virheellisesti tarjosit kehän tilalle, koska geometria tuntuu olevan sinulle silkkaa hepreaa. Luulit ympyrän kehää kaareksi. Oletko kuullut, että Seppo Räty heitti keihäskaaria? Tuliko keihäs siis tehtyään ilmassa kaaren vastaavan liikeradan maan alla takaisin up to the ass of Seppo?

No se siitä leikistä. Oletetaanpa nyt, että meillä on ympyrän kaari, joka on 359 astetta. Jos siihen lisätään yksi aste, saadaan kehä. Mutta sinusta noilla kahdella on se olennainen ero, että kehä on rajaton, mutta tuo lähes täysi ympyrä on rajallinen. Kumpaakin pitkin voidaan kulkea rajattomasti, koska liike kumpaakin pitkin on mahdollista. Kaaren kohdalla toisin täytyy kääntyä välillä takaisin, mutta niin voi tehdä kehässäkin. Joka tapauksessa koko ajan käytetään samoja sijainteja.

Kaarelle voidaan mitata pituus. Kehälle voidaan mitata kehän pituus. Silloin kun jollekin kohteelle voidaan mitata pituus, pinta-ala tai tilavuus, kyseessä ei ole rajaton kohde.

Jotta ympyrän kehä voisi olla rajaton, sen "spinkvanttiluvun" täytyisi olla ääretön. Eli kierrettyäsi 360 astetta, olisitkin eri paikassa kuin edellisellä kierroksellasi. Se siis olisi jotenkin mahdollista ainakin ajatusleikkinä, mutta se tosiaankin edellyttäisi ÄÄRETTÖMYYTTÄ. Vain ääretön voi olla rajaton. Mikään muu ei.

Lue lisää

Vielä lisäyksenä, että voihan tuota spinkvanttiluvun sijaan ajatella myös niin, että kyseessä on kasaan puristettu jousi, jossa kierteillä etäisyys on painettu nollaksi. Mutta silloin jousen pitäisi olla pituudeltaan ääretön, jotta "kehäksi" puristettu jousi olisi rajaton.

Minulla on sellainen 3D-piirrosohjelma, jolla tuokin puristaminen onnistuu ja alkuperäinen jousen pituus säilyy. Mutta äärettömän pitkää jousta en pysty piirtämään.

Anonyymi kirjoitti:

🔹 Ympyrän kehä metrisenä avaruutena
Kun tarkastellaan ympyrän kehää (eli
𝑆
1
) metrisenä avaruutena, se on joukko pisteitä tasossa, joilla on sama etäisyys keskipisteestä.

Tavallisin metriikka on euklidinen etäisyys tasosta rajoitettuna kehälle, tai vaihtoehtoisesti kaarimitta (geodeettinen metriikka ympyrällä). Molemmat antavat topologisesti saman avaruuden.

🔹 Reunattomuus
Topologiassa reuna (boundary) määritellään suhteessa avaruuden sisä- ja ulkopisteisiin.

Jos tarkastellaan ympyrän kehää itsenäisenä metrisenä avaruutena, sen sisä- ja ulkopuolta ei ole olemassa – on vain kehä itse.

Jokaisella pisteellä on ympäristö, joka on homeomorfinen avoimeen intervalliin
(
0
,
1
)
.

Tämä tarkoittaa, että ympyrän kehä on 1-ulotteinen kompakti differentioituva monisto ilman reunaa.

🔹 Vertailu
Avaruus Onko reunaa? Huomio
Suljettu intervalli
[
0
,
1
]
On (pisteet 0 ja 1) Päätepisteet eivät näytä avoimilta intervalleilta
Avoin intervalli
(
0
,
1
)
Ei Jokainen piste näyttää avoimelta intervalilta
Ympyrän kehä
𝑆
1
Ei Jokainen pisteellä on naapurusto, joka on kuin
(
0
,
1
)
✅ Johtopäätös
Kyllä – ympyrän kehä metrisenä avaruutena on reunaton. Se on klassinen esimerkki kompaktista, yhtenäisestä, reunattomasta 1-ulotteisesta monistosta.

Haluatko, että laajennan tätä vielä siihen, miten reunattomuus määritellään yleisemmin metrisissä avaruuksissa (ilman monistoteoriaa), vai riittääkö tämä monistollinen näkökulma?

Lue lisää

Käytät rajan sijaan sanaa reuna. No, kyllä tekoäly tuntee senkin.

Tässä vielä tekoälyn vastaus kysymykseen onko ympyrä reunaton:

Ei, ympyrän kehä ei ole reunaton, vaan se on ympyrän sulkeva reunaviiva, jota kutsutaan myös piiriksi. Kehä koostuu pisteistä, jotka ovat tasaisen etäisyyden päässä ympyrän keskipisteestä, ja muodostaa yhtenäisen, suljetun käyrän.
Tarkemmin:
Kehä on viiva: Kehä on siis geometrinen viiva, jota pitkin kuljet, kun kierrät ympyrän reunalle.
Reuna on sen määritelmä: "Reunaviiva" kuvaa juuri sitä, että kehä muodostaa ympyrän rajapinnan eli "reunan".
Ei sisällä ydintä: Itse kehä on vain tämä sulkeva viiva, ei itse ympyräkiekon "sisältöä" tai pinta-alaa.

Höpölöps kirjoitti:

Vielä lisäyksenä, että voihan tuota spinkvanttiluvun sijaan ajatella myös niin, että kyseessä on kasaan puristettu jousi, jossa kierteillä etäisyys on painettu nollaksi. Mutta silloin jousen pitäisi olla pituudeltaan ääretön, jotta "kehäksi" puristettu jousi olisi rajaton.

Minulla on sellainen 3D-piirrosohjelma, jolla tuokin puristaminen onnistuu ja alkuperäinen jousen pituus säilyy. Mutta äärettömän pitkää jousta en pysty piirtämään.

Lue lisää

kierteiden etäisyys

Höpölöps kirjoitti:

Niin sinä teet oletuksen, jota pidät todisteena. Minäkin kerran yliopisto-opistojen alkuaikoinani tein sellaisen lapsuksen, mutta assari korjasi nopeasti.

Kun syötät tekoälylle oletuksiasi totuuksina, se toimii niiden mukaan. Siis aivan samoin kun puolustaessaan litteää maata.

> haluan juuri sellaisen mallin

Niin, voihan sitä haluta vaikka haaremin tuonpuoleisessa, mutta halu ei muuta asioita tosiksi, varsinkin kun haluat mahdottomia. Muistan kun jossain hölmössä TV-mainoksessa väitettiin, että jokinmikälieiljoona on maailman suurin luku ja siinä on jokinjokinjokin määrä nollia. Mitään suurinta mahdollista ei tietenkään ole olemassa.

Olet todella huvittava kun kuvittelet keksineesi jotain mullistavaa määräämällä kaikkeuden rajaksi Q:n. Todellisuudessa mitään rajaa ei voi olla olemassakaan.

Lue lisää

Sinä olet jatkuvasti takapajuinen ajattelussasi, koska sinulla on premissinä, että minä olen väärässä. Minun ajatukseni ovat oletuksia, mallin luomista, ja vasta mallin testaus tähtitieteessä sanoo onko se hyvä vai ei. Ja myös, miten sitä voisi parantaa, ei siitä heti tarvi luopua.

Myös ajatuskokeen voidaan mallia testata filosofiassa. Näyttää ihan hyvältä.

Sitä paitsi se on dynaaminen malli. Kun tieto ja ymmärrys osauniversumistamme ja muista osauniversumeista (subuniverses) lisääntyy, se vaikuttaa malliin kaikkeudesta (universe). Ja kun tieto ja ymmärrys kaikkeudesta paranee, se vaikuttaa ymmärrykseemne osauniversumeista.
https://santavuori.com/Galaks2.pdf englanniksi, uusittu. Tekoäly matematiikka jätetty pois, matematiikka pois. Vain fysiikka ja vain verbaalisesti. Mutta voidaan tehdä matematiikka heti kun halutaan, se on siis keskustelussa todistettu. Samoin voidaan jo testata tähtitieteessä ilmankin matematiikkaa.

Höpölöps kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus. Otetaanpa nyt se kaari, jota ensin virheellisesti tarjosit kehän tilalle, koska geometria tuntuu olevan sinulle silkkaa hepreaa. Luulit ympyrän kehää kaareksi. Oletko kuullut, että Seppo Räty heitti keihäskaaria? Tuliko keihäs siis tehtyään ilmassa kaaren vastaavan liikeradan maan alla takaisin up to the ass of Seppo?

No se siitä leikistä. Oletetaanpa nyt, että meillä on ympyrän kaari, joka on 359 astetta. Jos siihen lisätään yksi aste, saadaan kehä. Mutta sinusta noilla kahdella on se olennainen ero, että kehä on rajaton, mutta tuo lähes täysi ympyrä on rajallinen. Kumpaakin pitkin voidaan kulkea rajattomasti, koska liike kumpaakin pitkin on mahdollista. Kaaren kohdalla toisin täytyy kääntyä välillä takaisin, mutta niin voi tehdä kehässäkin. Joka tapauksessa koko ajan käytetään samoja sijainteja.

Kaarelle voidaan mitata pituus. Kehälle voidaan mitata kehän pituus. Silloin kun jollekin kohteelle voidaan mitata pituus, pinta-ala tai tilavuus, kyseessä ei ole rajaton kohde.

Jotta ympyrän kehä voisi olla rajaton, sen "spinkvanttiluvun" täytyisi olla ääretön. Eli kierrettyäsi 360 astetta, olisitkin eri paikassa kuin edellisellä kierroksellasi. Se siis olisi jotenkin mahdollista ainakin ajatusleikkinä, mutta se tosiaankin edellyttäisi ÄÄRETTÖMYYTTÄ. Vain ääretön voi olla rajaton. Mikään muu ei.

Lue lisää

Ympyrän kehä metrisenä avaruutena on reunaton, vaikka sillä on äärellinen pituus. Tämä johtuu siitä, että reunattomuus ei tarkoita äärettömyyttä, vaan topologista ominaisuutta: jokaisella pisteellä kehällä on ympäristö, joka näyttää samalta kuin muissakin pisteissä – ei ole erityisiä päätepisteitä tai reunoja. Toisin kuin ympyrän kaarella, jonka päätepisteet ovat topologisesti erilaisia kuin sen sisäpisteet, kehällä ei ole tällaisia eroja. Kehä on suljettu käyrä, joka muodostaa ympyrän rajan, ja se on klassinen esimerkki reunattomasta 1-ulotteisesta monistosta.
Väite, että vain ääretön voi olla rajaton, ei pidä paikkaansa. On olemassa monia äärellisiä mutta reunattomia avaruuksia, kuten ympyrä, torus tai sfääri. Näillä kaikilla on äärellinen pituus tai pinta-ala, mutta ei reunoja. Reunattomuus ei siis liity siihen, kuinka pitkä tai laaja avaruus on, vaan siihen, millainen sen topologinen rakenne on.
Ajatus siitä, että kehän rajattomuus edellyttäisi ääretöntä "spinkvanttilukua", sekoittaa kvanttimekaniikan käsitteitä geometriaan. Kehällä voi kulkea useita kierroksia, mutta se ei muuta sen topologista luonnetta. Kehä pysyy suljettuna ja reunattomana riippumatta siitä, kuinka monta kertaa sen ympäri kuljetaan.
Yhteenvetona: ympyrän kehä on metrisenä avaruutena reunaton, eikä tämä edellytä äärettömyyttä. Reunattomuus on topologinen ominaisuus, ei metristä laajuutta kuvaava.

santtunen2 kirjoitti:

Sinä olet jatkuvasti takapajuinen ajattelussasi, koska sinulla on premissinä, että minä olen väärässä. Minun ajatukseni ovat oletuksia, mallin luomista, ja vasta mallin testaus tähtitieteessä sanoo onko se hyvä vai ei. Ja myös, miten sitä voisi parantaa, ei siitä heti tarvi luopua.

Myös ajatuskokeen voidaan mallia testata filosofiassa. Näyttää ihan hyvältä.

Sitä paitsi se on dynaaminen malli. Kun tieto ja ymmärrys osauniversumistamme ja muista osauniversumeista (subuniverses) lisääntyy, se vaikuttaa malliin kaikkeudesta (universe). Ja kun tieto ja ymmärrys kaikkeudesta paranee, se vaikuttaa ymmärrykseemne osauniversumeista.
https://santavuori.com/Galaks2.pdf englanniksi, uusittu. Tekoäly matematiikka jätetty pois, matematiikka pois. Vain fysiikka ja vain verbaalisesti. Mutta voidaan tehdä matematiikka heti kun halutaan, se on siis keskustelussa todistettu. Samoin voidaan jo testata tähtitieteessä ilmankin matematiikkaa.

