Breaking good (Kontiomiehet) 1

Ylimääräistä nielaisua ei aiheuttaneet hiviz -vaatteet, kun ne hän oli jo nähnyt. Tero jatkoi nopeasti lapioimista. Vilkaisin Arttua, joka kohautti hartioitaan. Ei vielä varmaa tietoa.
Kyselin englantilaiselta, joka oikeasti olikin saksalainen vuokra-autolla, miten tämä kaikki oli tapahtunut. Hän sanoi olleensa pohjoisessa hiihtokeskuksessa ja lähtenyt sieltä aamulla aikaisin. Sitten vesipullo oli tipahtanut käsistä ja hän oli alkanut nostaa sitä lattialta ja auto oli ajautunut tieltä. Katsoin miehen silmiä. Olisiko vähän punertanut. Päättelin, että vaihtoehtoinen selitys voisi olla se, että eilen meni pitkään ja aikainen lähtö aamiaisen jälkeen aiheutti muutaman tunnin päästä nukahtamisen rattiin. Enkä olisi mennyt vannomaan, etteikö puhallustesti olisi väräyttänyt mittaria, ainakin vähän. Mutta ei tämä ollut mikään moraalikurssi, joten kehotin häntä istumaan rattiin ja kokeilemaan peruuttamista ilman turhaa sudittamista. Autoimme kolmissa miehin heijaamalla, mutta lyhyen peruutuksen jälkeen auto ei saanut tarttumapintaa oikein mistään. Oli vissiin vielä liikaa lunta mahan alla. Päädyimme ehdottamaan hinausauton tilaamista. Saksalainen myöntyi, kun totesimme, ettei lapioiminen tuota tulosta. Voisimme kyllä tyhjentää auton tuloreittiä enimmästä lumesta siihen saakka, kunnes hinausauto on paikalle. Arttu soitti hinausliikkeeseen.
Jatkoimme siis.
Lapiointi oli kuumaa hommaa, vaikka pakkasta oli joku 7 astetta. Arttu lapioi auton takana niin, että lumisohjo lensi. Pian hän alkoi kiroilla kuin lappalainen ja lopulta tuli esille. Maihari oli solahtanut ojan jään läpi ja jalka oli puolisääreen asti märkä.
- Pitäiskö hakea kumisaappaat, Tero arveli ja katseli saksalaisen puuskutusta.
- Varmaanki, sanoin Artulle, joka lähetti puolivirneen mennessään. Pyysin häntä laittamaan samalla puita saunan uuniin.
Selitin saksalaiselle, että hinausauto tulee noin 30-40 minuutin sisällä ja jos hän haluaa käydä suihkussa ja saada kuivia vaatteita, hän voi käydä meillä. Hän kieltäytyi kohteliaasti ja kertoi, että hänellä on vaatteita ja että aikataulun vuoksi hänen pitää päästä liikkeelle mahdollisimman pian. Ok, se on ihan fine, sanoin hänelle.
Arttu tuli lumikolan kanssa takaisin. Hän oli vaihtanut verkkarit ja laittanut jalkaan myös Kontiot. Katsoin lapiota heiluttavaa Teroa ja näin, kun hän huomasi lähestyvän Artun. Muodostiko suu äänettömästi sanat ”Voi vitt..?”. Tero laski lapion ja jäi puuskuttaen nojaamaan siihen.
- Minunki pitäis kohta lähteä, hän sanoi ja jatkoi taas lapioimista.
- Mihin sinä olit menossa, ennen kuin pääsit näihin hommiin, kysyin ihan uteliaisuudesta.
- Pellaamaan lentopalloa vanhojen tuttujen kanssa. Oon talavilomalla äitin luona. Ilmotin sinne kyllä, että en nyt ehikkään, hän selitti.
- No, mutta eihän sulla sitten varsinaista kiirettä oo. Siivotaan vielä vähän tuota jälkeä ja mennään sitten saunaan. Se on siellä lämpiämässä, sanoin tuntien itseni vaanivaksi hämähäkiksi.
- Eh.. enpä tiiä, Tero sanoi, enpä tiiä.
