Breaking good (Kontiomiehet) 1

Ylimääräistä nielaisua ei aiheuttaneet hiviz -vaatteet, kun ne hän oli jo nähnyt. Tero jatkoi nopeasti lapioimista. Vilkaisin Arttua, joka kohautti hartioitaan. Ei vielä varmaa tietoa.
Kyselin englantilaiselta, joka oikeasti olikin saksalainen vuokra-autolla, miten tämä kaikki oli tapahtunut. Hän sanoi olleensa pohjoisessa hiihtokeskuksessa ja lähtenyt sieltä aamulla aikaisin. Sitten vesipullo oli tipahtanut käsistä ja hän oli alkanut nostaa sitä lattialta ja auto oli ajautunut tieltä. Katsoin miehen silmiä. Olisiko vähän punertanut. Päättelin, että vaihtoehtoinen selitys voisi olla se, että eilen meni pitkään ja aikainen lähtö aamiaisen jälkeen aiheutti muutaman tunnin päästä nukahtamisen rattiin. Enkä olisi mennyt vannomaan, etteikö puhallustesti olisi väräyttänyt mittaria, ainakin vähän. Mutta ei tämä ollut mikään moraalikurssi, joten kehotin häntä istumaan rattiin ja kokeilemaan peruuttamista ilman turhaa sudittamista. Autoimme kolmissa miehin heijaamalla, mutta lyhyen peruutuksen jälkeen auto ei saanut tarttumapintaa oikein mistään. Oli vissiin vielä liikaa lunta mahan alla. Päädyimme ehdottamaan hinausauton tilaamista. Saksalainen myöntyi, kun totesimme, ettei lapioiminen tuota tulosta. Voisimme kyllä tyhjentää auton tuloreittiä enimmästä lumesta siihen saakka, kunnes hinausauto on paikalle. Arttu soitti hinausliikkeeseen.
Jatkoimme siis.
Lapiointi oli kuumaa hommaa, vaikka pakkasta oli joku 7 astetta. Arttu lapioi auton takana niin, että lumisohjo lensi. Pian hän alkoi kiroilla kuin lappalainen ja lopulta tuli esille. Maihari oli solahtanut ojan jään läpi ja jalka oli puolisääreen asti märkä.
- Pitäiskö hakea kumisaappaat, Tero arveli ja katseli saksalaisen puuskutusta.
- Varmaanki, sanoin Artulle, joka lähetti puolivirneen mennessään. Pyysin häntä laittamaan samalla puita saunan uuniin.
Selitin saksalaiselle, että hinausauto tulee noin 30-40 minuutin sisällä ja jos hän haluaa käydä suihkussa ja saada kuivia vaatteita, hän voi käydä meillä. Hän kieltäytyi kohteliaasti ja kertoi, että hänellä on vaatteita ja että aikataulun vuoksi hänen pitää päästä liikkeelle mahdollisimman pian. Ok, se on ihan fine, sanoin hänelle.
Arttu tuli lumikolan kanssa takaisin. Hän oli vaihtanut verkkarit ja laittanut jalkaan myös Kontiot. Katsoin lapiota heiluttavaa Teroa ja näin, kun hän huomasi lähestyvän Artun. Muodostiko suu äänettömästi sanat ”Voi vitt..?”. Tero laski lapion ja jäi puuskuttaen nojaamaan siihen.
- Minunki pitäis kohta lähteä, hän sanoi ja jatkoi taas lapioimista.
- Mihin sinä olit menossa, ennen kuin pääsit näihin hommiin, kysyin ihan uteliaisuudesta.
- Pellaamaan lentopalloa vanhojen tuttujen kanssa. Oon talavilomalla äitin luona. Ilmotin sinne kyllä, että en nyt ehikkään, hän selitti.
- No, mutta eihän sulla sitten varsinaista kiirettä oo. Siivotaan vielä vähän tuota jälkeä ja mennään sitten saunaan. Se on siellä lämpiämässä, sanoin tuntien itseni vaanivaksi hämähäkiksi.
- Eh.. enpä tiiä, Tero sanoi, enpä tiiä.
- No, ihan miten vaan, mutta tarjous on voimassa, heitin huolettomasti.
Lapiomme sitten vielä varttitunnin, kolme Kontio -miestä toisiaan katsellen. Kaksi huvittunutta ja yksi selvästi pää pyörällään. Kun hinausauto tuli, olisi saksalainen halunnut maksaa meille. Ja kun asianmukaisesti kieltäydyimme, hän antoi käyntikorttinsa minulle ja sanoi, että sinä, naapurisi (osoittaen Arttua) ja Tero, olette tervetulleita, kun tulette Saksaan. Hän ei unohda tätä koskaan. Kiittelimme puolin ja toisin.
Hinausauton kuljettaja kiinnitti ammattimiehen ottein Lantikan vaijeriin ja veti sen ylös sohjosta ongelmitta. Katsoimme vauriot, jotka olivat yllättävän pienet. Puskurissa pieni muovihalkeama, mutta muuten ei mitään silminnähtävää. Saksalainen aikoi selvittää asian vuokraamon kanssa. Vielä kierros kiitoksia ja saksalainen lähti.
- Suomalaista lähimmäisapua parhaimmillaan, veistelin Terolle ja Artulle.
- No, miten on, sauna ja olut päälle, kysyin Terolta.
- …joo vaikka.., laitan äitille viestin, että meneekin vielä pitempään. Laitoin hälle kyllä jo aiemmin viestin, että tämmönen tilanne on menossa. Eipä siellä hätiä, Tero selitti.
- Hyvä homma, sanoin ja keräsimme työkalut ja lähdimme kävelemään talolle. Ajoimme autot tieltä pihalle. Arttu jäi kävelemään jälkeen ja soittamaan jotain puhelua.
Sisällä potkimme saappaat jalasta ja riisuimme märät vaatteet kerrastoon asti. Vein vaatteet narulle kuivumaan. Tarjosin Terolle oluen, joka meni parilla kulauksella. Tarjosin toisen ja vaihtoehtona vissypullon..
- Ei tullu huolehittua juomisesta. Kyllä tämä lentopallon kuntoiluna voitti, Tero naureskeli.
- Ihan varmasti. Sauna on varmaan valamis, niin että voitasiin mennä. Onko sulla vaihtovaatteita, kysyin Terolta.
- On joo, urheilukassillinen suorastaan, hän viittasi ovella olevaan laukkuun.
- Okke, mene sinä jo saunaan, minä laitan pakastepizzoja uuniin ja käväsen vessassa ensin.
Vessassa rauhoittelin itseäni. Pullistelin rintalihaksi ja hauiksia ja irvistelin peilille. Nyt normaalisti!

Mielestäni kiva alku, ja normaalia tavallista elämää. Toivattavasti jatkuu....

3.
Pukuhuoneeseen tullessani Tero oli jo riisuuntunut ja meni saunan puolelle. Urheilumiehiä selvästi. Kuulin suihkun lorinan. Otin kaapista peflettejä ja annoin niitä saunaan menevälle Terolle. Suihkun jälkeen menin itsekin saunaan ja vein löylykiulullisen vettä. Istuin sopivan turvallisella hajuraolla lauteille ja heitin vettä kiukaalle.
- Sano sitte kun on liikaa tai riittää, sanoin Terolle, joka nyökkäsi äänettä.
- Se naapuri ei vissiin tule? Tero kysyi.
- …mikä naapuri, minulla löi tyhjää.
- Se toinen lapiomies, Tero selitti, se lyhempi.
- Aaaa, SE naapuri, tajusin. Ei se mikään naapuri ole.
- Mutta se saksalainen sano, että sinä ja naapuri ootte tervetulleita Saksaan, Tero sanoi.
- Jooo, mutta se oli väärinkäsitys, jota en vaivautunu korjaamaan. Arttu assuu tässä talossa, minun kanssa, selitin Terolle.
Teron leuka loksahti. Luulen, että kuulin siitä äänen. Hän kääntyi katsomaan kiuasta sanomatta sanaakaan. Saunassa oli kohtuullisen kuuma, mutta saattaa olla, että Teron posket punoittivat nyt enemmän kuin ennen tätä kuumaa keskustelua.