Lue lisää

"...matematiikka pois. Vain fysiikka ja vain verbaalisesti."

Verbaalinen fysiikka on lie to children. Kaikki fysiikka perustuu matematiikkaan. Muu on pelkää käsien heiluttelua ja mambobamboa.

Anonyymi kirjoitti:

"...matematiikka pois. Vain fysiikka ja vain verbaalisesti."

Verbaalinen fysiikka on lie to children. Kaikki fysiikka perustuu matematiikkaan. Muu on pelkää käsien heiluttelua ja mambobamboa.

Lue lisää

Jokaisesta filosofisesta teoriasta kosmologian fysiikasta voidaan tehdä matemaattinen malli. Fysiikan kieli on matematiikka. Mutta kosmologian kohdalla sama asia voidaan sanoa myös verbaalisella tieteellisellä kielellä.

santtunen2 kirjoitti:

Jokaisesta filosofisesta teoriasta kosmologian fysiikasta voidaan tehdä matemaattinen malli. Fysiikan kieli on matematiikka. Mutta kosmologian kohdalla sama asia voidaan sanoa myös verbaalisella tieteellisellä kielellä.

Lue lisää

Niin, varmaankin litteästä maastakin osataan tehdä matemaattinen malli. Eikä ennen tarvittu edes tekoälyä, kun monet sellaisetkin kulttuurit osasivat ennustaa mm. auringonpimennyksiä, joilla maa oli keskus tai jopa lätty ja joilla joka aamu nousi uusi aurinko. Auringon ja kuun liikkeet olivat väärästä kosmologisesta mallista huolimatta niin säännöllisiä ja tarkasti havaittavissa, että ennustuksia osattiin tehdä. Toki kaikki kulttuurit eivät osanneet.

santtunen2 kirjoitti:

Jokaisesta filosofisesta teoriasta kosmologian fysiikasta voidaan tehdä matemaattinen malli. Fysiikan kieli on matematiikka. Mutta kosmologian kohdalla sama asia voidaan sanoa myös verbaalisella tieteellisellä kielellä.

Lue lisää

Mutta verbaalinen kielesi esim. mahtavan osalta ei tarkoita yhtään mitään sen kummempaa kuin pikkupojan lausahdusta hänen nähdessään norsun.

Anonyymi kirjoitti:

Ympyrän kehä metrisenä avaruutena on reunaton, vaikka sillä on äärellinen pituus. Tämä johtuu siitä, että reunattomuus ei tarkoita äärettömyyttä, vaan topologista ominaisuutta: jokaisella pisteellä kehällä on ympäristö, joka näyttää samalta kuin muissakin pisteissä – ei ole erityisiä päätepisteitä tai reunoja. Toisin kuin ympyrän kaarella, jonka päätepisteet ovat topologisesti erilaisia kuin sen sisäpisteet, kehällä ei ole tällaisia eroja. Kehä on suljettu käyrä, joka muodostaa ympyrän rajan, ja se on klassinen esimerkki reunattomasta 1-ulotteisesta monistosta.
Väite, että vain ääretön voi olla rajaton, ei pidä paikkaansa. On olemassa monia äärellisiä mutta reunattomia avaruuksia, kuten ympyrä, torus tai sfääri. Näillä kaikilla on äärellinen pituus tai pinta-ala, mutta ei reunoja. Reunattomuus ei siis liity siihen, kuinka pitkä tai laaja avaruus on, vaan siihen, millainen sen topologinen rakenne on.
Ajatus siitä, että kehän rajattomuus edellyttäisi ääretöntä "spinkvanttilukua", sekoittaa kvanttimekaniikan käsitteitä geometriaan. Kehällä voi kulkea useita kierroksia, mutta se ei muuta sen topologista luonnetta. Kehä pysyy suljettuna ja reunattomana riippumatta siitä, kuinka monta kertaa sen ympäri kuljetaan.
Yhteenvetona: ympyrän kehä on metrisenä avaruutena reunaton, eikä tämä edellytä äärettömyyttä. Reunattomuus on topologinen ominaisuus, ei metristä laajuutta kuvaava.

Lue lisää

Taidat sekoittaa sanoina jo topologian ja geometriankin. Ei kohteesta tee reunatonta se, jos pystytään liikkumaan yhteen suuntaan (tai kaareutuvaan suuntaan) loputtoman pitkästi. Se ei tee ympyrän kehästä eli piiristä reunatonta, että ei tarvitse kääntyä välillä takaisin pysyäkseen liikkeessä. Ympyrän kehälle voidaan mitata tarkka pituus, joka ei ole ääretön. Jos olet joskus kiertänyt ympyrää, olet kai huomannut, että tulet samaan paikkaan aina uudestaan ja uudestaan. Ja jos kuljet vain sitä ympyrää pitkin, olet kai huomannut, että siinä on reunat, jotka ylitettyäsi et enää ole siinä ympyrässä.

Mikään matemaattinen kuvio ei ole reunaton. Sinä vain teet todellisuutta vastaavia "päätöksiä" kuten Ollikin. Siis aivan vastoin normaalia matematiikkaa ja geometriaa.

Täytyy vielä hiukan täsmentää edellisiä viestejäni. Spinkvanttiluvun sijaan voidaan tutummalla geometrialla päästä samaan ilmiöön, että voidaan kiertää kehää saapumatta samaan paikkaan. Sitä tarkoitin jousella, mutta jälkeen päin asiaa ajateltuani kyseessä on tällä kertaa minulta varsin epämääräinen ilmaus. Mys esim. lehtijousi on jousi, mutta sellaista en tarkoittanut vaan vieterimäistä jousta, mutta vieterikin olisi epämääräinen ilmaus, koska se voi olla myös kapeneva, levenevä tai vaihdellen kumpaakin. Liekö tasapaksu vieteri oikea sana? Englanninkielisessä piirrosohjelmassani se on helix.

Ja kirjoitin viimeksi hiukan väärin. Jos helixin projisoi yhteen tasoon, se ei suinkaan pysy saman mittaisena vaan lyhenee hiukan riippuen sen alkuperäisestä korkeudesta ja kierrosten tiheydestä. Ihan oikea fyysinen helix-vieteri pysyy tietenkin puristettaessa kutakuinkin samanpituisena, mutta sen halkaisija laajenee vastaavasti, toisin kuin piirrosohjelmalla. Jotkut vieterikauppiaat pyytäväkin ostajaa ottamaan huomioon puristuslaajenemisen, koska sillä voi olla merkitystä tarkassa koneteollisuudessa.

Oletetaan siis, että joku olio kulkee helixiä pitkin, mutta ei ymmärrä kolmatta ulottuvuutta, hän voi liikkua lukemattomia kierroksia kuvitellen tulleensa samaan paikkaan takaisin, vaikka onkin joka kierroksella eri paikassa. Mutta jotta hän pystysi kulkemaan loputtomasti, silloin pitäiis olla äärettömän pitkä helix.

Kun projisoin piirtämäni helixin (jossa alku ja loppupiste eivät ole samassa linjassa) litteäksi, se näyttää ympyrän kehältä vaikka sitä miten pyörittelisi, mutta jos pyytää piirrosohjelmaa etsimään siitä alku- ja loppupisteen, ne löytyvät eri paikoista kuten pitääkin ja pituuden mittaus antaa ympyrästä poikkeavan pituuden, joka siis on hiukan lyhyempi kuin projisoimattoman helixin.

Höpölöps kirjoitti:

Taidat sekoittaa sanoina jo topologian ja geometriankin. Ei kohteesta tee reunatonta se, jos pystytään liikkumaan yhteen suuntaan (tai kaareutuvaan suuntaan) loputtoman pitkästi. Se ei tee ympyrän kehästä eli piiristä reunatonta, että ei tarvitse kääntyä välillä takaisin pysyäkseen liikkeessä. Ympyrän kehälle voidaan mitata tarkka pituus, joka ei ole ääretön. Jos olet joskus kiertänyt ympyrää, olet kai huomannut, että tulet samaan paikkaan aina uudestaan ja uudestaan. Ja jos kuljet vain sitä ympyrää pitkin, olet kai huomannut, että siinä on reunat, jotka ylitettyäsi et enää ole siinä ympyrässä.

Mikään matemaattinen kuvio ei ole reunaton. Sinä vain teet todellisuutta vastaavia "päätöksiä" kuten Ollikin. Siis aivan vastoin normaalia matematiikkaa ja geometriaa.

Täytyy vielä hiukan täsmentää edellisiä viestejäni. Spinkvanttiluvun sijaan voidaan tutummalla geometrialla päästä samaan ilmiöön, että voidaan kiertää kehää saapumatta samaan paikkaan. Sitä tarkoitin jousella, mutta jälkeen päin asiaa ajateltuani kyseessä on tällä kertaa minulta varsin epämääräinen ilmaus. Mys esim. lehtijousi on jousi, mutta sellaista en tarkoittanut vaan vieterimäistä jousta, mutta vieterikin olisi epämääräinen ilmaus, koska se voi olla myös kapeneva, levenevä tai vaihdellen kumpaakin. Liekö tasapaksu vieteri oikea sana? Englanninkielisessä piirrosohjelmassani se on helix.

Ja kirjoitin viimeksi hiukan väärin. Jos helixin projisoi yhteen tasoon, se ei suinkaan pysy saman mittaisena vaan lyhenee hiukan riippuen sen alkuperäisestä korkeudesta ja kierrosten tiheydestä. Ihan oikea fyysinen helix-vieteri pysyy tietenkin puristettaessa kutakuinkin samanpituisena, mutta sen halkaisija laajenee vastaavasti, toisin kuin piirrosohjelmalla. Jotkut vieterikauppiaat pyytäväkin ostajaa ottamaan huomioon puristuslaajenemisen, koska sillä voi olla merkitystä tarkassa koneteollisuudessa.

Oletetaan siis, että joku olio kulkee helixiä pitkin, mutta ei ymmärrä kolmatta ulottuvuutta, hän voi liikkua lukemattomia kierroksia kuvitellen tulleensa samaan paikkaan takaisin, vaikka onkin joka kierroksella eri paikassa. Mutta jotta hän pystysi kulkemaan loputtomasti, silloin pitäiis olla äärettömän pitkä helix.

Kun projisoin piirtämäni helixin (jossa alku ja loppupiste eivät ole samassa linjassa) litteäksi, se näyttää ympyrän kehältä vaikka sitä miten pyörittelisi, mutta jos pyytää piirrosohjelmaa etsimään siitä alku- ja loppupisteen, ne löytyvät eri paikoista kuten pitääkin ja pituuden mittaus antaa ympyrästä poikkeavan pituuden, joka siis on hiukan lyhyempi kuin projisoimattoman helixin.

Lue lisää

Täsmennän vielä ja yritän samalla ymmärtää sitä mitä sinä reunattomalla tarkoitat.

Ensinnäkin topologialla ja geometrialla on se ero, että muotojen lisäksi geometria käsittelee myös mittoja.

Ja Ollihan kirjoittaa rajattomasta, jonka sinä olet muuttanut reunattomaksi. Ne ovat eri asia. Koska minä olen eri mieltä siitä, että jos kulkee ympyrän muotoista tietä myöten, sinun mielestäsi siinä ei ole reunoja, minun mielestäni on riippumatta siitä, että onko sillä tiellä sivuttaisulottuvuutta.

Jotta puhuisimme samasta asiasta kun tarkoitat ilmeisesti "smoothia" liikettä (käytän mielelläni englanninkielisiä termejä, joihin olen enemmän näissä asioissa tottunut, suomeksi voisi olla vaikkapa juohevaa tai jouhevaa, joista ensimmäistä käytetään suomenkielisessä Master Cam -piirrosohjelmassa, jota käytin työharjoittelupaikassa), minä kutsuisin sitä kulmattomaksi liikkeeksi. Kun pidät ympyrän kehää reunattomana, ilmeisesti kolmion tai nelikulmion piiriä et pidä. Mutta jos kulmat pyöristetään (piirrosohjelmassani fillet), silloin ilmeisesti pidät sitä reunattomana. Samoin pitänet ellipsiä reunattomana. Noissa kulmattomissa kaarissa käännytään koko ajan, mutta käännökset ovat äärettömän pieniä ja niitä on äärettömän tiheässä.