- No, ihan miten vaan, mutta tarjous on voimassa, heitin huolettomasti.
Lapiomme sitten vielä varttitunnin, kolme Kontio -miestä toisiaan katsellen. Kaksi huvittunutta ja yksi selvästi pää pyörällään. Kun hinausauto tuli, olisi saksalainen halunnut maksaa meille. Ja kun asianmukaisesti kieltäydyimme, hän antoi käyntikorttinsa minulle ja sanoi, että sinä, naapurisi (osoittaen Arttua) ja Tero, olette tervetulleita, kun tulette Saksaan. Hän ei unohda tätä koskaan. Kiittelimme puolin ja toisin.
Hinausauton kuljettaja kiinnitti ammattimiehen ottein Lantikan vaijeriin ja veti sen ylös sohjosta ongelmitta. Katsoimme vauriot, jotka olivat yllättävän pienet. Puskurissa pieni muovihalkeama, mutta muuten ei mitään silminnähtävää. Saksalainen aikoi selvittää asian vuokraamon kanssa. Vielä kierros kiitoksia ja saksalainen lähti.
- Suomalaista lähimmäisapua parhaimmillaan, veistelin Terolle ja Artulle.
- No, miten on, sauna ja olut päälle, kysyin Terolta.
- …joo vaikka.., laitan äitille viestin, että meneekin vielä pitempään. Laitoin hälle kyllä jo aiemmin viestin, että tämmönen tilanne on menossa. Eipä siellä hätiä, Tero selitti.
- Hyvä homma, sanoin ja keräsimme työkalut ja lähdimme kävelemään talolle. Ajoimme autot tieltä pihalle. Arttu jäi kävelemään jälkeen ja soittamaan jotain puhelua.
Sisällä potkimme saappaat jalasta ja riisuimme märät vaatteet kerrastoon asti. Vein vaatteet narulle kuivumaan. Tarjosin Terolle oluen, joka meni parilla kulauksella. Tarjosin toisen ja vaihtoehtona vissypullon..
- Ei tullu huolehittua juomisesta. Kyllä tämä lentopallon kuntoiluna voitti, Tero naureskeli.
- Ihan varmasti. Sauna on varmaan valamis, niin että voitasiin mennä. Onko sulla vaihtovaatteita, kysyin Terolta.
- On joo, urheilukassillinen suorastaan, hän viittasi ovella olevaan laukkuun.
- Okke, mene sinä jo saunaan, minä laitan pakastepizzoja uuniin ja käväsen vessassa ensin.
Vessassa rauhoittelin itseäni. Pullistelin rintalihaksi ja hauiksia ja irvistelin peilille. Nyt normaalisti!

Mielestäni kiva alku, ja normaalia tavallista elämää. Toivattavasti jatkuu....

3.
Pukuhuoneeseen tullessani Tero oli jo riisuuntunut ja meni saunan puolelle. Urheilumiehiä selvästi. Kuulin suihkun lorinan. Otin kaapista peflettejä ja annoin niitä saunaan menevälle Terolle. Suihkun jälkeen menin itsekin saunaan ja vein löylykiulullisen vettä. Istuin sopivan turvallisella hajuraolla lauteille ja heitin vettä kiukaalle.
- Sano sitte kun on liikaa tai riittää, sanoin Terolle, joka nyökkäsi äänettä.
- Se naapuri ei vissiin tule? Tero kysyi.
- …mikä naapuri, minulla löi tyhjää.
- Se toinen lapiomies, Tero selitti, se lyhempi.
- Aaaa, SE naapuri, tajusin. Ei se mikään naapuri ole.
- Mutta se saksalainen sano, että sinä ja naapuri ootte tervetulleita Saksaan, Tero sanoi.
- Jooo, mutta se oli väärinkäsitys, jota en vaivautunu korjaamaan. Arttu assuu tässä talossa, minun kanssa, selitin Terolle.
Teron leuka loksahti. Luulen, että kuulin siitä äänen. Hän kääntyi katsomaan kiuasta sanomatta sanaakaan. Saunassa oli kohtuullisen kuuma, mutta saattaa olla, että Teron posket punoittivat nyt enemmän kuin ennen tätä kuumaa keskustelua.