- Mutta sinä oot turvassa, tämä oli ihan pyyteetöntä ja oli kait kohteliasta pyytää pesulle tuommosen urakan jälkeen, valehtelin ihan sujuvasti.
- Niii.. en minä sitä, enkä sillä. Minä vaan…, Tero haki sanoja.
- Heitänkö löylyä? Tarvittaessa voit käyä kuistilla jäähyllä.
- Heitä vaan.
Suihkun lorina alkoi pesuhuoneessa ja me istuimme lauteilla hiljaa kuin ainakin suomalaiset. Arttu astui saunan puolelle munaa heilutellen ja oluttölkkejä käsissä. Yritin turhaan viestittää , että nyt jätkä matala profiili.
- Täällä äijät istuu ääneti ja munat kypsyy. On nääs sen verran kuumaksi taas isäntä lämmittäny saunan, Arttu mölisi.
- Otahan rauhallisesti. Tässä juuri selitin Terolle näitä perhesuhteita, kun se luuli saksalaisen puhheista, että sinä oot naapurin isäntä, toppuuttelin Arttua.
- Niin tuon autiotalon? Minäki huomasin, että saku oli saanu jostain sen käsityksen, Arttu virnuili.
- Parempi niin. Ei se ehkä olis muuten kutsunu meitä kyllään, arvelin.
Arttu ahtautui lauteille meistä ohi ja tietysti niin päin, että muna oli hyvin esillä erityisesti vieraalle siinä ohi hiissatessa. Neljän hengen lauteilla mahtui hyvin. Oluttölkit rasahtelivat auki.
- 8 -prosenttista tietysti, vaikka olisi meillä ollut keskariakin, mutisin Artulle.
- Kova työ ja niin edelleen, hän vastasi.
No, juohan sitä janoonsa ja tuon lapiohässäkän jälkeen juominen oli tarpeen.
Tero katseli alaspäin ja varmaan mietti karua kohtaloaan jouduttuaan saunaan homomiesten väliin. Monia vaikeita kysymyksiä: uskaltaako suihkussa kumartua ja niin edelleen.
- Ootko sä pelannu lentopalloa pitkäänki, Arttu avasi luontevasti ja nojautui saunan seinään ja samalla rapsutteli törkeästi munakarvojaan. Näin, että Tero vilkaisi syrjäsilmällään, näki Artun kalun hypähtelevän rapsutuksesta ja veti jalkojaan lähemmäs toisiaan.
- Oikeastaan ihan pennusta saakka. Isän kans oltiin tosi innokkaita, Tero selitti ja kulautti pitkän siivun oluestaan, mutta sitte kun jäin 175 senttiseksi, niin ei kannattanu kovin paljo panostaa..
- Ja oothan sinä muutenki aika patukka lentopalloilijaksi, hörähdin.
- Joo, ei oo mittasuhteet ihan parhaat, hän myönsi.
Arttu heitti kauhallisen vettä, mikä tai joku muu sai Teron kohta lähtemään saunasta. Käyn jäähyllä, hän huikkasi ja luikahti häveliäästi pesuhuoneen puolelle. En ole koskaan nähnyt kenenkään kävelevän luontevasti, kun yrittää samaan aikaan peittää kaluaan kädellä. Ei Terokaan onnistunut siinä kovin hyvin.
- Elä viitti olla törkeä. Kaverille ei ole ihan helppo tää tilanne, yritin ohjata Arttua.
- Tässä mitään törkeää ollu.
- Minä meen käymään kans ulkona.
Otin pyyhkeen ja menin pukuhuoneen kautta olohuoneeseen ja pysähdyin. Ulko-ovella Tero seisoi pyyhe kainalossaan ja kädessään minun 43 Kontioni. Ihan selvä tapaus. Peruutin hiljaa pukuhuoneeseen ja kolistelin tarpeettomasti, kun tulin saunan puolelta uudestaan. Kietaisin pyyhkeen lantiolle ja menin kuistille menneen Teron viereen.
- Hitto, kun meni tuo kalja päähän, kaks tölkkiä, hän sanoi ja nojasi kyynärpäillä kuistin kaiteeseen.
- Joo, se on se, kun rehkii juomatta ja sitten äkkiseltään juo vahvaa olutta, selitin itsestään selvää.
Sitten oli pitkään hiljaista, kunnes Tero äkkiä nousi seisomaan ja meinasi aloittaa lauseen, mutta lopetti samantien. Hän palasi nojaamaan kaiteeseen kädet kasvoilla.
- Ei vittu, Tero mutisi, vittuvittuvittu..
Arvasin, että olin ollut itse aikanaan samassa tilanteessa. Tai en varmaksi arvannut, mutta arvelin, että voisiko olla niin.
- Haittaako sinua se, että sinä oot nyt täällä, ”tämmösessä” seurassa? Piirsin sanallisesti heittomerkit sanaan.
- Hä,.. ei haittaa. Jokanen saa olla mikä on, Tero sanoi.
- Ootko sinä?
- Mitä?
- Mikä oot?

4.
Terolta pääsi nopea sarja hengitystä, joka kuulosti nyyhkäisyiltä. Hän nousi äkkiä seisomaan vettä silmissään ja en ihan saanut selvää, että mitä oli tulossa. Tunsin säälin tulvahduksen. Että vielä tähän maailman aikaan ihmisten pitää kärsiä tällaisista asioista. Katsoin tämän nuoren miehen kyynelten valumista ja varovasti nostin kädet hänen olkapäilleen ja sitten vedin halaukseen. Tero vastasi halaukseen puristamalla minua kylkiluiden alapuolelta. Hän taisi taistella itkua vastaan. Näin ovessa olevasta ikkunasta meidät, kaksi höyryävää miestä. Seuraavaksi näin ikkunasta, että Arttu oli huomannut tilanteen ja oli tulossa kuistille kieli suusta roikkuen, mutta pysähtyi, kun näytin hänelle nyrkkiä ja lähetin merkitsevän irvistyksen.
- Ei sun tarvi olla mitään muuta ku se mitä oot. Eikä tarvi välttämättä olla mikkään, yritin rohkaista.
Teron halaus oli maailman jäykintä mallia. Rutistin vähän lujempaa ja heiluttelin miestä.
- Hei, riläks mies! Ei maailma siihen kaaju vaikka ootki kaapissa ja satuit osumaan tämmöseen pahojen miesten pessään, yritin keventää tunnelmaa.
- Nyt yrität löysätä.
Tero huokaisi ja löysäsi pahimmat jumikohdat ja asettui selvästi mukavammin syliksi. Lämmin rinta ja vatsa, selkäpuoli jo melko kylmä kevät illan pakkasessa. Kontakti oli nyt tiiviimpi.
Arttu oli kyllästynyt tilanteen jumittumiseen ja lampsi munasillaan ulos minun Kontiot jalassa ja halonkantoteline kädessä.
- Käyn hakemassa halakoja, kun täällä tanssitaan illan viimesiä hittaita vissiin, Arttu lohkaisi ja meni kuistin portaat alas omituisesti loikkien. Perse vilkkui, kun hän hävisi liiterin suuntaan.
- Kuinka pervoja te oikeestaan ootte? Tero kysyi ihan totisella naamalla.
- Omiksi tarpeiksi. Eikä sillä ole väliä. Asutaan täällä puolikorvessa niin eipä se juuri muille kuulu eikä näy. Arttu on tuommonen luonnonlapsi eikä kaikesta sen kouhotuksesta kannata välittää. Se oli kuulema lapsena halunnu olla kaikki kesät ilman vaatteita, mutta sitten jonakin vuonna sen vanhemmat oli viimein saaneet vaatteet pakotettua päälle.
- Jaa, jossain kaheksantoista vuotiaana, Tero hörähti ja nauroimme mielikuvalle. Ja on Artulla kyllä mitä esitellä, hän sanoi varovasti.