Kun mainitsit toruksen reunattomana eli tulkintani mukaan kulmattomana, sitä se tietyin edellytyksin onkin. Toruksen voi piirtää monella tavalla. 3D-hjelmassani sille on suora työkalu, jossa ensin määrätään toruksen keskipiste, sitten radius (pyörähdyssäde) ja sen jälkeen second radius (rinkulan paksuuden määräävä säde). Toruksen pintaa pitkin voi kulkea juohevasti sekä poloidiseen että toroidiseen suuntaan tai molempiin yhtä aikaa. Mutta jos toruksen second radius on suurempi kuin radius, siiloin syntyy kannattoman omenan muotoinen kappale, jossa on päissä kulmat, joita ei voi ylittää juohevasti. Jos second radius kasvatetaan kaksinkertaiseksi radiukseen verrattuna, silloin saadaan pallo eli palataan takaisin juohevaan pintaan.

Ja kun väitit toruksen olevan reunaton, tekoäly vastaa siihen väitteeseen näin:

"Ei, geometrinen torus ei ole reunaton, vaan se on pyörähdyspinta, joka syntyy ympyrän pyörähtäessä sen kanssa samassa tasossa olevan akselin ympäri; jos pyörähdysakseli ei leikkaa tai kosketa ympyrää, torus on muodoltaan yhtenäinen rengas.

Torus geometrisena pintana

Se muodostaa monimutkaisen muodon, mutta on sisäisesti yhtenäinen.
Esimerkiksi autojen renkaiden sisäkumit ja pelastusrenkaat ovat torus-muotoisia.

Toruksen "reunattomuus"

Vaikka toruksen ulkoreuna on suljettu ja sen muoto on yhtenäinen, se ei ole "reunaton" siinä mielessä, että se olisi avoin tai rajaton.
Sen sijaan se on suljettu ja muodostaa selkeän pinnan ilman aukkoja."

Höpölöps kirjoitti:

Taidat sekoittaa sanoina jo topologian ja geometriankin. Ei kohteesta tee reunatonta se, jos pystytään liikkumaan yhteen suuntaan (tai kaareutuvaan suuntaan) loputtoman pitkästi. Se ei tee ympyrän kehästä eli piiristä reunatonta, että ei tarvitse kääntyä välillä takaisin pysyäkseen liikkeessä. Ympyrän kehälle voidaan mitata tarkka pituus, joka ei ole ääretön. Jos olet joskus kiertänyt ympyrää, olet kai huomannut, että tulet samaan paikkaan aina uudestaan ja uudestaan. Ja jos kuljet vain sitä ympyrää pitkin, olet kai huomannut, että siinä on reunat, jotka ylitettyäsi et enää ole siinä ympyrässä.

Mikään matemaattinen kuvio ei ole reunaton. Sinä vain teet todellisuutta vastaavia "päätöksiä" kuten Ollikin. Siis aivan vastoin normaalia matematiikkaa ja geometriaa.

Täytyy vielä hiukan täsmentää edellisiä viestejäni. Spinkvanttiluvun sijaan voidaan tutummalla geometrialla päästä samaan ilmiöön, että voidaan kiertää kehää saapumatta samaan paikkaan. Sitä tarkoitin jousella, mutta jälkeen päin asiaa ajateltuani kyseessä on tällä kertaa minulta varsin epämääräinen ilmaus. Mys esim. lehtijousi on jousi, mutta sellaista en tarkoittanut vaan vieterimäistä jousta, mutta vieterikin olisi epämääräinen ilmaus, koska se voi olla myös kapeneva, levenevä tai vaihdellen kumpaakin. Liekö tasapaksu vieteri oikea sana? Englanninkielisessä piirrosohjelmassani se on helix.

Ja kirjoitin viimeksi hiukan väärin. Jos helixin projisoi yhteen tasoon, se ei suinkaan pysy saman mittaisena vaan lyhenee hiukan riippuen sen alkuperäisestä korkeudesta ja kierrosten tiheydestä. Ihan oikea fyysinen helix-vieteri pysyy tietenkin puristettaessa kutakuinkin samanpituisena, mutta sen halkaisija laajenee vastaavasti, toisin kuin piirrosohjelmalla. Jotkut vieterikauppiaat pyytäväkin ostajaa ottamaan huomioon puristuslaajenemisen, koska sillä voi olla merkitystä tarkassa koneteollisuudessa.

Oletetaan siis, että joku olio kulkee helixiä pitkin, mutta ei ymmärrä kolmatta ulottuvuutta, hän voi liikkua lukemattomia kierroksia kuvitellen tulleensa samaan paikkaan takaisin, vaikka onkin joka kierroksella eri paikassa. Mutta jotta hän pystysi kulkemaan loputtomasti, silloin pitäiis olla äärettömän pitkä helix.

Kun projisoin piirtämäni helixin (jossa alku ja loppupiste eivät ole samassa linjassa) litteäksi, se näyttää ympyrän kehältä vaikka sitä miten pyörittelisi, mutta jos pyytää piirrosohjelmaa etsimään siitä alku- ja loppupisteen, ne löytyvät eri paikoista kuten pitääkin ja pituuden mittaus antaa ympyrästä poikkeavan pituuden, joka siis on hiukan lyhyempi kuin projisoimattoman helixin.

Lue lisää

Ja vielä piti mainitsemani, että kirjoitin helixistä suomeksi vieterinä, mutta tuli mieleen, että onhan käytössä myös "vieterivetoisia" leluja ja vanhoja kelloja, joissa vieterillä tarkoitetaan spiraalijousta. Vieterikään ei siis ole täsmällinen suomennos.

Höpölöps kirjoitti:

Täsmennän vielä ja yritän samalla ymmärtää sitä mitä sinä reunattomalla tarkoitat.

Ensinnäkin topologialla ja geometrialla on se ero, että muotojen lisäksi geometria käsittelee myös mittoja.

Ja Ollihan kirjoittaa rajattomasta, jonka sinä olet muuttanut reunattomaksi. Ne ovat eri asia. Koska minä olen eri mieltä siitä, että jos kulkee ympyrän muotoista tietä myöten, sinun mielestäsi siinä ei ole reunoja, minun mielestäni on riippumatta siitä, että onko sillä tiellä sivuttaisulottuvuutta.

Jotta puhuisimme samasta asiasta kun tarkoitat ilmeisesti "smoothia" liikettä (käytän mielelläni englanninkielisiä termejä, joihin olen enemmän näissä asioissa tottunut, suomeksi voisi olla vaikkapa juohevaa tai jouhevaa, joista ensimmäistä käytetään suomenkielisessä Master Cam -piirrosohjelmassa, jota käytin työharjoittelupaikassa), minä kutsuisin sitä kulmattomaksi liikkeeksi. Kun pidät ympyrän kehää reunattomana, ilmeisesti kolmion tai nelikulmion piiriä et pidä. Mutta jos kulmat pyöristetään (piirrosohjelmassani fillet), silloin ilmeisesti pidät sitä reunattomana. Samoin pitänet ellipsiä reunattomana. Noissa kulmattomissa kaarissa käännytään koko ajan, mutta käännökset ovat äärettömän pieniä ja niitä on äärettömän tiheässä.

Kun mainitsit toruksen reunattomana eli tulkintani mukaan kulmattomana, sitä se tietyin edellytyksin onkin. Toruksen voi piirtää monella tavalla. 3D-hjelmassani sille on suora työkalu, jossa ensin määrätään toruksen keskipiste, sitten radius (pyörähdyssäde) ja sen jälkeen second radius (rinkulan paksuuden määräävä säde). Toruksen pintaa pitkin voi kulkea juohevasti sekä poloidiseen että toroidiseen suuntaan tai molempiin yhtä aikaa. Mutta jos toruksen second radius on suurempi kuin radius, siiloin syntyy kannattoman omenan muotoinen kappale, jossa on päissä kulmat, joita ei voi ylittää juohevasti. Jos second radius kasvatetaan kaksinkertaiseksi radiukseen verrattuna, silloin saadaan pallo eli palataan takaisin juohevaan pintaan.

Ja kun väitit toruksen olevan reunaton, tekoäly vastaa siihen väitteeseen näin:

"Ei, geometrinen torus ei ole reunaton, vaan se on pyörähdyspinta, joka syntyy ympyrän pyörähtäessä sen kanssa samassa tasossa olevan akselin ympäri; jos pyörähdysakseli ei leikkaa tai kosketa ympyrää, torus on muodoltaan yhtenäinen rengas.

Torus geometrisena pintana

Se muodostaa monimutkaisen muodon, mutta on sisäisesti yhtenäinen.
Esimerkiksi autojen renkaiden sisäkumit ja pelastusrenkaat ovat torus-muotoisia.

Toruksen "reunattomuus"

Vaikka toruksen ulkoreuna on suljettu ja sen muoto on yhtenäinen, se ei ole "reunaton" siinä mielessä, että se olisi avoin tai rajaton.
Sen sijaan se on suljettu ja muodostaa selkeän pinnan ilman aukkoja."

Lue lisää

Lue esim. Jouni Parkkonen: Metriset avaruudet ja topologia, Jyväskylän yliopisto, 2018. Se löytyy pdf:nä. Sitä ennen sinun on aivan turha osallistia näihin keskusteluihin, kun peruskäsitteetkin ovat sinulla hukassa.

Anonyymi kirjoitti:

Lue esim. Jouni Parkkonen: Metriset avaruudet ja topologia, Jyväskylän yliopisto, 2018. Se löytyy pdf:nä. Sitä ennen sinun on aivan turha osallistia näihin keskusteluihin, kun peruskäsitteetkin ovat sinulla hukassa.

Lue lisää

Yleensä ne puolustavat BBtä. On luotu sellainen metrinen avaruus, missä itse tila voi laajentua, että voitaisiin pysyä BBssä. Todellisuudessa tila ei voi laajentua kuin suhteellisuuden puitteissa. Laajentuminen on jonkin alueen laajentumista suuremman alueen sisällä, ja kappaleiden etääntymistä toisistaan. Muunlaista laajentumista ei ole. BBn metriikka on yritys tehdä mahdoton mahdolliseksi BBssä pysymiseksi.

Oikea ratkaisu on luopua BBstä. Ei alkua, ei laajenemista kaikkeudella. Osauniversumit kyllä alkavat, ja niihin voi tulla lisää materiaa tai tilaa. Kaikkeuteen voi tulla vain aikaa lisää, osien liikettä ja syntymistä ja kehitystä ja loppuja. Kaikkeus on ja pysyy, ja on jossakin perustilassa.

Galaksien verkoston ja paikallisten räjähdysten perustilassa ilmeisesti, on nykyajan uusi havainto. Tietysti voi olla, että sekin on vasta paikallinen näkymä, mutta tuskin enää se. Henkimaailmat ja Jumalan maailmatkin voivat olla sen sisällä, että ei uskontokaan ole tätä vastaan, vaikka Paavi ja BB ovat.

Höpölöps kirjoitti:

Täsmennän vielä ja yritän samalla ymmärtää sitä mitä sinä reunattomalla tarkoitat.

Ensinnäkin topologialla ja geometrialla on se ero, että muotojen lisäksi geometria käsittelee myös mittoja.

Ja Ollihan kirjoittaa rajattomasta, jonka sinä olet muuttanut reunattomaksi. Ne ovat eri asia. Koska minä olen eri mieltä siitä, että jos kulkee ympyrän muotoista tietä myöten, sinun mielestäsi siinä ei ole reunoja, minun mielestäni on riippumatta siitä, että onko sillä tiellä sivuttaisulottuvuutta.

Jotta puhuisimme samasta asiasta kun tarkoitat ilmeisesti "smoothia" liikettä (käytän mielelläni englanninkielisiä termejä, joihin olen enemmän näissä asioissa tottunut, suomeksi voisi olla vaikkapa juohevaa tai jouhevaa, joista ensimmäistä käytetään suomenkielisessä Master Cam -piirrosohjelmassa, jota käytin työharjoittelupaikassa), minä kutsuisin sitä kulmattomaksi liikkeeksi. Kun pidät ympyrän kehää reunattomana, ilmeisesti kolmion tai nelikulmion piiriä et pidä. Mutta jos kulmat pyöristetään (piirrosohjelmassani fillet), silloin ilmeisesti pidät sitä reunattomana. Samoin pitänet ellipsiä reunattomana. Noissa kulmattomissa kaarissa käännytään koko ajan, mutta käännökset ovat äärettömän pieniä ja niitä on äärettömän tiheässä.

Kun mainitsit toruksen reunattomana eli tulkintani mukaan kulmattomana, sitä se tietyin edellytyksin onkin. Toruksen voi piirtää monella tavalla. 3D-hjelmassani sille on suora työkalu, jossa ensin määrätään toruksen keskipiste, sitten radius (pyörähdyssäde) ja sen jälkeen second radius (rinkulan paksuuden määräävä säde). Toruksen pintaa pitkin voi kulkea juohevasti sekä poloidiseen että toroidiseen suuntaan tai molempiin yhtä aikaa. Mutta jos toruksen second radius on suurempi kuin radius, siiloin syntyy kannattoman omenan muotoinen kappale, jossa on päissä kulmat, joita ei voi ylittää juohevasti. Jos second radius kasvatetaan kaksinkertaiseksi radiukseen verrattuna, silloin saadaan pallo eli palataan takaisin juohevaan pintaan.