- Mutta sinä oot turvassa, tämä oli ihan pyyteetöntä ja oli kait kohteliasta pyytää pesulle tuommosen urakan jälkeen, valehtelin ihan sujuvasti.
- Niii.. en minä sitä, enkä sillä. Minä vaan…, Tero haki sanoja.
- Heitänkö löylyä? Tarvittaessa voit käyä kuistilla jäähyllä.
- Heitä vaan.
Suihkun lorina alkoi pesuhuoneessa ja me istuimme lauteilla hiljaa kuin ainakin suomalaiset. Arttu astui saunan puolelle munaa heilutellen ja oluttölkkejä käsissä. Yritin turhaan viestittää , että nyt jätkä matala profiili.
- Täällä äijät istuu ääneti ja munat kypsyy. On nääs sen verran kuumaksi taas isäntä lämmittäny saunan, Arttu mölisi.
- Otahan rauhallisesti. Tässä juuri selitin Terolle näitä perhesuhteita, kun se luuli saksalaisen puhheista, että sinä oot naapurin isäntä, toppuuttelin Arttua.
- Niin tuon autiotalon? Minäki huomasin, että saku oli saanu jostain sen käsityksen, Arttu virnuili.
- Parempi niin. Ei se ehkä olis muuten kutsunu meitä kyllään, arvelin.
Arttu ahtautui lauteille meistä ohi ja tietysti niin päin, että muna oli hyvin esillä erityisesti vieraalle siinä ohi hiissatessa. Neljän hengen lauteilla mahtui hyvin. Oluttölkit rasahtelivat auki.
- 8 -prosenttista tietysti, vaikka olisi meillä ollut keskariakin, mutisin Artulle.
- Kova työ ja niin edelleen, hän vastasi.
No, juohan sitä janoonsa ja tuon lapiohässäkän jälkeen juominen oli tarpeen.
Tero katseli alaspäin ja varmaan mietti karua kohtaloaan jouduttuaan saunaan homomiesten väliin. Monia vaikeita kysymyksiä: uskaltaako suihkussa kumartua ja niin edelleen.
- Ootko sä pelannu lentopalloa pitkäänki, Arttu avasi luontevasti ja nojautui saunan seinään ja samalla rapsutteli törkeästi munakarvojaan. Näin, että Tero vilkaisi syrjäsilmällään, näki Artun kalun hypähtelevän rapsutuksesta ja veti jalkojaan lähemmäs toisiaan.
- Oikeastaan ihan pennusta saakka. Isän kans oltiin tosi innokkaita, Tero selitti ja kulautti pitkän siivun oluestaan, mutta sitte kun jäin 175 senttiseksi, niin ei kannattanu kovin paljo panostaa..
- Ja oothan sinä muutenki aika patukka lentopalloilijaksi, hörähdin.
- Joo, ei oo mittasuhteet ihan parhaat, hän myönsi.
Arttu heitti kauhallisen vettä, mikä tai joku muu sai Teron kohta lähtemään saunasta. Käyn jäähyllä, hän huikkasi ja luikahti häveliäästi pesuhuoneen puolelle. En ole koskaan nähnyt kenenkään kävelevän luontevasti, kun yrittää samaan aikaan peittää kaluaan kädellä. Ei Terokaan onnistunut siinä kovin hyvin.
- Elä viitti olla törkeä. Kaverille ei ole ihan helppo tää tilanne, yritin ohjata Arttua.
- Tässä mitään törkeää ollu.
- Minä meen käymään kans ulkona.
Otin pyyhkeen ja menin pukuhuoneen kautta olohuoneeseen ja pysähdyin. Ulko-ovella Tero seisoi pyyhe kainalossaan ja kädessään minun 43 Kontioni. Ihan selvä tapaus. Peruutin hiljaa pukuhuoneeseen ja kolistelin tarpeettomasti, kun tulin saunan puolelta uudestaan. Kietaisin pyyhkeen lantiolle ja menin kuistille menneen Teron viereen.
- Hitto, kun meni tuo kalja päähän, kaks tölkkiä, hän sanoi ja nojasi kyynärpäillä kuistin kaiteeseen.