- Joo, sillä on semmonen omatekonen kuntosali tuolla liiterin vieressä varastossa. Tai ei se mikkään sali oo vaan semmonen… no varasto. Mutta tehäänkö sillä lailla, että laitetaan kahvi tippumaan, syyään ötkeriä, jutustellaan niitä näitä, mennään nukkumaan ja huomenna on uus päivä? tarjosin ulospääsyä.
- Oikeestaan minä voisin mennä vielä saunaan, Tero vastasi.
- …minulle käy kyllä.
Otin pizzat uunista tiskipöydälle ja menin pesuhuoneeseen. Tero kävi välisuihkussa ja meni saunan puolelle. Minä tein saman ja menin perässä. Istuin entiselle paikalle ja täysin yllättäen Tero hiissasi viereen ihan iholle ja laittoi vasemman kätensä minun reidelleni.
- Ajattelitko, että nyt on pakko tehä jotain tai kadut loppuikäsi? arvasin.
- Nii, jotai semmosta. Paitsi ..panoa.
- Minä oon meleko varma, että sama ajatus on ollu aika monella. Ja ei panoa, tsek.
Tero hengitti raskaan kuuloisesti. Katsoin hänen penistään. Se oli noussut kauniisti kaarelle ja sykki noustessaan. Ihan käsittämättömän kaunis kapine! Sopusuhtainen ja virheetön. Teki mieli tarttua mieheen ja tehdä mukavia. Nostin Tero käden reideltä ja siirsin sen oman kaluni päälle. Katsoin, miten Teron kalu pingahti pystyyn.
Arttu rymisteli suihkuhuoneeseen ja saman tien saunan puolelle.
- Laitanko halakoja? Artun katse jähmettyi Teron seisokkiin ja halkoteline kolahti lattiaan.
- Laita pari ihan pientä. Nyt ei jaksais enää kovin kovia löylyjä, sanoin huvittuneena.
- Jooo, täällähän on tunnelma muuttunu, Arttu sanoi ja kiipesi lauteille Teron toiselle puolelle halot unohtaneena.
- Mitä sais olla, Arttu kysyi ja nosti Teron toisen käden kyrpänsä juureen. ”Purista!”
Teron suu oli auki ja hän katsoi minua. Nyökkäsin. Tero puristi ja hänen oma kalunsa kiristyi vielä vähän ja esinahka pompsahti terskan päältä, että PLOP. Naurettiin, että tuohon kun laittaisi äänitehosteen...
- Äsken tuolla kuistilla.., Tero aloitti.
- Oli…, yritin jatkaa.
- Se halaus. Lämpimän miehen ison sylin halaus tuntu ihan helevetin hyvältä.
- Oookke, tänne! Arttu siirtyi istumaan sivuseinää vasten vasen jalka lauteilla ja toinen alempana. Istu tähän minua vasten, hän yllytti ja taputti rintaansa.
Tero tuntui empivän jokaista asiaa erikseen. Lopulta hän nousi ja istui Artun eteen. Ja kun etäisyys jäi jotenkin kohteliaaksi, Arttu vetäisi hänet muitta mutkitta ihan ihokontaktiin. Artun kyrpä selkäänsä vasten Tero nojautui ja yritti huonolla menestyksellä näyttää luontevalta. Arttu pujotti kätensä Teron kainaloiden alta ja alkoi pyöritellä hänen nännejään ja rutistella rintalihaksia. Samalla hän nuoleskeli ja suuteli Teron niskaa, kaulaa ja korvia. Olin kateellinen, kun ajattelin Teron ihon suolaista makua ja kun näin, miten Tero venytti huohottaen kaulansa kauas taakse Artun olkapäälle.

5.
Teron kalu värähteli ja mietin, että voisiko hän laueta kaikesta tästä ilman kosketusta.
Tero otti kiinni peniksestään ja alkoi runkata. Tartuin häntä ranteista ja vedin käsiä pois. Ajatus oli ihan itsekkäästi ottaa Terolta suikkiin. Tero nosti katseensa.
Melkoisena shokkina tuli se, että Tero läimäytti minua voimalla kämmenellään poskelle. Mitä vittua?! Saunaan tuli äkkihiljaisuus. Arttu tuijotti minua suu auki ja minä Arttua. Sitten katsoin Teroa silmiin, joissa oli outo kiilto. Sitten katsoin hänen kasvojaan ja huomasin suupielessä vinon hymyn.
Sitten alkoi tapahtua. Tero yritti lyödä uudestaan, minä tartuin ranteeseen ja Arttu nosti kätensä Teron niskan taakse täysnelsoniin niin, että Teron kädet singahtivat ylös ja pää taipui alaspäin. Tero ähisi ja hänen kalunsa oli melkein vatsaa vasten. Arttu ja Tero vääntelehtivät niin, että lauteet natisivat.
- Mitä vittua täällä tapahtuu?! kysyin Artulta.
- Eipä tässä (huohotus) minä ainakin nautin joka sekunnista (huohotus) nyt kun vielä keksin miten saan pantua tätä mulkkua samalla perseeseen (huohotus) tämän jätkän peli alko äsken ota siltä suihin tai runkkaa!
Kun Tero huomasi, että ylävartalo on pitävästi kiinni Artun otteessa, hän alkoi potkia. Tartuin häntä kiveksistä ja puristin. Tero päästi huudon, joka kuulosti pienessä löylyhuoneessa joltain eläimeltä.
- Jos saatana potkit minua, niin rutistan pallerot rusinaksi, tajuatko!
Tero huohotti pitkään ja mulkoili minua kulmakarvojen alta, kun ei saanut päätään nostettua. Sitten se puupää potkaisi minua reiteen kiellosta huolimatta. En voinut uskoa. Otin munat paremmin kouraan ja kiristin otetta. Lopulta Tero huusi.
- Lopetalopetalopetalopetasaatana!
Pidin edelleen kiinni pusseista ja käänsin vatsaa vasten olevaa penistä alaspäin, vääntäydyin vatsalleni niin kuin tila salli jo otin kikulan suuhuni. Hien suola maistui. Katsoin ylöspäin ja näin Teron alas suuntautuvan katseen mulkoilun ja miten hikipisaroita valui hänen nenänsä päästä ja sylkeä irvistävästä suusta minun kasvoilleni. Asento oli siitä kulmasta katsottuna luonnoton. Artun ote oli tiukka.
- Päästä vähän, mutta kiristä heti, jos tää alakaa vittuilla. Otin kalun taas suuhun. Teron lantio liikkui notkeasti joka suuntaan. Melkoinen fakiiri. No tietysti Artun jämy ote nosti samalla Teron persettä lauteesta, että sikäli.
Arttu löysäsi ja Tero sai asentoon helpotusta. Arttu kuiskaili Teron korvaan.
- Nyt sinä et voi meille isoille pojille mittään. Sun kyrpä lypsetään tyhjiin. Kyrpä, mulukku, penis, siitin, lerssi. Iso poika lutkuttaa sulta nyt mehut..
Arttu jatkui rumien puhumista, mikä alkoi naurattaa niin, että oli pakko lopettaa lutkutus lyhyeen. Samassa Tero alkoi vaikertaa ja lantion liike kiihtyi. En ehtinyt mitään. Tero heitti ensimmäiset piimät korvani seutuun ja osa tuntui laskeutuvan alaselkään ja loput ehdin ottaa kouraan, kun aloin runkata terskaa kevyesti ja puristelin palleja niin kuin olin itseni kanssa oppinut. Orgasmi oli raju, hiipui lopulta ja sammui ja Tero lysähti Arttua vasten. Arttu irrotti otteensa ja kiirehti vetelemään Teron kyrvästä vielä viimeisiä hitaita vetoja. Minuutit kuluivat.
- Ei ollu kyllä mitään tantraseksiä tämä. Tää on kyllä tosi seksikäs letku, Arttu luki minun ajatukseni, kun katsoin toimitusta ja keräsin spermoja laudeliinaan.
Annoin toisen laudeliinan Artulle.
- Mulla valuu selässä limanoro. Pyyhitkö?