Ja kun väitit toruksen olevan reunaton, tekoäly vastaa siihen väitteeseen näin:

"Ei, geometrinen torus ei ole reunaton, vaan se on pyörähdyspinta, joka syntyy ympyrän pyörähtäessä sen kanssa samassa tasossa olevan akselin ympäri; jos pyörähdysakseli ei leikkaa tai kosketa ympyrää, torus on muodoltaan yhtenäinen rengas.

Torus geometrisena pintana

Se muodostaa monimutkaisen muodon, mutta on sisäisesti yhtenäinen.
Esimerkiksi autojen renkaiden sisäkumit ja pelastusrenkaat ovat torus-muotoisia.

Toruksen "reunattomuus"

Vaikka toruksen ulkoreuna on suljettu ja sen muoto on yhtenäinen, se ei ole "reunaton" siinä mielessä, että se olisi avoin tai rajaton.
Sen sijaan se on suljettu ja muodostaa selkeän pinnan ilman aukkoja."

Lue lisää

Kun kolmion kulmat pyöristetään niin, että terävät kulmapisteet korvataan sileillä kaarilla ja koko ääriviiva muodostaa yhtenäisen suljetun käyrän, tuloksena on kyllä 1‑ulotteinen reunaton monisto.

Syynä on se, että tällöin jokaisen pisteen ympäristö näyttää paikallisesti avoimelta väliltä reaaliluvuissa. Ei synny kulmapisteitä, joissa rakenne hajoaisi useampaan haaraan, vaan koko käyrä on topologisesti sama kuin ympyrä. Ympyrä on klassinen esimerkki 1‑ulotteisesta kompaktista ja reunattomasta monistosta.

Toisin sanoen: teräväkulmainen kolmion ääriviiva ei ole 1‑ulotteinen monisto, koska kulmapisteet rikkovat paikallisen avoimen välin rakenteen. Kun kulmat pyöristetään, tämä ongelma poistuu, ja jäljelle jää suljettu, sileä käyrä, joka on juuri 1‑ulotteinen reunaton monisto.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kolmion kulmat pyöristetään niin, että terävät kulmapisteet korvataan sileillä kaarilla ja koko ääriviiva muodostaa yhtenäisen suljetun käyrän, tuloksena on kyllä 1‑ulotteinen reunaton monisto.

Syynä on se, että tällöin jokaisen pisteen ympäristö näyttää paikallisesti avoimelta väliltä reaaliluvuissa. Ei synny kulmapisteitä, joissa rakenne hajoaisi useampaan haaraan, vaan koko käyrä on topologisesti sama kuin ympyrä. Ympyrä on klassinen esimerkki 1‑ulotteisesta kompaktista ja reunattomasta monistosta.

Toisin sanoen: teräväkulmainen kolmion ääriviiva ei ole 1‑ulotteinen monisto, koska kulmapisteet rikkovat paikallisen avoimen välin rakenteen. Kun kulmat pyöristetään, tämä ongelma poistuu, ja jäljelle jää suljettu, sileä käyrä, joka on juuri 1‑ulotteinen reunaton monisto.

Lue lisää

"jäljelle jää suljettu, sileä käyrä, joka on juuri 1‑ulotteinen reunaton monisto."

Jos se on suljettu, niin sillä pitää silloin olla myös reuna.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kolmion kulmat pyöristetään niin, että terävät kulmapisteet korvataan sileillä kaarilla ja koko ääriviiva muodostaa yhtenäisen suljetun käyrän, tuloksena on kyllä 1‑ulotteinen reunaton monisto.

Syynä on se, että tällöin jokaisen pisteen ympäristö näyttää paikallisesti avoimelta väliltä reaaliluvuissa. Ei synny kulmapisteitä, joissa rakenne hajoaisi useampaan haaraan, vaan koko käyrä on topologisesti sama kuin ympyrä. Ympyrä on klassinen esimerkki 1‑ulotteisesta kompaktista ja reunattomasta monistosta.

Toisin sanoen: teräväkulmainen kolmion ääriviiva ei ole 1‑ulotteinen monisto, koska kulmapisteet rikkovat paikallisen avoimen välin rakenteen. Kun kulmat pyöristetään, tämä ongelma poistuu, ja jäljelle jää suljettu, sileä käyrä, joka on juuri 1‑ulotteinen reunaton monisto.

Lue lisää

Eli tulkitset edelleen niin, että kulmat tekevät kuviosta reunallisen ja pyöreät muodot reunattoman. No, se on sinun tulkintasi.

Mitäpä jos keskittyisimme Ollin teorioita kommentoidessamme siihen mitä Olli sanoo? Hän puhuu rajattomasta.

Anonyymi kirjoitti:

Lue esim. Jouni Parkkonen: Metriset avaruudet ja topologia, Jyväskylän yliopisto, 2018. Se löytyy pdf:nä. Sitä ennen sinun on aivan turha osallistia näihin keskusteluihin, kun peruskäsitteetkin ovat sinulla hukassa.

Lue lisää

Arvasinkin, että jäät lopulta kakkoseksi. Olen muuten sattumoisin opiskellut luonnontieteitä juurikin Jyväskylän yliopistossa. Jos sinusta kolmio on reunallinen, mutta kulmat pyöristämällä muuttuu reunattomaksi, en voi auttaa.

"Toisaalta, jos havaintoja ei voida selittää teorian avulla, se voi vaatia tarkistuksia tai kehittämistä."

Tosiasia on, ettei sinun teoriasi avulla voida selittää yhtään mitään. Selittelysi ovat pelkkää käsien heiluttelua. Kyseessä on pseudoteoria alusta loppuun.

Anonyymi kirjoitti:

"Toisaalta, jos havaintoja ei voida selittää teorian avulla, se voi vaatia tarkistuksia tai kehittämistä."

Tosiasia on, ettei sinun teoriasi avulla voida selittää yhtään mitään. Selittelysi ovat pelkkää käsien heiluttelua. Kyseessä on pseudoteoria alusta loppuun.

Lue lisää

Kyse on siitä, mitä on havaittavan universumin ulkopuolella. Minä ehdotan tutkittavaksi sellaista mallia, teoriaa, että siellä vaan jatkuu galaksien verkosto, aina ja kaikkialla.

Ja olen työstänyt mallin aika pitkälle.

Siinä ei ole mitään pseudotieteellistä. BBssä ikuisesti pysyminen on paljon epätieteellisempää minun mielestäni. Tällainen avaa kaikki lukot, päästään eteenpäin kun tutkitaan sopiiko tämä havaintoihin ja järkeen. Ja mitä tämä ennustaa.

santtunen2 kirjoitti:

Kyse on siitä, mitä on havaittavan universumin ulkopuolella. Minä ehdotan tutkittavaksi sellaista mallia, teoriaa, että siellä vaan jatkuu galaksien verkosto, aina ja kaikkialla.

Ja olen työstänyt mallin aika pitkälle.

Siinä ei ole mitään pseudotieteellistä. BBssä ikuisesti pysyminen on paljon epätieteellisempää minun mielestäni. Tällainen avaa kaikki lukot, päästään eteenpäin kun tutkitaan sopiiko tämä havaintoihin ja järkeen. Ja mitä tämä ennustaa.

Lue lisää

> että siellä vaan jatkuu galaksien verkosto, aina ja kaikkialla.

Eihän sinun teoriasi sellainen ole! Sinullahan kaikkeudella on rajat.

Et voi Olli ratsastaa kahdella tuolilla, ei kun siis aasilla.

Höpölöps kirjoitti:

> että siellä vaan jatkuu galaksien verkosto, aina ja kaikkialla.

Eihän sinun teoriasi sellainen ole! Sinullahan kaikkeudella on rajat.

Et voi Olli ratsastaa kahdella tuolilla, ei kun siis aasilla.

Lue lisää

Universumi on yhtä aikaa ääretön ja äärellinen. Ääretön koska ei ole rajaa, ja äärellinen, koska on koko.

Tavataan sanoa äärettömäksi, mutta tällaista tilaa se tarkoittaa. Jonkun verran tarkemminkin tämä avaruus voidaan jo ymmärtää. Ne asiat olen kertonut artikkelissa, mutta paljon jää myös tuntemattomaksi universumin asioissa, myös tilan suhteen. Sitten on vielä aika ja materia, ja kaikki kolme ovat suhteellisia kaiken lisäksi. Aika, avaruus ja materia (aine ja energia).

santtunen2 kirjoitti:

Universumi on yhtä aikaa ääretön ja äärellinen. Ääretön koska ei ole rajaa, ja äärellinen, koska on koko.

Tavataan sanoa äärettömäksi, mutta tällaista tilaa se tarkoittaa. Jonkun verran tarkemminkin tämä avaruus voidaan jo ymmärtää. Ne asiat olen kertonut artikkelissa, mutta paljon jää myös tuntemattomaksi universumin asioissa, myös tilan suhteen. Sitten on vielä aika ja materia, ja kaikki kolme ovat suhteellisia kaiken lisäksi. Aika, avaruus ja materia (aine ja energia).

Lue lisää

Ääretön ja rajaton ovat edelleenkin kaksi aivan eri asiaa. Jos on noin pihalla peruskäsitteistä, olisi parempi pysyä ihan hiljaa.

Höpölöps kirjoitti:

Ääretön ja rajaton ovat edelleenkin kaksi aivan eri asiaa. Jos on noin pihalla peruskäsitteistä, olisi parempi pysyä ihan hiljaa.

Ääretön arkikielessä voi tarkoittaa myös äärilaidatonta. Esim. tilavuudeltaan äärellinen avaruus, jossa ei kuitenkaan ole ääriä tai reunoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ääretön arkikielessä voi tarkoittaa myös äärilaidatonta. Esim. tilavuudeltaan äärellinen avaruus, jossa ei kuitenkaan ole ääriä tai reunoja.

Mutta nyt puhutaan siitä mitä se tarkoittaa tieteessä. Tai mitä se ei tarkoita.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta nyt puhutaan siitä mitä se tarkoittaa tieteessä. Tai mitä se ei tarkoita.

Veit sanat suustani.

santtunen2 kirjoitti:

Universumi on yhtä aikaa ääretön ja äärellinen. Ääretön koska ei ole rajaa, ja äärellinen, koska on koko.

Tavataan sanoa äärettömäksi, mutta tällaista tilaa se tarkoittaa. Jonkun verran tarkemminkin tämä avaruus voidaan jo ymmärtää. Ne asiat olen kertonut artikkelissa, mutta paljon jää myös tuntemattomaksi universumin asioissa, myös tilan suhteen. Sitten on vielä aika ja materia, ja kaikki kolme ovat suhteellisia kaiken lisäksi. Aika, avaruus ja materia (aine ja energia).

Lue lisää

Ei ole. Se on joko ääretön tai äärellinen. Välimuotoa ei ole olemassa.

Höpölöps kirjoitti:

Ei ole. Se on joko ääretön tai äärellinen. Välimuotoa ei ole olemassa.

Äärettömällä yleensä tarkoitetaan filosofiassa potentiaalisesti ääretöntä, jolloin kyse on aina äärellisestä asiasta jonka ajatellaan lähestyvän ääretöntä, mutta ei kuitenkaan ikinä aktuaalisesti saavuta sitä.
Filosofinen ääretön, eli potentiaalinen ääretön on samalla aina myös äärellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Äärettömällä yleensä tarkoitetaan filosofiassa potentiaalisesti ääretöntä, jolloin kyse on aina äärellisestä asiasta jonka ajatellaan lähestyvän ääretöntä, mutta ei kuitenkaan ikinä aktuaalisesti saavuta sitä.
Filosofinen ääretön, eli potentiaalinen ääretön on samalla aina myös äärellinen.

Lue lisää

Äärettömyysaksioomassa ääretön määritellään rekursiivisesti, jolloin se tarkoittaa potentiaalista ääretöntä. Aktuaalista ääretöntä ei ole saatu määriteltyä edes joukko-opin äärettömyysaksioomaan.

Anonyymi kirjoitti:

Äärettömyysaksioomassa ääretön määritellään rekursiivisesti, jolloin se tarkoittaa potentiaalista ääretöntä. Aktuaalista ääretöntä ei ole saatu määriteltyä edes joukko-opin äärettömyysaksioomaan.