- Joo, se on se, kun rehkii juomatta ja sitten äkkiseltään juo vahvaa olutta, selitin itsestään selvää.
Sitten oli pitkään hiljaista, kunnes Tero äkkiä nousi seisomaan ja meinasi aloittaa lauseen, mutta lopetti samantien. Hän palasi nojaamaan kaiteeseen kädet kasvoilla.
- Ei vittu, Tero mutisi, vittuvittuvittu..
Arvasin, että olin ollut itse aikanaan samassa tilanteessa. Tai en varmaksi arvannut, mutta arvelin, että voisiko olla niin.
- Haittaako sinua se, että sinä oot nyt täällä, ”tämmösessä” seurassa? Piirsin sanallisesti heittomerkit sanaan.
- Hä,.. ei haittaa. Jokanen saa olla mikä on, Tero sanoi.
- Ootko sinä?
- Mitä?
- Mikä oot?

4.
Terolta pääsi nopea sarja hengitystä, joka kuulosti nyyhkäisyiltä. Hän nousi äkkiä seisomaan vettä silmissään ja en ihan saanut selvää, että mitä oli tulossa. Tunsin säälin tulvahduksen. Että vielä tähän maailman aikaan ihmisten pitää kärsiä tällaisista asioista. Katsoin tämän nuoren miehen kyynelten valumista ja varovasti nostin kädet hänen olkapäilleen ja sitten vedin halaukseen. Tero vastasi halaukseen puristamalla minua kylkiluiden alapuolelta. Hän taisi taistella itkua vastaan. Näin ovessa olevasta ikkunasta meidät, kaksi höyryävää miestä. Seuraavaksi näin ikkunasta, että Arttu oli huomannut tilanteen ja oli tulossa kuistille kieli suusta roikkuen, mutta pysähtyi, kun näytin hänelle nyrkkiä ja lähetin merkitsevän irvistyksen.
- Ei sun tarvi olla mitään muuta ku se mitä oot. Eikä tarvi välttämättä olla mikkään, yritin rohkaista.
Teron halaus oli maailman jäykintä mallia. Rutistin vähän lujempaa ja heiluttelin miestä.
- Hei, riläks mies! Ei maailma siihen kaaju vaikka ootki kaapissa ja satuit osumaan tämmöseen pahojen miesten pessään, yritin keventää tunnelmaa.
- Nyt yrität löysätä.
Tero huokaisi ja löysäsi pahimmat jumikohdat ja asettui selvästi mukavammin syliksi. Lämmin rinta ja vatsa, selkäpuoli jo melko kylmä kevät illan pakkasessa. Kontakti oli nyt tiiviimpi.
Arttu oli kyllästynyt tilanteen jumittumiseen ja lampsi munasillaan ulos minun Kontiot jalassa ja halonkantoteline kädessä.
- Käyn hakemassa halakoja, kun täällä tanssitaan illan viimesiä hittaita vissiin, Arttu lohkaisi ja meni kuistin portaat alas omituisesti loikkien. Perse vilkkui, kun hän hävisi liiterin suuntaan.
- Kuinka pervoja te oikeestaan ootte? Tero kysyi ihan totisella naamalla.
- Omiksi tarpeiksi. Eikä sillä ole väliä. Asutaan täällä puolikorvessa niin eipä se juuri muille kuulu eikä näy. Arttu on tuommonen luonnonlapsi eikä kaikesta sen kouhotuksesta kannata välittää. Se oli kuulema lapsena halunnu olla kaikki kesät ilman vaatteita, mutta sitten jonakin vuonna sen vanhemmat oli viimein saaneet vaatteet pakotettua päälle.
- Jaa, jossain kaheksantoista vuotiaana, Tero hörähti ja nauroimme mielikuvalle. Ja on Artulla kyllä mitä esitellä, hän sanoi varovasti.
- Joo, sillä on semmonen omatekonen kuntosali tuolla liiterin vieressä varastossa. Tai ei se mikkään sali oo vaan semmonen… no varasto. Mutta tehäänkö sillä lailla, että laitetaan kahvi tippumaan, syyään ötkeriä, jutustellaan niitä näitä, mennään nukkumaan ja huomenna on uus päivä? tarjosin ulospääsyä.