- Tämä on ihan varmasti mun elämän paras päivä, Tero sanoi huohotuksen seasta. Jos joku olis sanonu aamulla ku heräsin, että illalla olisin tässä, niin ..huh…. Mun pittää mennä kuselle ja sitten mä käyn syömässä, jos passaa?
- Joo, tietysti, vastasin ja katsoin, kun Tero laskeutui heppi heiluen ja raskaasti hengittäen lauteilta.
Siinä me istuttiin niin kuin vanha pariskunta. Munat pystyssä ja tyydytystä vailla.
- Vedetäänkö toisilta? minä kysyin.
- No hitto ei. Yritä kestää. Minä en usko, että nuoren miehen temput on nähty. Minkä ikänen se mahtaa olla?
- Ei aavistustakaan. Pitäiskö siltä kysyä jossain vaiheessa?
- Teroo, minkä ikänen sä oot? Arttu mölisi seinän ja oven läpi.
Suihkun veden lorina loppui ja Tero vetäisi saunan oven auki.
- 29… entä te?
- Minä oon 38 ja Arttu 36, vastasin.
- ..tuota, jäi jotenki puhumatta, että ootteko te.. turvallisia? Tero kysyi katse kaluja tapittaen.
- Eiköhän. Kun alotettiin 9 vuotta sitten, me testattiin kaikki, jos sitä tarkotat. Sen jäläkeen ollaan pietty huolta siitä, että taso säilyy. Ei me joka viikonlopuksi vokotella tänne vieraita miehiä naitavaksi, selitin hänelle.
- Ok, no hyvä. Minä meen nyt keittiöön.
- Entä se ite? Arttu kysyi minulta.
- Minä luulen, että se on äitylin tekemässä kuosissa vielä. Ja täällä ensimmäistä kertaa muitten pilattavana.

6.
Arttu ähkäisi.
- Ihan helevetinmoinen kiima. Munia särkee ja alaselekä juilii.
- Sama. Käyään suihkussa ja syyään jotaki ja katotaan mitä ihmepoika keksii seuraavaksi.
- Okke. Oli se lyönti kyllä semmonen yllätyspaukku, että ei meinaa taju riittää. Aamulla kaapissa ja iltayöstä täysi peli käynnissä. Melekonen oppimiskäyrä tällä.
Nauroin, myöntelin ja laskeuduin lauteilta suihkuun.
Istuin sitten pukuhuoneessa tasaamassa lämpöä ja join vissypullollisen. Kun Arttu tuli suihkusta, kietaisin pyyhkeen lantiolle ja menin keittiöön.
Siellä Terolla oli puolikas pizza lautasella ja näytti siltä, että toinen puoli oli poskissa. Hänellä oli maastohousut jalassa ja vihreä urheilupaita päällä. Just sopivan kokoinen. Aika anatominen.
Söimme sitten kaikki. Arttu joi kaljaa ja me muut vissyä.
- Ni selitähän, että mikä hitto se lyönti oli? Arttu kysyi.
Tero näytti vähän nololta.
- No kun mietin.., että miten sanosin sen, että ei sitte mitään puppelitouhua eikä sifonkihommia, ku.. sitten se vain välähti enkä ehtiny miettiä loppuun. Mutt se toimi just ku olin tarkottanu, eikö?
- Jaa toimi vai? No vissiin toimi, kun Arttu meinasi vääntää sinut solmulle, vastasin.
Tero virnisti ja häipyi eteiseen. Kohta hän tuli takaisin ja oli vetänyt taas saappaat jalkaansa. Hän otti keittiön tuolin kauemmas pöydästä ja alkoi istualtaan kiristää Kontion remmejä.
- Kun sä tulit siihen tien reunaan saappaissa remmit tiukalla, niin mä luulin, että lähtee taju! Sä näytit ihan helevetin hyvältä.
Tero nousi seisomaan ja näytti helvetin hyvältä.
- Teillä näyttää olevan eteisessä muitaki saappaita, hän sanoi.
- Joo, ne on käyttökenkiä. Vanhoja ja haalistuneita ja sitte on näitä juhlakenkiä jonkinlainen kokoelma, vastasin.
- Kokoelma? Mä haluaisin kyllä nähä, Tero intoili.
- Ei kaikkea samana päivänä. Pistetään meki jotain kampetta päälle, sanoin Artulle.
Arttu meni eteiseen kaapille pyyhe olkapäällään, otti sieltä maastohousut, veti housut jalkaansa ja meni laittamaan Kontiot. Tein saman.
- Et laita paitaa, kysyin häneltä.
- En, vieläki sen verran kuuma, hän vastasi ja käveli keittiöön melkein kiinni Teroon.
- Mitä hukkapätkä meinaa sanoa, jos vetäsen sitä perseeseen, Arttu uhosi.
- Mene minimuna vetämään käteen, Tero vastasi korostaen sanaa ”minimuna”.
Tulin keittiöön naureskellen ja menin Teron toiselle puolelle.
- ”Minimuna!” Aika hyvä. Pitäskö ottaa oikein mittanauha esille ja kattoa, että mistä se minimuna löytyy?
Tero kääntyi ja työntyi naamaan kiinni. Pizzan haju tuntui.
Arttu otti Teroa kiinni takaapäin rutistaen kädet kylkiin kiinni. Tiesin, että Artun ote pitää ja vedin tuolin Teron eteen.
- No, katotaan sitte. Avasin Teron maastohousujen vetoketjun, vetäisin housuja puoliperseeseen ja pujottelin kullin ulos housuista. Se sojotti taas yläviistoon. Taivuttelin sitä alaspäin, mutta se pongahti oikein mukavasti aina takaisin. Läimäytin sitä kämmenellä voimalla alaspäin.
- Ai saatana!! Tero huusi.
- Vaikea mitata tämmöstä pojutikkua, kun se sojottaa mihin sattuu…
Tero otti salamana puoli askelta taaksepäin, sai tukea Artun otteesta, nosti oikean jalkansa minun rintaani vasten ja työnsä minut tuolissa taakse ja nurin lattialle. En ehtinyt tehdä mitään. Näin vain kaatuvan horisontin ja omia heiluvia käsiäni ja Kontioita ja sitten olinkin jo rysähtänyt lattialle. Rinnassa oli hiertymä. Hetki meni ja sitten alkoi naurattaa. Päätin heti kuitenkin ottaa vakavan ilmeen pelin vuoksi. Könysin lattialta ylös ja huomasin, että Tero oli jo menossa. Arttu oli napannut Teron pään kainaloonsa ja vei Teroa olohuonetta kohti niin, että Terolla ei ollut siihen mitään sanomista. Tero lompsi kumarassa pitkillä askelilla puoli takapuolta vilkkuen.
Menin perässä ja näin, että olohuoneen matolla oli käynnissä totinen paini. Arttu paiskasi pyyhkeensä pöydän reunalle. Arttua oli vaikea voittaa, mutta näytti, että Tero pisti kunnolla vastaan. Rutinaa, läiskettä, saappaitten narinaa ja melkoinen määrä ähkimistä. Istuin seuraamaan matsia. Artun paljas selkä pullisteli, kun hän yritti kasata Terosta hallittavaa pakettia. Tero takertui Arttuun ja vastusteli ihmeen vahvasti. Aikansa. Lopulta Arttu makasi Teron selän päällä huohottaen Teron kiemurrellessa vielä jonkin verran. Arttu hankasi lannettaan Teron persettä vasten ja jupisi jotain, josta en saanut selvää. Menin katsomaan toisesta kulmasta ja huomasin, että Arttu oli vääntänyt Teron oikean käden selän taakse melkein selkärangan suuntaiseksi. Teron punoittavalla naamalla oli irvistys, joka kertoi, että ote oli tiukka.
- Hae köysi, Arttu huohotti minulle.
Tiesin mistä puhuttiin. Olin tilannut alan liikkeestä sitomiseen tarkoitettua köyttä, sopivan paksuista ja sopivan pehmeää. Hain köyden makuuhuoneen laatikosta ja menin takaisin painimatolle. Arttu nosti Teron rannetta selän takana, mikä sai Teron irvistämään. Sidoin köyden pari kertaa ranteen ja vedin sopivan kiristyksen. Sitten Arttu väänsi toisen ranteen ristiin ja tein kiepit senkin ympäri ja vedin köyden solmuun. Arttu jatkoi taas hieroutumista Teroa vasten

7.