Lue lisää

Todellinen fysikaalinen ääretön on juuri pisin mahdollinen etäisyys, Q. Paralleelit maailmat universumin sisällä voivat olla erilaisia, ja näin myös kokonaisuus. Niissä aika ja paikka ovat toisenlaiset, kuten mikromaailmassakin, ja teoriassa siitä, kvanttiteoriassa.

Siksi universumi pysyy myös arvoituksena. Mutta tieteellä on keino mennä eteenpäin. Tehdään teorioita ja testataan niitä. Kosmologian kohdalla kalibroidaan jatkuvasti osien ja kokonaisuuden välillä, kuten olen kirjoittanut. Rationaalista ajattelua tarvitaan, empiirinen tutkimus ei yksin riitä.

Meiltä puuttuu kunnon teoria makromaailmasta, kosmologiasta. Mutta aletaan tajuta, että BB- teoriassa on jotain pahasti vihalla, se ei kelpaa kuin osauniversumimme teoriaksi, ja on siksi väärä siitäkin, kun luulee olevansa teoria universumista.

tai vaihtoehtoisesti muita monista alkuräjähdyksistä myös.

Anonyymi kirjoitti:

tai vaihtoehtoisesti muita monista alkuräjähdyksistä myös.

Ei se niin vaikea asia ole. Sellainen tila, että kun siinä liikkuu, galaksien paikat vaan vaihtuvat näkökentässä. Jos voisi kaikki nähdä, näkisi kaikki muutokset. Ne voidaan kuitenkin mallintaa.

Jokainen piste on samalla ikäänkuin keskipiste, kun siinä on, kun siitä universumia tarkkaillaan, havaitaan.

Etäisyys kaiken loppumiseen on joka kohdasta aina sama joka suuntaan. Q/2. Pallomaisen, rajattoman, ulkopuolettoman, kaikenkäsittävän, muuttumattoman, siis myös laajentumattoman, ei-äärettömän tilan säde.

Suoraviivainen liike tulee joskus takaisin lähelle lähtöpaikkaa, siis onkin liikettä spiraalissa, peräti donitsispiraalissa. Jos liikkeet olisivat säännöllisiä, mutta kaikenlainen pieni tai suurempi epäsäännöllisyys myös vallitsee, eikä mikään kulje niin pitkiä matkoja muuta kuin ajatuksessa, asian havainnollistamiseksi.

Tila on pallomainen, mutta kappaleen suoraviivainen liike spiraalimainen.

santtunen2 kirjoitti:

Ei se niin vaikea asia ole. Sellainen tila, että kun siinä liikkuu, galaksien paikat vaan vaihtuvat näkökentässä. Jos voisi kaikki nähdä, näkisi kaikki muutokset. Ne voidaan kuitenkin mallintaa.

Jokainen piste on samalla ikäänkuin keskipiste, kun siinä on, kun siitä universumia tarkkaillaan, havaitaan.

Etäisyys kaiken loppumiseen on joka kohdasta aina sama joka suuntaan. Q/2. Pallomaisen, rajattoman, ulkopuolettoman, kaikenkäsittävän, muuttumattoman, siis myös laajentumattoman, ei-äärettömän tilan säde.

Suoraviivainen liike tulee joskus takaisin lähelle lähtöpaikkaa, siis onkin liikettä spiraalissa, peräti donitsispiraalissa. Jos liikkeet olisivat säännöllisiä, mutta kaikenlainen pieni tai suurempi epäsäännöllisyys myös vallitsee, eikä mikään kulje niin pitkiä matkoja muuta kuin ajatuksessa, asian havainnollistamiseksi.

Tila on pallomainen, mutta kappaleen suoraviivainen liike spiraalimainen.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-901)

santtunen2: "Pallomaisen, rajattoman, ulkopuolettoman, kaikenkäsittävän, muuttumattoman, siis myös laajentumattoman, ei-äärettömän tilan säde."

Kaikenkäsittävä ja ulkopuoleton kokonaisjärjestelmähän on ääretön ja muodoton - ääretön, koska sitä ei rajoita mikään ja muodoton, koska äärettömällä ei ole muotoa. Kokonaisjärjestelmälle ei ole mitään vastavoimaa, joka voisi rajoittaa sitä millään tavalla ja vaikuttaa siis siltä, että se on ollut aina ääretön, mikä tarkoittaa sitä, että aikaa tai tapahtumia ei oikeasti ns. tule lisää, vaan kaikki on jo tapahtunut aiemminkin - jossain päin kokonaisjärjestelmää jne.

Vaikka kokonaisjärjestelmä siis onkin ääretön, niin siitä kyetään tietysti havaitsemaan vain sen tietyt äärelliset osat, eli ne, jotka eivät ole estäneet havaitsemistansa, mikä rajoittaa väistämättä aivan oleellisesti siihen liittyvää käytettävissä olevaa tietoa, eikä äärettömän järjestelmän tarkka mallintaminen myöskään ole laskennallisesti käsiteltävissä oleva ongelma, vaikka sitä tietoa olisikin käytettävissä, mutta loogisesti pääteltynä voidaan silti sanoa, että kokonaisjärjestelmä sisältää määritelmänsä mukaisesti kaikenkäsittävänä aivan kaiken ja koska sille siis ei ole mitään vastavoimaa, niin se siis sisältää väistämättä kaiken mahdollisen...

Suljettu muoto ei ole rajaton.

santtunen2 kirjoitti:

Ei se niin vaikea asia ole. Sellainen tila, että kun siinä liikkuu, galaksien paikat vaan vaihtuvat näkökentässä. Jos voisi kaikki nähdä, näkisi kaikki muutokset. Ne voidaan kuitenkin mallintaa.

Jokainen piste on samalla ikäänkuin keskipiste, kun siinä on, kun siitä universumia tarkkaillaan, havaitaan.

Etäisyys kaiken loppumiseen on joka kohdasta aina sama joka suuntaan. Q/2. Pallomaisen, rajattoman, ulkopuolettoman, kaikenkäsittävän, muuttumattoman, siis myös laajentumattoman, ei-äärettömän tilan säde.

Suoraviivainen liike tulee joskus takaisin lähelle lähtöpaikkaa, siis onkin liikettä spiraalissa, peräti donitsispiraalissa. Jos liikkeet olisivat säännöllisiä, mutta kaikenlainen pieni tai suurempi epäsäännöllisyys myös vallitsee, eikä mikään kulje niin pitkiä matkoja muuta kuin ajatuksessa, asian havainnollistamiseksi.

Tila on pallomainen, mutta kappaleen suoraviivainen liike spiraalimainen.

Lue lisää

Toruskaan ei ole Ollin keksimä mahdollinen maailmankaikkeuden muoto, vaan se on vanha keksintö ja pääosin hylätty. Ja kun Olli aina höpisee sunnattoman suuresta tai mahtavasta suurimpana mahdollisena kokona, mikään ei estä torusta olemasta suurempi kuin Ollin torus.

Torus ei myöskään ole rajaton, vaikka Olli niin väittää. Toruksen tilavuus tai sen pinnan pinta-ala ovat mitattavissa.

Höpölöps kirjoitti:

Toruskaan ei ole Ollin keksimä mahdollinen maailmankaikkeuden muoto, vaan se on vanha keksintö ja pääosin hylätty. Ja kun Olli aina höpisee sunnattoman suuresta tai mahtavasta suurimpana mahdollisena kokona, mikään ei estä torusta olemasta suurempi kuin Ollin torus.

Torus ei myöskään ole rajaton, vaikka Olli niin väittää. Toruksen tilavuus tai sen pinnan pinta-ala ovat mitattavissa.

Lue lisää

Kysymys on siitä, millainen universumin avaruus oikeasti on. Millainen tila on universumin avaruus? Mikä malli on lähinnä totuutta?

Sanon vaan, että sen on täytettävä tietyt ehdot, jotka luettelen..

Ei ääretön, eikä äärellinen, vaan jotain siltä väliltä.

Ääretön, koska rajaton.

Äärellinen, koska suhteellisen pysyvä koko.

Kaikenkäsittävä ja suunnattoman suuri. Yli havaittavan ja alle absoluuttisen äärettömyyden.

Ulkopuoleton. Ulkopuolta ei ole olemassakaan.

Suhteellinen aikaan ja materiaan (Galaksit, voimat ym.)

Pallomainen, mutta rajaton, ei pallopintaa.

Mallin on täytettävä ainakin kaikki nämä ehdot. BB malli ei täytä, koska se laajenee. Se voi olla vain osauniversumin malli, ei kaikkeuden.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-901)

santtunen2: "Pallomaisen, rajattoman, ulkopuolettoman, kaikenkäsittävän, muuttumattoman, siis myös laajentumattoman, ei-äärettömän tilan säde."

Kaikenkäsittävä ja ulkopuoleton kokonaisjärjestelmähän on ääretön ja muodoton - ääretön, koska sitä ei rajoita mikään ja muodoton, koska äärettömällä ei ole muotoa. Kokonaisjärjestelmälle ei ole mitään vastavoimaa, joka voisi rajoittaa sitä millään tavalla ja vaikuttaa siis siltä, että se on ollut aina ääretön, mikä tarkoittaa sitä, että aikaa tai tapahtumia ei oikeasti ns. tule lisää, vaan kaikki on jo tapahtunut aiemminkin - jossain päin kokonaisjärjestelmää jne.

Vaikka kokonaisjärjestelmä siis onkin ääretön, niin siitä kyetään tietysti havaitsemaan vain sen tietyt äärelliset osat, eli ne, jotka eivät ole estäneet havaitsemistansa, mikä rajoittaa väistämättä aivan oleellisesti siihen liittyvää käytettävissä olevaa tietoa, eikä äärettömän järjestelmän tarkka mallintaminen myöskään ole laskennallisesti käsiteltävissä oleva ongelma, vaikka sitä tietoa olisikin käytettävissä, mutta loogisesti pääteltynä voidaan silti sanoa, että kokonaisjärjestelmä sisältää määritelmänsä mukaisesti kaikenkäsittävänä aivan kaiken ja koska sille siis ei ole mitään vastavoimaa, niin se siis sisältää väistämättä kaiken mahdollisen...

Lue lisää

Siinä törmää taas todellisuus ja muodollinen logiikka. Todellisuus on tietynlainen eikä toisenlainen, vaikka muodollinen logiikka sallii lisää mahdollisuuksia.

Siinä on naturalismin, empirismin, heikkous. Se johtaa tietoteoreettisen realismin hylkäämiseen ja sitä kautta skeptisismiin.

Tiede välttää tämän teorianmuodostuksella, tehdään teorioita ja testataan niitä kaikin mahdollisin keinoin, eikä vain naturalismin salliminen keinoin.

Ja filosofia välttää sen rationaalisella ajattelulla ja päättelyllä.

Ja logiikka dialektiselka logiikalla ja modaalilogiikalla muodollisen logiikan lisäksi, ja terveellä järjellä.

Ja tieteen metodologia systeemisellä tarkastelutavalla, holismilla, synteettisen ja analyyttisen metodologian vuorottelulla.

Ja tiede vielä rationaalisen tarkastelun ja empiirisen tutkimuksen vuorottelulla.

Ja tieteen vapauden pitää pysyä kaikista ismeistä ja valtiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-901)

santtunen2: "Pallomaisen, rajattoman, ulkopuolettoman, kaikenkäsittävän, muuttumattoman, siis myös laajentumattoman, ei-äärettömän tilan säde."

Kaikenkäsittävä ja ulkopuoleton kokonaisjärjestelmähän on ääretön ja muodoton - ääretön, koska sitä ei rajoita mikään ja muodoton, koska äärettömällä ei ole muotoa. Kokonaisjärjestelmälle ei ole mitään vastavoimaa, joka voisi rajoittaa sitä millään tavalla ja vaikuttaa siis siltä, että se on ollut aina ääretön, mikä tarkoittaa sitä, että aikaa tai tapahtumia ei oikeasti ns. tule lisää, vaan kaikki on jo tapahtunut aiemminkin - jossain päin kokonaisjärjestelmää jne.

Vaikka kokonaisjärjestelmä siis onkin ääretön, niin siitä kyetään tietysti havaitsemaan vain sen tietyt äärelliset osat, eli ne, jotka eivät ole estäneet havaitsemistansa, mikä rajoittaa väistämättä aivan oleellisesti siihen liittyvää käytettävissä olevaa tietoa, eikä äärettömän järjestelmän tarkka mallintaminen myöskään ole laskennallisesti käsiteltävissä oleva ongelma, vaikka sitä tietoa olisikin käytettävissä, mutta loogisesti pääteltynä voidaan silti sanoa, että kokonaisjärjestelmä sisältää määritelmänsä mukaisesti kaikenkäsittävänä aivan kaiken ja koska sille siis ei ole mitään vastavoimaa, niin se siis sisältää väistämättä kaiken mahdollisen...