- Oikeestaan minä voisin mennä vielä saunaan, Tero vastasi.
- …minulle käy kyllä.
Otin pizzat uunista tiskipöydälle ja menin pesuhuoneeseen. Tero kävi välisuihkussa ja meni saunan puolelle. Minä tein saman ja menin perässä. Istuin entiselle paikalle ja täysin yllättäen Tero hiissasi viereen ihan iholle ja laittoi vasemman kätensä minun reidelleni.
- Ajattelitko, että nyt on pakko tehä jotain tai kadut loppuikäsi? arvasin.
- Nii, jotai semmosta. Paitsi ..panoa.
- Minä oon meleko varma, että sama ajatus on ollu aika monella. Ja ei panoa, tsek.
Tero hengitti raskaan kuuloisesti. Katsoin hänen penistään. Se oli noussut kauniisti kaarelle ja sykki noustessaan. Ihan käsittämättömän kaunis kapine! Sopusuhtainen ja virheetön. Teki mieli tarttua mieheen ja tehdä mukavia. Nostin Tero käden reideltä ja siirsin sen oman kaluni päälle. Katsoin, miten Teron kalu pingahti pystyyn.
Arttu rymisteli suihkuhuoneeseen ja saman tien saunan puolelle.
- Laitanko halakoja? Artun katse jähmettyi Teron seisokkiin ja halkoteline kolahti lattiaan.
- Laita pari ihan pientä. Nyt ei jaksais enää kovin kovia löylyjä, sanoin huvittuneena.
- Jooo, täällähän on tunnelma muuttunu, Arttu sanoi ja kiipesi lauteille Teron toiselle puolelle halot unohtaneena.
- Mitä sais olla, Arttu kysyi ja nosti Teron toisen käden kyrpänsä juureen. ”Purista!”
Teron suu oli auki ja hän katsoi minua. Nyökkäsin. Tero puristi ja hänen oma kalunsa kiristyi vielä vähän ja esinahka pompsahti terskan päältä, että PLOP. Naurettiin, että tuohon kun laittaisi äänitehosteen...
- Äsken tuolla kuistilla.., Tero aloitti.
- Oli…, yritin jatkaa.
- Se halaus. Lämpimän miehen ison sylin halaus tuntu ihan helevetin hyvältä.
- Oookke, tänne! Arttu siirtyi istumaan sivuseinää vasten vasen jalka lauteilla ja toinen alempana. Istu tähän minua vasten, hän yllytti ja taputti rintaansa.
Tero tuntui empivän jokaista asiaa erikseen. Lopulta hän nousi ja istui Artun eteen. Ja kun etäisyys jäi jotenkin kohteliaaksi, Arttu vetäisi hänet muitta mutkitta ihan ihokontaktiin. Artun kyrpä selkäänsä vasten Tero nojautui ja yritti huonolla menestyksellä näyttää luontevalta. Arttu pujotti kätensä Teron kainaloiden alta ja alkoi pyöritellä hänen nännejään ja rutistella rintalihaksia. Samalla hän nuoleskeli ja suuteli Teron niskaa, kaulaa ja korvia. Olin kateellinen, kun ajattelin Teron ihon suolaista makua ja kun näin, miten Tero venytti huohottaen kaulansa kauas taakse Artun olkapäälle.

5.
Teron kalu värähteli ja mietin, että voisiko hän laueta kaikesta tästä ilman kosketusta.
Tero otti kiinni peniksestään ja alkoi runkata. Tartuin häntä ranteista ja vedin käsiä pois. Ajatus oli ihan itsekkäästi ottaa Terolta suikkiin. Tero nosti katseensa.
Melkoisena shokkina tuli se, että Tero läimäytti minua voimalla kämmenellään poskelle. Mitä vittua?! Saunaan tuli äkkihiljaisuus. Arttu tuijotti minua suu auki ja minä Arttua. Sitten katsoin Teroa silmiin, joissa oli outo kiilto. Sitten katsoin hänen kasvojaan ja huomasin suupielessä vinon hymyn.