- Varo vähän, että et sotke housuja, hörähdin hänelle.
- Joo, saa mennä, tuntuu sen verran hyvältä. Mutta samalla tässä kiusaan Teroa, kun ei varmaan tunnu mukavalta tuolla alinna olevassa kalussa, Arttu selitti huohotuksen seasta.
Sitten hän yhtä äkkiä lopetti huohottaen ja nousi ylös.
- Nyt oli jo lähellä, mutta panttaan vielä. Mitä tehään poitsulle? hän kysyi.
- Nostetaan ylös ja katotaan, onko sen käytöstavat yhtään paremmat.
Nostimme Teron seisomaan ronskisti käsivarsista nostamalla. Arttu työnsi kätensä Teron paidan alle ja läiski kämmenellään Teron rintaa ja vatsaa.
- Pitäiskö tämä sen tyttöpaita ottaa pois? On vähän haitolla.
- Vois ottaa. Sais samalla sitoa sen sitte uuestaan, ku se tuntu niin mukavalta.
Tero yritti edelleen kiemurrella köysiä irti. Ajattelin, että kyllä se tietää, että se on turhaa, mutta varmaan toteuttaa siinä fantasiaansa.
Arttu meni Teron eteen, otti Teron kullista kiinni ja loiskautti märän pitkän suukon Teron suulle. Näytti siinä kieltäkin menevän mukana. Tero vetäytyi taaksepäin, kulliote irtosi ja sitten se taas antoi toimintaohjeita potkaisemalla saappaallaan minua polvitaipeeseen.
- EI vittu voi olla totta! Miksi minä koko ajan, ai vittu, ähkin ja lyyhäsin tuoliin hieromaan polvitaivetta.
Kun nostin katseen, näin kuinka Arttu työnsi ronskisti oikean kätensä takaapäin Teron haaroista, nosti ja vasemmalla kädellä ohjasi yläruumista ja rojautti koko laitoksen mattoon. Teron keuhkoista kuului ähkäisy ja otsa kopsahti mattoon. Nyt kuultiin Teron osaamat kirosanat. Arttu laittoi jalkansa Teron selän päälle ja näytti, että hän laittoi painoa ainakin puolet omastaan. Sen saattoi päätellä Teron ähkimisestäkin.
- Meillä jäi paketin teko kesken. Hae köysi.. tai eiku hae vyö, Arttu käskytti minua.
Menin eteiseen ja revin työhousuista vyön. Tiesin, mitä leikittäisiin seuraavaksi. Kun palasin, oli Arttu jo tehnyt esivalmistelut ja vääntänyt Teron oikean jalan siten, että nilkka oli vasemman polvitaipeessa ja sitten vääntänyt vasemman jalan melkein pakaraan kiinni. Pujotin vyön vasemman reiden alta ja vedin sen vasemman nilkan yli ja kiinnitin sen niin tiukalle, ettei jalkapakettia saanut purettua vyötä irrottamatta.
Nousimme seisomaan Teron viereen. Hyvältä, helevetin hyvältä näytti. Pörrötin Artun kaljua ja vedin hänet kiinni itseeni. Suutelimme pitkään toisiamme kourien. Tuntui tutulta ja hyvältä.
- Mitä tälle nyt tehään, Arttu kysyi ja painoi taas painavasti saappaan Teron selkään.
- Pitäiskö oikein miettiä, vastasin ja kairasin Kontion kantapäällä Teron paljasta pakaraa.
- Vitun tuhkamunat, ette pärjää pienemmälle kuin miehissä ja sitomalla helevetti! Tero mölysi lattialta.
- Otetaanko paita siltä pois? kysyin.
- Otetaan vaan.
Istuin Teron päälle ja aloin näprätä solmua auki. Kun köysi oli irti, käänsin Teron kädet eteenpäin vapaaksi. Vedin paidan vyötäröltä ylös, pois päältä ja nakkasin tuoliin. Sitten toteutimme saman sitomistoimituksen kuin aiemmin. Tero ei antanut tälläkään kertaa sitomisen tapahtua helposti ja tällä kertaa minä sain painia Teron kanssa, mikä oli mukavampi rooli. Arttu hoiti sitomisen ja hän oli tapansa mukaan kovakouraisempi, mutta huolehti siitä, ettei sidoksesta tullut liian tiukka.
Arttu nousi lattialta, rojahti sohvaan ja laittoi jalkateränsä lattialla makaavan Teron pään molemmille puolille. Saappaat pitivät Teron päätä paikallaan. Minulle näky oli liikaa. En ollut varmaan koskaan pidättänyt näin kauan. Rojahdin istumaan nojatuoliin puolimakaavaan asentoon ja sanoin Artulle:
- Mä luovutan. Otin Teron paidan, vedin vetoketjun auki, kaivoin kaluni ulos ja aloin runkata paitaan. Katsoin puoliksi sumentunein katsein lattialla makaavaa vääntelehtivää Teroa, pakettia. Kiiltäviä saappaita, karkeaa saappaan pohjaa, Artun ylivaltaa, Artun esille kaivamaa kullia, kiveksiä, rintalihaksia, hauiksia ja tuijotusta.
- Anna… .. ..sen kahtoa, ähkin Artulle. Arttu nosti oikean saappaan Teron korvalta ja käänsi Teron pään minua kohti ja lopuksi laittoi saappaan Teron päälaelle. Se pirulainen tiesi, että saappaita vääntelemällä kumi liikkui ja kiilteli, mikä tässä tilanteessa oli sytyke. Tero nitkutteli itsenä jotenkin epätasapainoiseen kylkiasentoon ja tuijotti minua pyörein silmin. Samalla hänen kalunsa vapautui näkyviin alta. Liikaa! Orgasmi räjähti kuin lekan isku munaskuihin. Taivuin kaarelle selkä tuolilla. Silmissä sumeni.
- ..eiiiiiiviiiitttt..
Orgasmi kouristeli koko ruumiissa ja salpasi hengitystä. Korvissa kohisi. Näin, että Arttu oli mennyt lattialle ja puristeli Teron kullia. Seuraava sarja kouristuksia. Kivekset huusivat hoosiannaa. Puristin itseäni. Kaareva asento kramppasi reisissä ja silmissä säkenöi. Tero tuijotti suu auki ja silmät selällään ja näki varmaan ensimmäistä kertaa miehen saavan. Hengitin yhteen puristettujen hampaiden välistä ja sylkeä roiskahti leualle. ”Ooouuuuuuuuu”, ulisin lopuksi ja aloin laskeutua takaisin tuolille.

8.
- Taisi olla, että halolla päähän, Arttu heitti arvauksena. En pystynyt vastaamaan vaan huohotin ja kuivailin kalua Teron paitaan. Arttu nousi Teron vierestä ja lampsi vessaan. Kuulin, kun hän avasi vetolaatikon ja ryntäsin perään paidan sisällä oleva kalu kädessä.
Arttu oli ottanut laatikosta liukuvoidetuubin ja kondomilaatikon. Menin lähelle ja supatin.
- Minä lupasin sille, ettei panoa. Muuta se näköjään haluaa, mutta e i panoa.
- Hä! Tää haluaa!
- Keksi jotain muuta!
Arttu örähti, työnsi minut sivuun ja meni olohuoneeseen. Nostin housut ja nakkasin Teron paidan pyykkikoriin rutisteltujen laudeliinojen päälle. Tästä ei hienopesulla selvitäkään. Sitten menin takaisin olohuoneeseen.
Arttu oli irrottanut Teron jalat ja nostanut hänet jaloilleen. Nyt Tero makasi yläruumis pöydällä puoli persusta edelleen paljaana. Tero oli hänen päänsä luona ja menin tätä tilannetta seuraamaan. Teron silmät tapittivat lähietäisyydeltä silmästä silmään Artun kalua. Arttu tahallaan työnsi värkkinsä melkein Teron kasvoihin ja samalla asetti liukuvoidepurkin näkyville ja avasi kortsupakkauksen. Teron silmät tapittivat edelleen ja tavoittelivat minua. Arttu katsoi minua ja iski silmää. Tajusin, että hän aikoi säikytellä Teroa.