Lue lisää

3-sfääri metrisenä avaruutena ei ole ääretön eikä muodoton siinä mielessä kuin kuvaamasi kokonaisjärjestelmä. Matematiikassa 3-sfääri määritellään nelidimensioisen euklidisen avaruuden pistejoukkona, joka toteuttaa sen, että pisteiden koordinaattien neliöiden summa on yksi. Se on siis äärellinen, kompakti ja reunaton topologinen avaruus. Reunattomuus tarkoittaa tässä sitä, että jokaisella pisteellä on ympäristö, joka on samanlainen kuin tavallisen kolmiulotteisen avaruuden avoin osajoukko, eikä ole olemassa mitään ulkopuolta, johon 3-sfääri päättyisi. Toisin sanoen 3-sfäärillä ei ole reunaa, mutta se on silti rajallinen ja hyvin määritelty geometrinen objekti.

Kun siis verrataan 3-sfääriä kuvaamaasi äärettömään ja muodottomaan kokonaisjärjestelmään, yhtäläisyys löytyy vain siinä, että molemmissa ei ole ulkoista rajaa. Ero on kuitenkin olennainen: 3-sfääri on äärellinen ja tarkasti määritelty matemaattinen rakenne, kun taas kokonaisjärjestelmäsi on filosofinen ja metafyysinen käsite, joka viittaa rajattomuuteen ja kaiken käsittävyyteen. Matematiikan näkökulmasta 3-sfääri ei siis tue ajatusta äärettömyydestä, vaan pikemminkin havainnollistaa, miten jokin voi olla rajaton mutta samalla äärellinen ja suljettu.

Anonyymi kirjoitti:

3-sfääri metrisenä avaruutena ei ole ääretön eikä muodoton siinä mielessä kuin kuvaamasi kokonaisjärjestelmä. Matematiikassa 3-sfääri määritellään nelidimensioisen euklidisen avaruuden pistejoukkona, joka toteuttaa sen, että pisteiden koordinaattien neliöiden summa on yksi. Se on siis äärellinen, kompakti ja reunaton topologinen avaruus. Reunattomuus tarkoittaa tässä sitä, että jokaisella pisteellä on ympäristö, joka on samanlainen kuin tavallisen kolmiulotteisen avaruuden avoin osajoukko, eikä ole olemassa mitään ulkopuolta, johon 3-sfääri päättyisi. Toisin sanoen 3-sfäärillä ei ole reunaa, mutta se on silti rajallinen ja hyvin määritelty geometrinen objekti.

Kun siis verrataan 3-sfääriä kuvaamaasi äärettömään ja muodottomaan kokonaisjärjestelmään, yhtäläisyys löytyy vain siinä, että molemmissa ei ole ulkoista rajaa. Ero on kuitenkin olennainen: 3-sfääri on äärellinen ja tarkasti määritelty matemaattinen rakenne, kun taas kokonaisjärjestelmäsi on filosofinen ja metafyysinen käsite, joka viittaa rajattomuuteen ja kaiken käsittävyyteen. Matematiikan näkökulmasta 3-sfääri ei siis tue ajatusta äärettömyydestä, vaan pikemminkin havainnollistaa, miten jokin voi olla rajaton mutta samalla äärellinen ja suljettu.

Lue lisää

Matematiikassa voi kuvitella kaikenlaisia tiloja, mutta todellisuus voi olla vain yhdenlainen, ja selviää testaamalla, vähitellen. Voi olla, että 3-sfääri on paras malli mitä meillä nyt on.

Fraktaaleja ja hologrammeja siihen voi lisätä ja keksintöjä havainnollistamiseen. Ja yhdistää sen galaksien verkostoon aina ja kaikkialla ja paikallisiin räjähdyksiin, paikallisiin Big Bangeihin.

santtunen2 kirjoitti:

Matematiikassa voi kuvitella kaikenlaisia tiloja, mutta todellisuus voi olla vain yhdenlainen, ja selviää testaamalla, vähitellen. Voi olla, että 3-sfääri on paras malli mitä meillä nyt on.

Fraktaaleja ja hologrammeja siihen voi lisätä ja keksintöjä havainnollistamiseen. Ja yhdistää sen galaksien verkostoon aina ja kaikkialla ja paikallisiin räjähdyksiin, paikallisiin Big Bangeihin.

Lue lisää

Miksi puhut asioista mistä et selvästikään tajua yhtään mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi puhut asioista mistä et selvästikään tajua yhtään mitään?

Sinä et siis tajua.

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys on siitä, millainen universumin avaruus oikeasti on. Millainen tila on universumin avaruus? Mikä malli on lähinnä totuutta?

Sanon vaan, että sen on täytettävä tietyt ehdot, jotka luettelen..

Ei ääretön, eikä äärellinen, vaan jotain siltä väliltä.

Ääretön, koska rajaton.

Äärellinen, koska suhteellisen pysyvä koko.

Kaikenkäsittävä ja suunnattoman suuri. Yli havaittavan ja alle absoluuttisen äärettömyyden.

Ulkopuoleton. Ulkopuolta ei ole olemassakaan.

Suhteellinen aikaan ja materiaan (Galaksit, voimat ym.)

Pallomainen, mutta rajaton, ei pallopintaa.

Mallin on täytettävä ainakin kaikki nämä ehdot. BB malli ei täytä, koska se laajenee. Se voi olla vain osauniversumin malli, ei kaikkeuden.

Lue lisää

Et siis ymmärrä mitä tarkoitetaan äärettömällä ja äärellisellä. Mahtavasi ei ole ääretön eikä edes mitään siltä väliltä...

Höpölöps kirjoitti:

Et siis ymmärrä mitä tarkoitetaan äärettömällä ja äärellisellä. Mahtavasi ei ole ääretön eikä edes mitään siltä väliltä...

Lopeta nyt jankuttamasta. Asia on nyt ihan hyvin käsitelty kaikinpuolisesti, paitsi että kysymys on tietysti ikuinen, ja aina keksitään uusia aspekteja.

Tiede tekee teorioita ja testaa niitä. Jumala ei ilmoita kaikkea valmiina vaan antaa meidän ponnistella, kuten tieteessä kuuluu. Ja koetuspaikassa millainen maailma on.

Höpölöps kirjoitti:

Et siis ymmärrä mitä tarkoitetaan äärettömällä ja äärellisellä. Mahtavasi ei ole ääretön eikä edes mitään siltä väliltä...

On myös mahdollista, että Ollin mahtava on jopa suurempi kuin matematiikassa äärettömyysaksiooman ääretön, joka on kuitenkin ainoastaan potentiaalisesti ääretön, joka lähestyy ääretöntä mutta ei ikinä saavuta sitä. Kyse on edelleenkin vain äärellisistä asioista. Aktuaalinen ääretön on isompi kuin eksplisiittisesti rakennettu matemaattinen ääretön tai Ollin mahtava.

-----
Zermelo–Fraenkelin joukko-opin äärettömyysaksiooma ei varsinaisesti määritä aktuaalista äärettömyyttä, vaan se postuloi (eli olettaa) joukon olemassaolon, joka sisältää tyhjän joukon ja jokaisen joukkonsa seuraajan. Tämä rakenne vastaa luonnollisten lukujen joukkoa, joka voidaan rakentaa rekursiivisesti. Tällainen määrittely kuvaa potentiaalista äärettömyyttä: jokaiselle alkiolle on seuraaja, mutta äärettömyys ei ole koskaan "valmis" kokonaisuus.
Kuitenkin aksiooman tarkoitus ei ole vain kuvata tätä prosessia, vaan väittää, että tällainen joukko on olemassa kokonaisuutena. Tämä siirtymä potentiaalisesta äärettömästä aktuaaliseen ei ole loogisesti johdettavissa pelkästä rekursiivisesta rakenteesta, vaan se perustuu aksioomaan – eli se on uskomusjärjestelmän osa, ei todistettava väite.
Tässä kohtaa astuu esiin intuitiivinen ymmärrys. Intuitiivisella ymmärryksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä hahmottaa, että vaikka emme voi koskaan "nähdä" tai "rakentaa" koko ääretöntä joukkoa, voimme silti käsitellä sitä matemaattisesti kuin se olisi olemassa. Intuitio toimii siis sillanrakentajana: se antaa meille oikeutuksen käyttää aktuaalista äärettömyyttä matemaattisessa ajattelussa, vaikka sen olemassaoloa ei voida todistaa ilman aksioomaa.
Intuitiivinen ymmärrys ei ole pelkkä tunne tai mielikuva, vaan se on matemaattinen hyväksyntä siitä, että voimme operoida kokonaisuuksilla, jotka ylittävät konstruktiivisen todistettavuuden. Se on eräänlainen hiljainen sopimus, jonka avulla aktuaalinen äärettömyys saa paikkansa muodollisessa teoriassa.
Jos siis äärettömyysaksiooma esittää rakenteen, joka voidaan ymmärtää vain potentiaalisena, mutta väittää sen olevan olemassa kokonaisuutena, silloin aktuaalinen äärettömyys ei ole looginen seuraus vaan intuitiivisesti hyväksytty aksioomaattinen oletus. Tämä erottaa klassisen matematiikan konstruktivismista, jossa intuitiivinen hyväksyntä ei riitä – vaan kaikki on rakennettava eksplisiittisesti.

Anonyymi kirjoitti:

On myös mahdollista, että Ollin mahtava on jopa suurempi kuin matematiikassa äärettömyysaksiooman ääretön, joka on kuitenkin ainoastaan potentiaalisesti ääretön, joka lähestyy ääretöntä mutta ei ikinä saavuta sitä. Kyse on edelleenkin vain äärellisistä asioista. Aktuaalinen ääretön on isompi kuin eksplisiittisesti rakennettu matemaattinen ääretön tai Ollin mahtava.

-----
Zermelo–Fraenkelin joukko-opin äärettömyysaksiooma ei varsinaisesti määritä aktuaalista äärettömyyttä, vaan se postuloi (eli olettaa) joukon olemassaolon, joka sisältää tyhjän joukon ja jokaisen joukkonsa seuraajan. Tämä rakenne vastaa luonnollisten lukujen joukkoa, joka voidaan rakentaa rekursiivisesti. Tällainen määrittely kuvaa potentiaalista äärettömyyttä: jokaiselle alkiolle on seuraaja, mutta äärettömyys ei ole koskaan "valmis" kokonaisuus.
Kuitenkin aksiooman tarkoitus ei ole vain kuvata tätä prosessia, vaan väittää, että tällainen joukko on olemassa kokonaisuutena. Tämä siirtymä potentiaalisesta äärettömästä aktuaaliseen ei ole loogisesti johdettavissa pelkästä rekursiivisesta rakenteesta, vaan se perustuu aksioomaan – eli se on uskomusjärjestelmän osa, ei todistettava väite.
Tässä kohtaa astuu esiin intuitiivinen ymmärrys. Intuitiivisella ymmärryksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä hahmottaa, että vaikka emme voi koskaan "nähdä" tai "rakentaa" koko ääretöntä joukkoa, voimme silti käsitellä sitä matemaattisesti kuin se olisi olemassa. Intuitio toimii siis sillanrakentajana: se antaa meille oikeutuksen käyttää aktuaalista äärettömyyttä matemaattisessa ajattelussa, vaikka sen olemassaoloa ei voida todistaa ilman aksioomaa.
Intuitiivinen ymmärrys ei ole pelkkä tunne tai mielikuva, vaan se on matemaattinen hyväksyntä siitä, että voimme operoida kokonaisuuksilla, jotka ylittävät konstruktiivisen todistettavuuden. Se on eräänlainen hiljainen sopimus, jonka avulla aktuaalinen äärettömyys saa paikkansa muodollisessa teoriassa.
Jos siis äärettömyysaksiooma esittää rakenteen, joka voidaan ymmärtää vain potentiaalisena, mutta väittää sen olevan olemassa kokonaisuutena, silloin aktuaalinen äärettömyys ei ole looginen seuraus vaan intuitiivisesti hyväksytty aksioomaattinen oletus. Tämä erottaa klassisen matematiikan konstruktivismista, jossa intuitiivinen hyväksyntä ei riitä – vaan kaikki on rakennettava eksplisiittisesti.