Sitten alkoi tapahtua. Tero yritti lyödä uudestaan, minä tartuin ranteeseen ja Arttu nosti kätensä Teron niskan taakse täysnelsoniin niin, että Teron kädet singahtivat ylös ja pää taipui alaspäin. Tero ähisi ja hänen kalunsa oli melkein vatsaa vasten. Arttu ja Tero vääntelehtivät niin, että lauteet natisivat.
- Mitä vittua täällä tapahtuu?! kysyin Artulta.
- Eipä tässä (huohotus) minä ainakin nautin joka sekunnista (huohotus) nyt kun vielä keksin miten saan pantua tätä mulkkua samalla perseeseen (huohotus) tämän jätkän peli alko äsken ota siltä suihin tai runkkaa!
Kun Tero huomasi, että ylävartalo on pitävästi kiinni Artun otteessa, hän alkoi potkia. Tartuin häntä kiveksistä ja puristin. Tero päästi huudon, joka kuulosti pienessä löylyhuoneessa joltain eläimeltä.
- Jos saatana potkit minua, niin rutistan pallerot rusinaksi, tajuatko!
Tero huohotti pitkään ja mulkoili minua kulmakarvojen alta, kun ei saanut päätään nostettua. Sitten se puupää potkaisi minua reiteen kiellosta huolimatta. En voinut uskoa. Otin munat paremmin kouraan ja kiristin otetta. Lopulta Tero huusi.
- Lopetalopetalopetalopetasaatana!
Pidin edelleen kiinni pusseista ja käänsin vatsaa vasten olevaa penistä alaspäin, vääntäydyin vatsalleni niin kuin tila salli jo otin kikulan suuhuni. Hien suola maistui. Katsoin ylöspäin ja näin Teron alas suuntautuvan katseen mulkoilun ja miten hikipisaroita valui hänen nenänsä päästä ja sylkeä irvistävästä suusta minun kasvoilleni. Asento oli siitä kulmasta katsottuna luonnoton. Artun ote oli tiukka.
- Päästä vähän, mutta kiristä heti, jos tää alakaa vittuilla. Otin kalun taas suuhun. Teron lantio liikkui notkeasti joka suuntaan. Melkoinen fakiiri. No tietysti Artun jämy ote nosti samalla Teron persettä lauteesta, että sikäli.
Arttu löysäsi ja Tero sai asentoon helpotusta. Arttu kuiskaili Teron korvaan.
- Nyt sinä et voi meille isoille pojille mittään. Sun kyrpä lypsetään tyhjiin. Kyrpä, mulukku, penis, siitin, lerssi. Iso poika lutkuttaa sulta nyt mehut..
Arttu jatkui rumien puhumista, mikä alkoi naurattaa niin, että oli pakko lopettaa lutkutus lyhyeen. Samassa Tero alkoi vaikertaa ja lantion liike kiihtyi. En ehtinyt mitään. Tero heitti ensimmäiset piimät korvani seutuun ja osa tuntui laskeutuvan alaselkään ja loput ehdin ottaa kouraan, kun aloin runkata terskaa kevyesti ja puristelin palleja niin kuin olin itseni kanssa oppinut. Orgasmi oli raju, hiipui lopulta ja sammui ja Tero lysähti Arttua vasten. Arttu irrotti otteensa ja kiirehti vetelemään Teron kyrvästä vielä viimeisiä hitaita vetoja. Minuutit kuluivat.
- Ei ollu kyllä mitään tantraseksiä tämä. Tää on kyllä tosi seksikäs letku, Arttu luki minun ajatukseni, kun katsoin toimitusta ja keräsin spermoja laudeliinaan.
Annoin toisen laudeliinan Artulle.
- Mulla valuu selässä limanoro. Pyyhitkö?
- Tämä on ihan varmasti mun elämän paras päivä, Tero sanoi huohotuksen seasta. Jos joku olis sanonu aamulla ku heräsin, että illalla olisin tässä, niin ..huh…. Mun pittää mennä kuselle ja sitten mä käyn syömässä, jos passaa?