Arttu rullasi kortsun hitaasti terskansa yli, niin että Tero näki kaiken kuin parhaassa luontoelokuvassa. Sitten hän heilutteli kaluaan hetken, siirtyi Teron takapäähän ja riuhtaisi hänen housunsa polviin. Hän astui takaapäin Teron saappaiden päälle ja narisutteli kumeja vastakkain ja samalla levitti truuttauksen liukkaria Teron persvakoon. Sitten hän kumartui ottamaan kiinni Teron kalusta ja hänen kumitettu kullinsa souteli pitkin Teron persvakoa. Tero käytti taas kirosanavarastonsa pariin kertaan luuppina.
- Tuki sen suu jollain eihän tuota jaksa kuunnella, Arttu ärisi.
Pyöriskelin hetken sitä jotain etsien, kun meillä ei suukapuloita harrastettu. Sitten keksin mielestäni teemaan sopivan tukkeen. Potkaisin Kontion pois jalasta, työnsin etu- ja keskisormen Teron sieraimiin ja väänsin päätä ylöspäin. Tungin Kontion kärjen Teron suuhun. Huonosti sopi, mutta ilma kulki hyvin ja Tero pelasi mukana. Hän alkoi äristä äänekkäästi ja pureskeli kumia vaikka olisi tosiasiassa saanut pullautettua saappaan suustaan vaikka heti.
Katsoin Arttua merkittävästi silmiin, että se varmasti malttaa pysyä ulkopuolella. Joojoo, Arttu muotoili sanat äänettömästi. Arttu otti kädet pois Teron alta, puristi hänen pakaransa yhteen ja alkoi hitaasti naida Teron jalkojen väliä. Menin pöydän alle ja taivutin Teron kullin suuhuni. Oli aika kiihko näky, kun Artun mulkku pökki takaapäin Teroa ja tökkäili hänen pallejaan ja vilahteli sieltä kuin jossain Linnanmäen pelissä.
Olin ehtinyt pyöräyttää kielellä vain pari kierrosta Teron terskan raossa, kun kuulin kiihtyvää ulinaa. Tero singautti uuden lastin liikkeelle ja lantio aloitti vimmatun vispauksen. Peruutin ja annoin lastin lentää kouraani ja mihin se nyt menikin. Pääasiassa minun rinnuksilleni. Arttu rajoitti Teron liikkeitä pitämällä oman lantionsa paikallaan. Työnsin Teron kullin juurta taaksepäin ja hieroin terskaa kämmenellä. Meiningistä päätellen se tuntui helvetin hyvältä. Teron orgasmi päättyi huokailuihin ja tärinöihin ja siinä vaiheessa minä taas keräilin limoja. Tällä kertaa Artun saunapyyhkeeseen.
Nousin pöydän alta ja kysyin Artulta tilanteesta.
- No, joko saat?
- Kohta! hän vastasi huohottaen. Hänen kalunsa oli nyt Teron sidotuissa käsissä. Tero piti kiinni ja Arttu tikkasi. Hän oli repinyt kortsun pois ja ruutannut liukuvoidetta Teron käsille. Arttu oli lähellä laukeamista. Hän kaatui makaamaan Teron päälle ja laittoi kämmenensä Teron suun eteen ja veti hänen päätään taaksepäin. Sitten hän tuli. Arttu kiristi otettaan Terosta joka teutaroi ja mölisi tukahdutetusti Artun ulinan sekaan. Aikamoinen kasa värisevää, ähkivää, limaista ja hikistä mieslihaa. Päätin uhrautua ja auttaa Arttua. Menin hänen taakseen ja otin ylös kohonneista munista kiinni ja leivoin niitä välillä rutistellen. Orgasmi oli kahehdittavan pitkä.
Hain eteisestä oman pyyhkeeni ja erotin Artun Terosta. Arttu nousi seisomaan ja jäi nojaamaan pöytään Teron takana seisten. Pyyhin Artun spegut hänen rinnastaan ja Teron käsistä ja selästä. Melko tahmaista menoa meillä tänään.
Arttu meni vessaan. Nostin Teron pöydältä housut polvissa ja työnsin häntä sohvaa kohti. Menin itse istumaan ja vedin Teron syliini. Hänen kullinsa alkoi nousta valmiiksi uuteen sessioon.
- Sä oot kyllä varsinainen kani, sanoin Terolle. Hän ei vastannut mitään, huohotti vain. Arttu tuli huoneeseen ja huomasi Teron seisokin.
- Tää ei taia loppua tämän päivän puolella.
- Nii, tämä kello seisoo vaikka kuinka vetäis, lohkaisin vanhan vitsin.
- Ota äijästä kiinni, kunnolla, Arttu kehotti.

Kiersin käteni Teron yläruumiin ympärille ja tuijotin, kun Arttu polvistui Teron jalkojen väliin ja alkoi imeä huolella. Tero alkoi osoittaa taas elonmerkkejä, huohotti ja kiemurteli. Edelliset laukeamiset tapahtuivat olemattoman ärsytyksen jälkeen melkein heti, mutta nyt ilonpitoa jatkui jo useita minuutteja.
- Ou, ouuu, ooo, Tero örisi ja töräytti palleistaan illan kolmannet, osan Artun suuhun ja osan hänen kouraansa. Äänistä päätellen nautinnon seassa oli vähän kipuakin. Viimein rynkytys oli kestänyt pitkään ja jos Teron kalu oli niin kokematon kuin olin käsittänyt, saattoi alapäässä olla jo aika arkaa tavaraa.
Tero vielä huohotti pitkiä vetoja, kun työnsin häntä eteenpäin ja irrottelin kädet. Nousin itse takaa pois, mutta Tero istui takaisin sohvaan. Hän otti kiinni palleistaan ja kalustaan ja puristeli vielä jotain jälkijuttuja niin kuin sen itse parhaiten tietää.
Löysäsin Teron Kontioitten remmejä, vedin saappaat jalasta ja samaa vauhtia maastohousutkin. Oli kohta keskiyö.
- Käyn suihkussa, sanoin Artulle ja otin mukaan pyyhkeet ja tungin ne pyykkikoriin muun spegupyykin sekaan. Suihkua lopetellessani Arttu tuli myös sinne. Kuivasin itseni ja menin tekemään Terolle sängyn työhuoneeseen. Kävin katsomassa Teroa olohuoneessa. Siellä hän istui ja puoliksi makasi alastomana sohvalla ja naama virneessä.
- Et voi käsittää, miltä musta tuntuu.. siis vittu ihan käsittämätöntä, hän yritti kuvata.
- No, hyvä ainaki, että tuntuu paremmalta ku alkuillasta.
- Et voi arvata, Tero sanoi.
- Voit selittää joskus. Haluatko kävästä suihkussa ja sitte tuolla työhuoneessa on peti valamiina.
- Jep! Tero singahti sohvalta ylös ja tuli taakse ja halasi minua kunnolla kalu persettäni vasten. Siinä sitten seisottiin minuutti pari ihan ääneti.
Arttu tuli suihkusta ja katsoi meitä virnistellen.
- Ei tää päivä näytä loppuvan millään.
- Loppuu. Tero on just menossa suihkuun, vastasin. Hain Terolle uuden pyyhkeen ja opastin, mistä löytyy hammasharja.
Menin sänkyyn pötköttämään ja ajattelin lukea päivän lehteä, mutta silmät alkoivat roikkua siihen malliin, että heitin lehden pois. Arttu tuli viereen ja käänsi kylkensä.
- Ei taida pojulla tulla uni simmuun, hän hörähti.
- Saattaa olla, mutta mulla taitaa tulla aika nopsaan.
Kuulin suihkusta vielä lorinaa, joka sitten loppui. Jotain epämääräisiä ääniä kuului, oven kolahdus, askeleiden tassutusta ja vierashuoneen sängyn naraus. Sitten uni.