Lue lisää

Tulkinta, jonka mukaan äärettömyysaksiooma on intuitiivisesti ymmärrettävissä aina äärellisenä joukkona, on vahvasti sidoksissa konstruktivistiseen tai intuitionistiseen matematiikan filosofiaan. Tässä näkökulmassa jokainen rekursiivinen askel tuottaa vain äärellisen joukon, ja vaikka prosessia voidaan jatkaa loputtomasti, mitään "valmista" ääretöntä joukkoa ei koskaan saavuteta. Tällöin äärettömyysaksiooma ei kuvaa aktuaalista äärettömyyttä, vaan toimii säännöstönä, joka sallii äärellisten joukkojen rekursiivisen rakentamisen ilman, että oletetaan äärettömän kokonaisuuden olemassaoloa.
Jos intuitiivinen ymmärrys torjuu aktuaalisen äärettömyyden loogisena tai fysikaalisena mahdollisuutena, äärettömyysaksiooma ei voi enää toimia väitteenä siitä, että jokin ääretön joukko on olemassa kokonaisuutena. Sen sijaan aksiooma täytyy tulkita metodologisena välineenä, joka mahdollistaa äärellisten rakenteiden jatkamisen ilman päätepistettä. Tällöin aksiooma ei ole ontologinen, vaan operatiivinen: se ei kerro, mitä on olemassa, vaan mitä saa tehdä.
Tässä tulkinnassa äärettömyysaksiooma ei johda aktuaaliseen äärettömyyteen, vaan pysyy potentiaalisen äärettömyyden piirissä. Jokainen rekursiivinen askel tuottaa uuden äärellisen joukon, ja vaikka prosessi on rajaton, se ei koskaan ylitä äärellisyyden rajoja. Näin ollen aksiooma ei kuvaa äärettömyyttä objektina, vaan rakenteena, joka ei pysähdy.

Anonyymi kirjoitti:

Tulkinta, jonka mukaan äärettömyysaksiooma on intuitiivisesti ymmärrettävissä aina äärellisenä joukkona, on vahvasti sidoksissa konstruktivistiseen tai intuitionistiseen matematiikan filosofiaan. Tässä näkökulmassa jokainen rekursiivinen askel tuottaa vain äärellisen joukon, ja vaikka prosessia voidaan jatkaa loputtomasti, mitään "valmista" ääretöntä joukkoa ei koskaan saavuteta. Tällöin äärettömyysaksiooma ei kuvaa aktuaalista äärettömyyttä, vaan toimii säännöstönä, joka sallii äärellisten joukkojen rekursiivisen rakentamisen ilman, että oletetaan äärettömän kokonaisuuden olemassaoloa.
Jos intuitiivinen ymmärrys torjuu aktuaalisen äärettömyyden loogisena tai fysikaalisena mahdollisuutena, äärettömyysaksiooma ei voi enää toimia väitteenä siitä, että jokin ääretön joukko on olemassa kokonaisuutena. Sen sijaan aksiooma täytyy tulkita metodologisena välineenä, joka mahdollistaa äärellisten rakenteiden jatkamisen ilman päätepistettä. Tällöin aksiooma ei ole ontologinen, vaan operatiivinen: se ei kerro, mitä on olemassa, vaan mitä saa tehdä.
Tässä tulkinnassa äärettömyysaksiooma ei johda aktuaaliseen äärettömyyteen, vaan pysyy potentiaalisen äärettömyyden piirissä. Jokainen rekursiivinen askel tuottaa uuden äärellisen joukon, ja vaikka prosessi on rajaton, se ei koskaan ylitä äärellisyyden rajoja. Näin ollen aksiooma ei kuvaa äärettömyyttä objektina, vaan rakenteena, joka ei pysähdy.

Lue lisää

Minä ehdotan hieman uutta ajattelutapaa. Lähdetään pisimmästä mahdollisesta etäisyydestä. Tehdään teorioita ja testataan niitä. Mm. ehdottamallani pohjalla. Ja sitten korjataan.

Ja kalibroidaan kokonaisuuden ja osien välillä. Koska on huomioitava fyysisen maailman lisäksi paralleelit maailmat, jotka voivat vaikuttaa kokonaisuuteen, josta se teoria ennenkaikkea tehdään. Eli on muistettava, että aluksi ja vielä, universumi on tuntematon, muttei tiede ole aseeton.

santtunen2 kirjoitti:

Minä ehdotan hieman uutta ajattelutapaa. Lähdetään pisimmästä mahdollisesta etäisyydestä. Tehdään teorioita ja testataan niitä. Mm. ehdottamallani pohjalla. Ja sitten korjataan.

Ja kalibroidaan kokonaisuuden ja osien välillä. Koska on huomioitava fyysisen maailman lisäksi paralleelit maailmat, jotka voivat vaikuttaa kokonaisuuteen, josta se teoria ennenkaikkea tehdään. Eli on muistettava, että aluksi ja vielä, universumi on tuntematon, muttei tiede ole aseeton.

Lue lisää

Määritelläänkö pisin mahdollinen etäisyys minimietäisyyden monikertana, vai onko avaruudessa edelleenkin äärettömästi mahdollisia etäisyyseroja? Etäisyyserojen lukumäärä olisi tällöin paljon suurempi kuin pisin mahdollinen etäisyys mielivaltaisen pienellä yksiköllä ilmaistuna.

santtunen2 kirjoitti:

Lopeta nyt jankuttamasta. Asia on nyt ihan hyvin käsitelty kaikinpuolisesti, paitsi että kysymys on tietysti ikuinen, ja aina keksitään uusia aspekteja.

Tiede tekee teorioita ja testaa niitä. Jumala ei ilmoita kaikkea valmiina vaan antaa meidän ponnistella, kuten tieteessä kuuluu. Ja koetuspaikassa millainen maailma on.

Lue lisää

Eli et edelleenkään ymmärrä mitä eroa näillä on.

"Jumala ei ilmoita "

No satuolennot ei kyllä pahemmin ilmoittele yhtään mitään. Sinua on vähän vaikea ottaa tosissaan kun kuvittelet että satuolennot tekisivät jotain.

santtunen2 kirjoitti:

Minä ehdotan hieman uutta ajattelutapaa. Lähdetään pisimmästä mahdollisesta etäisyydestä. Tehdään teorioita ja testataan niitä. Mm. ehdottamallani pohjalla. Ja sitten korjataan.

Ja kalibroidaan kokonaisuuden ja osien välillä. Koska on huomioitava fyysisen maailman lisäksi paralleelit maailmat, jotka voivat vaikuttaa kokonaisuuteen, josta se teoria ennenkaikkea tehdään. Eli on muistettava, että aluksi ja vielä, universumi on tuntematon, muttei tiede ole aseeton.

Lue lisää

Mutta kun pisintä mahdollista etäisyyttä ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

On myös mahdollista, että Ollin mahtava on jopa suurempi kuin matematiikassa äärettömyysaksiooman ääretön, joka on kuitenkin ainoastaan potentiaalisesti ääretön, joka lähestyy ääretöntä mutta ei ikinä saavuta sitä. Kyse on edelleenkin vain äärellisistä asioista. Aktuaalinen ääretön on isompi kuin eksplisiittisesti rakennettu matemaattinen ääretön tai Ollin mahtava.

-----
Zermelo–Fraenkelin joukko-opin äärettömyysaksiooma ei varsinaisesti määritä aktuaalista äärettömyyttä, vaan se postuloi (eli olettaa) joukon olemassaolon, joka sisältää tyhjän joukon ja jokaisen joukkonsa seuraajan. Tämä rakenne vastaa luonnollisten lukujen joukkoa, joka voidaan rakentaa rekursiivisesti. Tällainen määrittely kuvaa potentiaalista äärettömyyttä: jokaiselle alkiolle on seuraaja, mutta äärettömyys ei ole koskaan "valmis" kokonaisuus.
Kuitenkin aksiooman tarkoitus ei ole vain kuvata tätä prosessia, vaan väittää, että tällainen joukko on olemassa kokonaisuutena. Tämä siirtymä potentiaalisesta äärettömästä aktuaaliseen ei ole loogisesti johdettavissa pelkästä rekursiivisesta rakenteesta, vaan se perustuu aksioomaan – eli se on uskomusjärjestelmän osa, ei todistettava väite.
Tässä kohtaa astuu esiin intuitiivinen ymmärrys. Intuitiivisella ymmärryksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä hahmottaa, että vaikka emme voi koskaan "nähdä" tai "rakentaa" koko ääretöntä joukkoa, voimme silti käsitellä sitä matemaattisesti kuin se olisi olemassa. Intuitio toimii siis sillanrakentajana: se antaa meille oikeutuksen käyttää aktuaalista äärettömyyttä matemaattisessa ajattelussa, vaikka sen olemassaoloa ei voida todistaa ilman aksioomaa.
Intuitiivinen ymmärrys ei ole pelkkä tunne tai mielikuva, vaan se on matemaattinen hyväksyntä siitä, että voimme operoida kokonaisuuksilla, jotka ylittävät konstruktiivisen todistettavuuden. Se on eräänlainen hiljainen sopimus, jonka avulla aktuaalinen äärettömyys saa paikkansa muodollisessa teoriassa.
Jos siis äärettömyysaksiooma esittää rakenteen, joka voidaan ymmärtää vain potentiaalisena, mutta väittää sen olevan olemassa kokonaisuutena, silloin aktuaalinen äärettömyys ei ole looginen seuraus vaan intuitiivisesti hyväksytty aksioomaattinen oletus. Tämä erottaa klassisen matematiikan konstruktivismista, jossa intuitiivinen hyväksyntä ei riitä – vaan kaikki on rakennettava eksplisiittisesti.

Lue lisää

No mikä sen Ollin mahtavan koko on?

santtunen2 kirjoitti:

Lopeta nyt jankuttamasta. Asia on nyt ihan hyvin käsitelty kaikinpuolisesti, paitsi että kysymys on tietysti ikuinen, ja aina keksitään uusia aspekteja.

Tiede tekee teorioita ja testaa niitä. Jumala ei ilmoita kaikkea valmiina vaan antaa meidän ponnistella, kuten tieteessä kuuluu. Ja koetuspaikassa millainen maailma on.

Lue lisää

Mahtavasi ei edelleenkään ole ääretön tai jotain siltä väliltä vaikka jankuttaisit kuinka.

Jaa, että Jumala ei ilmoita kaikkea valmiina. Aika paljon Hän kuitenkin ilmoittaa teille mormoneille. Kun joseph smith teki kasvattityttärelleen Woody Allenit, joseph kertoi vaimolleen Emmalle, että Jumala antoi hänelle moniavioisuuskäskyn.

Kun mormonikirkkoa uhkasi verovapausoikeuden menetys avoimen rasismin vuoksi, Jumala antoi mormonikirkon johtajille vuonna 1978 ilmoituksen, että tummaihoisetkin voivat tästä lähtien toimia pappeina.

Anonyymi kirjoitti:

Mahtavasi ei edelleenkään ole ääretön tai jotain siltä väliltä vaikka jankuttaisit kuinka.

Jaa, että Jumala ei ilmoita kaikkea valmiina. Aika paljon Hän kuitenkin ilmoittaa teille mormoneille. Kun joseph smith teki kasvattityttärelleen Woody Allenit, joseph kertoi vaimolleen Emmalle, että Jumala antoi hänelle moniavioisuuskäskyn.

Kun mormonikirkkoa uhkasi verovapausoikeuden menetys avoimen rasismin vuoksi, Jumala antoi mormonikirkon johtajille vuonna 1978 ilmoituksen, että tummaihoisetkin voivat tästä lähtien toimia pappeina.

Lue lisää

Lisätään vielä, että Emma ei toki uskonut noin hölmöä valhetta, mutta Olli uskoo!

Sekavaa.

santtunen2 kirjoitti:

Sekavaa.

Jos silmä poistetaan, aistihavainto lakkaa, mutta samalla katoaa myös se suodatin, jonka kautta todellisuus on aiemmin hahmotettu. Tässä mielessä väite voi tarkoittaa, että kun ihminen lakkaa luottamasta pelkkään näkemiseen, hän voi alkaa hahmottaa todellisuutta syvemmällä tavalla – esimerkiksi intuitiivisesti, matemaattisesti tai metafyysisesti.

Tämä ajatus esiintyy monissa mystisissä ja filosofisissa traditioissa. Esimerkiksi Platon puhuu aistien harhasta ja todellisen tiedon löytymisestä järjen kautta. Samoin buddhalaisuudessa puhutaan siitä, että aistit luovat illuusion, ja todellinen oivallus syntyy niiden tuolle puolen menemisestä.

santtunen2 kirjoitti:

Sekavaa.

Niin kuin sinun höpinät.

Anonyymi kirjoitti:

Jos silmä poistetaan, aistihavainto lakkaa, mutta samalla katoaa myös se suodatin, jonka kautta todellisuus on aiemmin hahmotettu. Tässä mielessä väite voi tarkoittaa, että kun ihminen lakkaa luottamasta pelkkään näkemiseen, hän voi alkaa hahmottaa todellisuutta syvemmällä tavalla – esimerkiksi intuitiivisesti, matemaattisesti tai metafyysisesti.