- Joo, tietysti, vastasin ja katsoin, kun Tero laskeutui heppi heiluen ja raskaasti hengittäen lauteilta.
Siinä me istuttiin niin kuin vanha pariskunta. Munat pystyssä ja tyydytystä vailla.
- Vedetäänkö toisilta? minä kysyin.
- No hitto ei. Yritä kestää. Minä en usko, että nuoren miehen temput on nähty. Minkä ikänen se mahtaa olla?
- Ei aavistustakaan. Pitäiskö siltä kysyä jossain vaiheessa?
- Teroo, minkä ikänen sä oot? Arttu mölisi seinän ja oven läpi.
Suihkun veden lorina loppui ja Tero vetäisi saunan oven auki.
- 29… entä te?
- Minä oon 38 ja Arttu 36, vastasin.
- ..tuota, jäi jotenki puhumatta, että ootteko te.. turvallisia? Tero kysyi katse kaluja tapittaen.
- Eiköhän. Kun alotettiin 9 vuotta sitten, me testattiin kaikki, jos sitä tarkotat. Sen jäläkeen ollaan pietty huolta siitä, että taso säilyy. Ei me joka viikonlopuksi vokotella tänne vieraita miehiä naitavaksi, selitin hänelle.
- Ok, no hyvä. Minä meen nyt keittiöön.
- Entä se ite? Arttu kysyi minulta.
- Minä luulen, että se on äitylin tekemässä kuosissa vielä. Ja täällä ensimmäistä kertaa muitten pilattavana.

6.
Arttu ähkäisi.
- Ihan helevetinmoinen kiima. Munia särkee ja alaselekä juilii.
- Sama. Käyään suihkussa ja syyään jotaki ja katotaan mitä ihmepoika keksii seuraavaksi.
- Okke. Oli se lyönti kyllä semmonen yllätyspaukku, että ei meinaa taju riittää. Aamulla kaapissa ja iltayöstä täysi peli käynnissä. Melekonen oppimiskäyrä tällä.
Nauroin, myöntelin ja laskeuduin lauteilta suihkuun.
Istuin sitten pukuhuoneessa tasaamassa lämpöä ja join vissypullollisen. Kun Arttu tuli suihkusta, kietaisin pyyhkeen lantiolle ja menin keittiöön.
Siellä Terolla oli puolikas pizza lautasella ja näytti siltä, että toinen puoli oli poskissa. Hänellä oli maastohousut jalassa ja vihreä urheilupaita päällä. Just sopivan kokoinen. Aika anatominen.
Söimme sitten kaikki. Arttu joi kaljaa ja me muut vissyä.
- Ni selitähän, että mikä hitto se lyönti oli? Arttu kysyi.
Tero näytti vähän nololta.
- No kun mietin.., että miten sanosin sen, että ei sitte mitään puppelitouhua eikä sifonkihommia, ku.. sitten se vain välähti enkä ehtiny miettiä loppuun. Mutt se toimi just ku olin tarkottanu, eikö?
- Jaa toimi vai? No vissiin toimi, kun Arttu meinasi vääntää sinut solmulle, vastasin.
Tero virnisti ja häipyi eteiseen. Kohta hän tuli takaisin ja oli vetänyt taas saappaat jalkaansa. Hän otti keittiön tuolin kauemmas pöydästä ja alkoi istualtaan kiristää Kontion remmejä.
- Kun sä tulit siihen tien reunaan saappaissa remmit tiukalla, niin mä luulin, että lähtee taju! Sä näytit ihan helevetin hyvältä.
Tero nousi seisomaan ja näytti helvetin hyvältä.
- Teillä näyttää olevan eteisessä muitaki saappaita, hän sanoi.
- Joo, ne on käyttökenkiä. Vanhoja ja haalistuneita ja sitte on näitä juhlakenkiä jonkinlainen kokoelma, vastasin.
- Kokoelma? Mä haluaisin kyllä nähä, Tero intoili.
- Ei kaikkea samana päivänä. Pistetään meki jotain kampetta päälle, sanoin Artulle.