Tuntui, että heräsi melkein heti. Ovelta kuului ääni. Katsoin ja näin, että Tero seisoi oven raossa täkki kainalossa eteisen valo taustalla.
- ..tota.. en mä saa unta.. en varmasti ku mun pää kihisee. Voinko mä?
Ja sitten enempää kyselemättä Tero kömpi meidän väliin peittoineen ja tyynyineen. Kuulin, kun Arttu päästi lyhyen kuorsausäänen ja sitten mutisi paksulla äänellä.
- Mä voin käyä sitomassa sen omaan sänkyysä.
- Ei ku anna olla, nuku vaan, sanoin kun Tero kiehnäytyi kainaloon. Ajattelin, että nyt ei taida tulla uni kenellekään, mutta niin se vaan kävi, että nukuin ihan hyvät unet. Pikkutunneilla heräsin ja kuuntelin ukkojen tuhinoita.
Aamulla heräsin ilman kelloradiota samaan aikaan kuin tavallisesti. Tero nukkui Artun selässä kiinni. Ojensin käteni ja silitin Teron tummaa sänkitukkaa ja sivelin niskaa. Päätin yrittää nukkua vielä pari tuntia ja niin kävi melko tarkkaan. Kello 8.20. heräsin ja yritin nousta äänettömästi. Tero havahtui silti hereille ja heitti huoneen valaisevan hymyn.
- Meen tekemään aamiaista, jos maistuu. Puuroa?
Tero nyökkäsi ja kääntyi takaisin Artun puoleen. Hänen kätensä sujahti peiton alla nukkuvan Artun kalulle. Näytti vain otteelta ilman liikettä. No antaapa heidän, ajattelin ja menin keittiöön.
Laitoin puuroveden kuumumaan, kävin vessassa ja palasin keräämään jääkaapista aamiaistarvikkeita pöytään. Tero tuli makuuhuoneesta t-paidassa ja collegeissa.
- Käy suihkussa, jos siltä tuntuu. Me ei olla oikein aamusuihkuihmisiä, mitä nyt joskus. Niinku eilen aamulla, kun satuttiin yhtä aikaa ...sinne.
- Joo, en minäkää välitä.
- Sulla taisi eilen tapahtua aikamoinen käännös elämässä?
- … (huokaus).. niin vois sanoa. Nukuin helevetin huonosti, kun kaikki tapahtumat rullasi kelana päässä. Miten siinä nukkuu. Seisottaa koko ajan. Runkkasin Arttua yöllä, kun halutti niin tanasti ja sitten laukasin itteni.. ja sen jäläkeen sain sitte nukuttua. Oli vain aika arka heppi..
- Runkkasit? Laukasit! Meiän sänkyyn?
- Tyynyliinaan. Se mytty löytyy sängyn päästä, hän sanoi ja hymyili aseista riisuvasti.
- No hyvä sentäs. Ei sulla kyllä olis pitäny enää riittää mistä laueta. Entä Arttu?
- Ei se lauennu, mutta seisokki oli kyllä hyvä. Mulla kiinnostais se teijän saapaskokoelma, josta puhuit eilen.
- No, tuu perässä.
Menimme työhuoneen vaatekaapille. Avasin sen ovet ja alahyllyllä oli Artun Nokialaiskokoelma. Vihreät ja siniset Kontiot, Rockit, Kairat, Partiot ja tyhjä väli eilen käytössä olleille mustille Kontioille.
- Tsiiiss.. Mulla ei tämmönen kävis, kun ei tiiä millon siskon perhe tullee penkomaan paikkoja. Saanko muuttaa teille?

10. - Hehheh, voiaan keskustella aiheesta.
Tero otti rivistä Partiot. Sellaiset kiiltävät vanhaa mallia.
- Armeijasaappaat! Mistä saatu?
- Artulla oli joskus ollu joku erikoinen suhde johonki kapiaiseen, tosi outoon tyyppiin, vastasin.
- Voi vits.. näissä on kyllä jytinää!
Tero vetäsi saappaat jalkaansa ja patsasteli ne jalassa edestakaisin. Avasin toisen vaatekaapin oven ja käänsin sen niin, että oven sisäpuolella olevasta isosta peilistä pystyi ihastelemaan näkymiä. Istuin sängyn päähän ja Tero tuli eteen ihan kiinni. Otin kiinni Teron takareisistä ja hieroin niitä hitaasti ja kumarruin rutistelemaan saappaiden varsia. Katsoin sivusilmällä peiliin ja näin Teron tuijottavan itseään kiinteästi. Poskeni oli Tero haaroissa ja Tero työnsi lantiotaan eteenpäin. Kulli tuntui mukavasti elävän. Ovi narahti ja Arttu ilmestyi oviaukkoon alastomana ja munaansa heilutellen.
- Jahas, täällä on ruokotonta menoa heti aamusta. Mä käyn suihkussa ja sitten tarvin ruokaa! hän mölysi ja yritti jotain helikopteriliikettä.
- Näitkö mukavia unia, kysyin ja Tero naureskeli vieressä.
- Ainahan minä nään, Arttu vastasi.
Kun Arttu kolisteli jo suihkussa, sanoin Terolle:
- Voit sä muuttaa mieltä ja käyä suihkussa, jos siltä tuntuu. Arttu on aika hyvä opastamaan erilaisia asioita.
- Voin mä! Tero sanoi ilman enempää perustelua ja potki saappaat jalastaan.
Pyöräytin puuroa kattilassa, sammutin levyn ja jätin puuron levylle odottamaan. Kunnon annos nälkäisille ukoille. Suihkusta kuului veden lätinää ja äänekästä naurua. Sitten läiskintää kuin kämmenellä olisi läpsitty paljasta ihoa. Sitten äänekkäitä huutoja ja lopulta hiljaisuutta veden lorinan keskellä.
- Nyt kait siellä tullee puhasta, jupisin leipää leikatessani ja olin vähän otettu siitä, että en ollut tilanteesta mustasukkainen. Ainakaan paljoa.
Kun suihkun ovi kävi ajattelin käydä hoputtamassa poikia syömään. Pukuhuoneessa oli hiljaista. Oven raosta näin, miten Arttu seisoi selin Teroon ja Tero kuivaili pyyhkeen kulmalla Arttua hitaasti kuin olisi taulua maalannut. Arttu seisoi silmät kiinni ja näytti nautiskelevan. Molempien kalut olivat puolijähmeitä. Teron pyyhe seuraili Artun muotoja, pakarat, reidet, selkäranka, lapaluut, niska ja korvat ja sitten Arttu kääntyi hitaasti ja tässä vaiheessa päätin palata keittiöön. Kuivailkoot nyt rauhassa, ajattelin.
Lopulta Arttu tuli keittiöön Tero perässään ja he lampsivat suoraan hellan luo, kauhoivat puuroa lautaselle ja istuivat pöydän ääreen vierekkäin.
- Me ei oikeestaan tiietä sinusta mittään.. mentiin eilen suoraan asiaan. Olis ihan mielenkiintoista kuulla vaikka siitä, miten ja missä vaiheessa sinä tajusit olevasi homo, miten ja millon Kontiot, kävikö sulle hyvin, että olit eilen subbi, miten sinä ajattelit elämää eilen aamulla ja miten tänä aamuna ja semmosia muita pikku juttuja, aloitin keskustelun.
- Nii, että ajattelit ihan tuommosta kevyttä pikku keskustelua tähän alkuun, Arttu virnuili.
- Vois tehä ihan hyvvää, kun en ole koskaan sanonu noita asioita kenellekää ääneen, Tero vastasi vakavana, siis koskaan ja kenellekkään.
- Minun pitäs .. tai pittää lähteä ennen kymmentä, ku meille tulee sähkäri tarkistamaan suihkuhuoneen lattialämmitystä, että mikä siinä rassaa, hän lisäsi.
- No alota jostain, ja jatka joskus toiste, yritin.