Tämä ajatus esiintyy monissa mystisissä ja filosofisissa traditioissa. Esimerkiksi Platon puhuu aistien harhasta ja todellisen tiedon löytymisestä järjen kautta. Samoin buddhalaisuudessa puhutaan siitä, että aistit luovat illuusion, ja todellinen oivallus syntyy niiden tuolle puolen menemisestä.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-902)

anon: "Esimerkiksi Platon puhuu aistien harhasta ja todellisen tiedon löytymisestä järjen kautta."

Nagualismissa tiedetään, että todellinen tieto tosiaan on peräisin aisteista ja järki on tavallaan se suodatin, joka vääristää sitä aistitietoa ja estää todellisuuden havaitsemisen sellaisena, kuin se oikeasti on - eli energiana. Nagualismissa korostetaan hyvin voimakkaasti sitä, että ihmisten ainoa mielekäs toimintatapa on moitteeton käyttäytyminen - erityisesti energeettisessä merkityksessä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että järjellä olisi nagualismissa mitään erityisasemaa.

Nagualismin mukaan järki on oleellisesti sellainen kokoomapisteen tiettyyn epäoptimaaliseen sijaintiin liittyvä indoktrinoitu käyttäytymismalli, joka pyrkii kutistamaan ilmeisen käsittämättömän ja äärettömän universumin sellaisiksi malleiksi, jotka eivät voi kuvata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on, mutta järki on silti tyypillisesti suhteellisen tyytyväinen noihin tuotoksiinsa, koska järjelle oleellisempaa kuin se, että vastaavatko mallit todellisuutta on se, että ovatko ne ristiriidattomia noiden mallien sisältämien oletusten puitteissa ja myös se, että onko noita malleja mahdollista käsitellä tehokkaasti sellaisilla tavoilla, jotka ylipäätään ovat kuvattavissa ja järki siis liittyy kaikenkaikkiaan tiettyyn kokoomapisteen sijaintiin liittyvään kehämäiseen selittämiseen, eikä etenkään progressiiviseen yhteyteen todellisuuden kanssa.

Oikea toimintatapa pyrittäessä tietämään, että millainen todellisuus oikeasti on, on se, että ilmeisen epäluotettava ja rajoitteinen järki heitetään roskikseen ja toimitaan sen sijaan moitteettomasti mahdollisimman raa'an - energeettisen - aistitiedon perusteella, mutta tuo ei käytännössä ole mahdollista, jos ei noudateta nagualismin periaatteita, koska suoraan havaittava energia aiheuttaa pakottavien vaikutustensa seurauksena aiemman maailmankuvan romahtamisen ja sen vuoksi muut kuin moitteettomat nagualistit ovat tuomittuja elämään järjen näennäisesti luomassa harhatodellisuudessa, joka harhatodellisuus kuitenkin oikeasti tietysti on järkeä vastaavan kokoomapisteen pakottavasti tuottama, tai tarkemmin ilmaisten, energia tuottaa tuossa sijainnissa järjen, vastaavasti, kuin se tuottaa muissa sijanneissa esim. tahdon, mutta sitä energiaa ei kyetä edes havaitsemaan siitä kokoomapisteen sijainnista käsin, joka tuottaa järjen, jonka sijainnin järki tyypillisesti kuitenkin olettaa kuvaavan todellisuuden oleellisia aspekteja oikeellisesti, vaikka ei tietysti tyypillisesti käytäkään kokoomapisteen käsitettä tai muitakaan sellaisia käsitteitä, joiden käyttö välillisesti myöntäisi järjen rajoitteisuuden, kuvatessaan noita päätelmiään...

Mitä taas silmiin tulee, niin vaikka ne tuottavatkin aistitietoa, niin nagualismin mukaan niiden rooli on vain pinnallisesti näkemiseen liittyvä ja niiden todellinen funktio liittyy tahtoon, eikä myöskään sillä tahdolla ole mitään tekemistä järjen, vaan tietyn toisen kokoomapisteen sijainnin kanssa, mikä puolestaan tuottaa - nimenomaan pakottavasti - esim. sen, että miten ihminen suhtautuu esim. aisteihin, järkeen ja tahtoon. Kaikenkaikkiaan, nagualismin mukaan optimaalista on se, että todellisuutta havainnoidaan sekä silmillä, että muillakin aisteilla ja tahdolla, koska nuo tavat täydentävät toisiaan, joskin tavikset tietysti eivät kykene havainnoimaan todellisuutta tahdollaan, koska heidän kokoomapisteensä on jumittunut siihen tavanomaiseen epäoptimaaliseen sijaintiinsa.

Järkeen sen sijaan ei kannata suhtautua vakavissaan, jos siis nimenomaan haluaa vakavissaan tietää, että mikä todellisuus oikeasti on, koska järki ja todellisuus ovat tavallaan toistensa vastakohtia, mutta tämä ei myöskään tarkoita sitä, etteikö esim. ja erityisesti järkeen perustuvat mallit silti kannattaisi laatia moitteettomasti ja täsmällisesti, koska tuollainen laadinta on hyvä moitteettomuuden harjoite, vaikka niillä malleilla ei olekaan todellista merkitystä äärettömässä ja käsittämättömässä todellisuudessa, eli käsittämätöntä ei ole - kuten usein kuulee väitettävän - se, että todellisuus olisi käsitettävissä oleva - koska se ei itseasiassa ole käsitettävissä oleva - vaikka järki usein niin väittääkin - vaan se, että ylipäätään mitkään sen osatkaan ovat oikeasti käsitettävissä olevia. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-902)

anon: "Esimerkiksi Platon puhuu aistien harhasta ja todellisen tiedon löytymisestä järjen kautta."

Nagualismissa tiedetään, että todellinen tieto tosiaan on peräisin aisteista ja järki on tavallaan se suodatin, joka vääristää sitä aistitietoa ja estää todellisuuden havaitsemisen sellaisena, kuin se oikeasti on - eli energiana. Nagualismissa korostetaan hyvin voimakkaasti sitä, että ihmisten ainoa mielekäs toimintatapa on moitteeton käyttäytyminen - erityisesti energeettisessä merkityksessä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että järjellä olisi nagualismissa mitään erityisasemaa.

Nagualismin mukaan järki on oleellisesti sellainen kokoomapisteen tiettyyn epäoptimaaliseen sijaintiin liittyvä indoktrinoitu käyttäytymismalli, joka pyrkii kutistamaan ilmeisen käsittämättömän ja äärettömän universumin sellaisiksi malleiksi, jotka eivät voi kuvata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on, mutta järki on silti tyypillisesti suhteellisen tyytyväinen noihin tuotoksiinsa, koska järjelle oleellisempaa kuin se, että vastaavatko mallit todellisuutta on se, että ovatko ne ristiriidattomia noiden mallien sisältämien oletusten puitteissa ja myös se, että onko noita malleja mahdollista käsitellä tehokkaasti sellaisilla tavoilla, jotka ylipäätään ovat kuvattavissa ja järki siis liittyy kaikenkaikkiaan tiettyyn kokoomapisteen sijaintiin liittyvään kehämäiseen selittämiseen, eikä etenkään progressiiviseen yhteyteen todellisuuden kanssa.

Oikea toimintatapa pyrittäessä tietämään, että millainen todellisuus oikeasti on, on se, että ilmeisen epäluotettava ja rajoitteinen järki heitetään roskikseen ja toimitaan sen sijaan moitteettomasti mahdollisimman raa'an - energeettisen - aistitiedon perusteella, mutta tuo ei käytännössä ole mahdollista, jos ei noudateta nagualismin periaatteita, koska suoraan havaittava energia aiheuttaa pakottavien vaikutustensa seurauksena aiemman maailmankuvan romahtamisen ja sen vuoksi muut kuin moitteettomat nagualistit ovat tuomittuja elämään järjen näennäisesti luomassa harhatodellisuudessa, joka harhatodellisuus kuitenkin oikeasti tietysti on järkeä vastaavan kokoomapisteen pakottavasti tuottama, tai tarkemmin ilmaisten, energia tuottaa tuossa sijainnissa järjen, vastaavasti, kuin se tuottaa muissa sijanneissa esim. tahdon, mutta sitä energiaa ei kyetä edes havaitsemaan siitä kokoomapisteen sijainnista käsin, joka tuottaa järjen, jonka sijainnin järki tyypillisesti kuitenkin olettaa kuvaavan todellisuuden oleellisia aspekteja oikeellisesti, vaikka ei tietysti tyypillisesti käytäkään kokoomapisteen käsitettä tai muitakaan sellaisia käsitteitä, joiden käyttö välillisesti myöntäisi järjen rajoitteisuuden, kuvatessaan noita päätelmiään...

Mitä taas silmiin tulee, niin vaikka ne tuottavatkin aistitietoa, niin nagualismin mukaan niiden rooli on vain pinnallisesti näkemiseen liittyvä ja niiden todellinen funktio liittyy tahtoon, eikä myöskään sillä tahdolla ole mitään tekemistä järjen, vaan tietyn toisen kokoomapisteen sijainnin kanssa, mikä puolestaan tuottaa - nimenomaan pakottavasti - esim. sen, että miten ihminen suhtautuu esim. aisteihin, järkeen ja tahtoon. Kaikenkaikkiaan, nagualismin mukaan optimaalista on se, että todellisuutta havainnoidaan sekä silmillä, että muillakin aisteilla ja tahdolla, koska nuo tavat täydentävät toisiaan, joskin tavikset tietysti eivät kykene havainnoimaan todellisuutta tahdollaan, koska heidän kokoomapisteensä on jumittunut siihen tavanomaiseen epäoptimaaliseen sijaintiinsa.

Järkeen sen sijaan ei kannata suhtautua vakavissaan, jos siis nimenomaan haluaa vakavissaan tietää, että mikä todellisuus oikeasti on, koska järki ja todellisuus ovat tavallaan toistensa vastakohtia, mutta tämä ei myöskään tarkoita sitä, etteikö esim. ja erityisesti järkeen perustuvat mallit silti kannattaisi laatia moitteettomasti ja täsmällisesti, koska tuollainen laadinta on hyvä moitteettomuuden harjoite, vaikka niillä malleilla ei olekaan todellista merkitystä äärettömässä ja käsittämättömässä todellisuudessa, eli käsittämätöntä ei ole - kuten usein kuulee väitettävän - se, että todellisuus olisi käsitettävissä oleva - koska se ei itseasiassa ole käsitettävissä oleva - vaikka järki usein niin väittääkin - vaan se, että ylipäätään mitkään sen osatkaan ovat oikeasti käsitettävissä olevia. :D

Lue lisää

Jos väitetään, että järkeen perustuvilla malleilla ei ole todellista merkitystä, käytännön elämä tarjoaa hyvin konkreettisen vastanäytön. Kun insinööri laskee sillan kantavuuden matemaattisten mallien avulla, sillasta tulee turvallinen ja kestävä. Jos laskelmat tehtäisiin huolimattomasti tai jätettäisiin kokonaan tekemättä, silta sortuisi. Sama pätee lentokoneisiin, sähköverkkoihin ja lääketieteellisiin laitteisiin: ne toimivat vain siksi, että järkeen perustuvat mallit todella vastaavat todellisuuden rakenteeseen siinä määrin, että ne mahdollistavat luotettavan ennustamisen ja hallinnan. On vaikea väittää, että järki olisi todellisuuden vastakohta, kun sen avulla rakennettu teknologia kannattelee meitä kirjaimellisesti joka päivä – aina hissin turvallisesta noususta älypuhelimen toimintaan.

https://www.santavuori.com/Galaks2.pdf
Tuo asia on korjattu Ollin uusimpaan versioon. Viittaukset 4D:hen on poistettu, ja tekstissä esiintyy 3D-avaruus osauniversumeiden teorian kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.santavuori.com/Galaks2.pdf
Tuo asia on korjattu Ollin uusimpaan versioon. Viittaukset 4D:hen on poistettu, ja tekstissä esiintyy 3D-avaruus osauniversumeiden teorian kohdalla.

Lue lisää

Kokonaisuniversumin avaruudesta sanotaan että se on "pallon kaltainen ja reunaton".
Kyseessä ilmeisesti voi olla 3-sfääri tai pyöreä 3-manifoldi, jotka ovat 3-ulotteisia kaarevia ja reunattomia avaruuksia joilla on äärellinen tilavuus.
https://en.wikipedia.org/wiki/Spherical_3-manifold
Vaihtoehtoja pallomaiseksi avaruudeksi on vielä lisää ja avaruuden valintaa selvästikään ei ole lyöty lukkoon.