Arttu meni eteiseen kaapille pyyhe olkapäällään, otti sieltä maastohousut, veti housut jalkaansa ja meni laittamaan Kontiot. Tein saman.
- Et laita paitaa, kysyin häneltä.
- En, vieläki sen verran kuuma, hän vastasi ja käveli keittiöön melkein kiinni Teroon.
- Mitä hukkapätkä meinaa sanoa, jos vetäsen sitä perseeseen, Arttu uhosi.
- Mene minimuna vetämään käteen, Tero vastasi korostaen sanaa ”minimuna”.
Tulin keittiöön naureskellen ja menin Teron toiselle puolelle.
- ”Minimuna!” Aika hyvä. Pitäskö ottaa oikein mittanauha esille ja kattoa, että mistä se minimuna löytyy?
Tero kääntyi ja työntyi naamaan kiinni. Pizzan haju tuntui.
Arttu otti Teroa kiinni takaapäin rutistaen kädet kylkiin kiinni. Tiesin, että Artun ote pitää ja vedin tuolin Teron eteen.
- No, katotaan sitte. Avasin Teron maastohousujen vetoketjun, vetäisin housuja puoliperseeseen ja pujottelin kullin ulos housuista. Se sojotti taas yläviistoon. Taivuttelin sitä alaspäin, mutta se pongahti oikein mukavasti aina takaisin. Läimäytin sitä kämmenellä voimalla alaspäin.
- Ai saatana!! Tero huusi.
- Vaikea mitata tämmöstä pojutikkua, kun se sojottaa mihin sattuu…
Tero otti salamana puoli askelta taaksepäin, sai tukea Artun otteesta, nosti oikean jalkansa minun rintaani vasten ja työnsä minut tuolissa taakse ja nurin lattialle. En ehtinyt tehdä mitään. Näin vain kaatuvan horisontin ja omia heiluvia käsiäni ja Kontioita ja sitten olinkin jo rysähtänyt lattialle. Rinnassa oli hiertymä. Hetki meni ja sitten alkoi naurattaa. Päätin heti kuitenkin ottaa vakavan ilmeen pelin vuoksi. Könysin lattialta ylös ja huomasin, että Tero oli jo menossa. Arttu oli napannut Teron pään kainaloonsa ja vei Teroa olohuonetta kohti niin, että Terolla ei ollut siihen mitään sanomista. Tero lompsi kumarassa pitkillä askelilla puoli takapuolta vilkkuen.
Menin perässä ja näin, että olohuoneen matolla oli käynnissä totinen paini. Arttu paiskasi pyyhkeensä pöydän reunalle. Arttua oli vaikea voittaa, mutta näytti, että Tero pisti kunnolla vastaan. Rutinaa, läiskettä, saappaitten narinaa ja melkoinen määrä ähkimistä. Istuin seuraamaan matsia. Artun paljas selkä pullisteli, kun hän yritti kasata Terosta hallittavaa pakettia. Tero takertui Arttuun ja vastusteli ihmeen vahvasti. Aikansa. Lopulta Arttu makasi Teron selän päällä huohottaen Teron kiemurrellessa vielä jonkin verran. Arttu hankasi lannettaan Teron persettä vasten ja jupisi jotain, josta en saanut selvää. Menin katsomaan toisesta kulmasta ja huomasin, että Arttu oli vääntänyt Teron oikean käden selän taakse melkein selkärangan suuntaiseksi. Teron punoittavalla naamalla oli irvistys, joka kertoi, että ote oli tiukka.
- Hae köysi, Arttu huohotti minulle.
Tiesin mistä puhuttiin. Olin tilannut alan liikkeestä sitomiseen tarkoitettua köyttä, sopivan paksuista ja sopivan pehmeää. Hain köyden makuuhuoneen laatikosta ja menin takaisin painimatolle. Arttu nosti Teron rannetta selän takana, mikä sai Teron irvistämään. Sidoin köyden pari kertaa ranteen ja vedin sopivan kiristyksen. Sitten Arttu väänsi toisen ranteen ristiin ja tein kiepit senkin ympäri ja vedin köyden solmuun. Arttu jatkoi taas hieroutumista Teroa vasten