- Minä oon… homo… Nyt se on sanottu. Eilisestä ainaki se, että olin ottavana osapuolena ja se oli ihan vitun mahtavaa. Ihan millon tahansa uusiksi. Vaikka toisaalta olis joskus mukava kokeilla Artun sitomista ja semmosta, Tero vinkkasi silmää Artulle.
- Ha! Siihen saatte kysyä Rajamäkeä kaveriksi, Arttu tuhahti.
- Kuka se on, Tero kysyi.
- Se on meillä töissä yks konekuski. Semmonen riski 90-kilonen painija, selitin.
- Oorait, sehän olis mukava nähä! Tero innostui.
- Sen vaimo ei vaan taitais tykätä, nauroin Teron innokkaalle ilmeelle. Saattaa Arttu siihen suostuaki. Me ollaan molemmat mieluummin päällä, mutta sitten toisen mieliksi suostutaan monenlaiseen. Entäs muuta? kannustin.
- Ok… (pitkä tauko).. jos vaikka semmonen nolo juttu siitä, millon Kontiot kolahti. Oikeestaan se alko jo ihan lapsena, joskus eka-tokaluokalla. Tajusin, että näillä kumppareilla on mulle joku erikoinen merkitys, enkä ees halunnut niitä käyttää sillon. Mutta aina kun muilla oli niitä ja olihan niitä kaikilla pojilla sillon, ne veti varmasti huomion. Ja isoveljen Kontiot tietysti. Mutta sitte, kun asuttiin yläasteen ja lukion aikana kaupungissa kerrostalossa, niin sitten jysähti.
- No nii, hyvä alotus. Jatka vaan, Arttu kannusti.
- Se talo, jossa asuttiin, oli semmonen neljän talon taloyhtiö vierekkäisiä kerrostaloja. Siellä oli talonmies, eli ihan taloyhtiön palkkaama, joka asu myös ite jossain rapussa. Se oli semmonen vanhempi ukkeli, ehkä jotai nelkyt (Arttu katsoi minuun merkitsevästi ja hymyili vinosti), musta parran sänki, monesti musta pipo, semmonen sitkeän jäntevä työmies, joka piti töissä sinistä kokohaalaria ja monesti ..arvaatte.. Kontioita.

11.
Me asuttiin kakkoskerroksessa ja yritin päivystää varsinki sadepäivinä, olisko Jonni, se talkkari liikkeellä pihalla. Joskus tärppäsi ja minä rassukka olin nokka kiinni ikkunassa.
Jonni oli mulle mies kolmella isolla ämmällä. MMMies, Tero demonstroi.
- Joskus menin sateen jälkeen pihalle maleksimaan ja mattotelineelle istuksimaan ja toivoin, että Jonnilla olis pihahommia. Kerran luurasin ikkunassa, kun isä tuli huoneeseen, se oli sillon vielä elossa, että mitä sä täällä ikkunassa notkut. Keksin siihen jotain, että mietin asioita ja lasken autoja. Ja kun Jonni oli pihalla kamppeissaan hommissa, kysyin isältä muina miehinä, että kuka Jonnille maksaa palakkaa ja ostaa sille työvaatteet. Isä vastasi, että me asukkaat maksetaan ja taloyhtiö ostaa sille kamppeet. Sitten lukion aikaan aloin aamulla oottaa, että muut lähtee töihin ja kouluun ja venytin ite lähtöä, jos Jonni oli pihalla. Runkkasin naama ikkunassa tosi hankalassa asennossa ja jälkikätteen ajatellen oli hyvä, ettei kukkaan nähny. Tai ainaki luulen ettei. Äiti vaan joskus ihmetteli, että miksi sinun täytyy nojata naamalla ikkunaan, kun siihen jää rasvatahra. Ja pari kertaa myöhästyn koulusta.
Nauroimme Teron vakavalle selostukselle. Terokin hymähti ja lusikoi puuroa välillä.
- Mulla oli monia fantasioita siitä, mitä minun ja Jonnin välillä tapahtuu. Se meni ylleensä niin, että menin muina miehinä pihalle penkille ja kun Jonni tuli ulos ja se tuli keskustelemaan mun kanssa. Se istu penkin päähän ja anto ymmärtää.. ja mä työnsin sen makaamaan penkille ja avasin hitaasti sen haalarin metallinappeja ylläältä alas ja sieltä alko näkyä sen karvainen lihaksikas rinta, napa ja sitten lopulta sen kalu ja munat. Ei sen haalari tosiasiassa avautunu niin alas, mutta ei se ollu oleellista. Sitte otin sen munasta kiinni ja siitä Jonni suuttu ja otti minua niskasta kiinni isolla kouralla ja rettuutti talon kellarissa olevaan väestösuojaan. Sitte se levitteli väestösuojan patjoja lattialle ja heitti minut niille ja riisu haalarin pois ja jätti Kontiot jalkaan. Sen kalu oli ruma ja suonikas ja minä vikisin, että armoa Jonni, armoa. Mutta ei se antanu armoa. Se kohteli minua törkeesti.
- Sinä oot ollut pervo pikku paska jo pentuna, Arttu nauroi.
- Kyllä mä tuossa vaiheessa, kun parhaat fantasiat keksin, olin jo lukiossa ja täysikänen. Sitten jossain kohtaa aloin hiipparoia pyjamassa aamuyöllä kellariin ja väestösuojaan. Nostin patjan pinosta lattialle ja runkkasin käytävästä tulevassa valokiilassa ja uikutin, että armoa Jonni armoa!
- Ja armoa ei tietenkään tullu, arvasin.
- Ei ikinä, eikä tippaakaan, Tero nauroi.
- No miten se eteni, Arttu kysyi.
- Ei mitenkää. Hiiviskelin yöllä kellarikäytävissä, vaikka ei olis saanu. Siellä oli kaikki talot yhistävä käytävä ja joka talolla oli omia varastoja ja mitä lie teknisiä koppeja. Sitten löyty huone, jota en ollu älynny ees ajatella. Pukuhuone. Jonnilla oli tietysti siellä pukuhuone. En uskaltanu mennä sinne ennen ku seuraavana yönä taskulampun kanssa. Siellä oli suihkut ja kaikki ja rivi peltisiä pukukaappeja. Haju oli jotenki kiihottava, kostea ja kellarimainen ja ajattelin, että siellä Jonni kuoriutuu vaatteistaan ja narisuttaa saappaat jalkaasa. Jonnin saappaat oli kaapin eessä ja haalari kaapissa. Arvaatta tietysti, että riisuin itteni alastomaksi ja puin haalarin päälle, Kontiot jalakaan ja runkkasin siellä pukuhuoneen kovalla penkillä hangaten Jonnin isoja saappaita toisiinsa. Ja sain siihen asti parhaat orkut. Jonnin ajattelu kiihottaa vieläki. Sitten tähän liittyy monta noloaki juttua, mutta ei nyt ehi kertoa, ku on ihan pakko alakaa lähteä.

12.
- No hitto, ku Jonnin tarina vasta pääsi vasta alakuun, olin harmittelevinani.
- Joo alko kiinnostaa, mutta käsitänkö, että haluat käyä toistekki, Arttu kysyi.
- Aivan sata pros varmasti. Oon vielä ens viikon lomalla ja lähen sitte lauantaina.
- Sano äitilles, että sun täytyy lähteä jo perjantaina ja voisit sitten tulla iltapäivällä, jotai kolmen maissa, ehkä? Voitais siirtää tuo pihan kinos eri paikkaan ja me voitais vaikka sitoa sut puuhun! houkuttelin Teroa.
- No lääh! Mä tulisin vaikka joka päivä, mutta täytyy hoitaa velvollisuuet ensin, Tero vastasi ja nousi pöydästä.
- Pitäiskö sun laittaa alushousut, kysyin Terolta, kun huomasin, että seisokki pullotti selvästi vaalean harmaissa collegehousuissa.
- Nii, ettei sun äiti nää housujen läpi sun rummaa ja suonikasta Jonnikyrpää, Arttu hekotti.
- Joo, haistakaa vaan paska, Tero naureskeli ja kävi eteisessä laittamassa alushousut jalkaan.
- Ja yritä sitte pitää kätesi erossa munasta perjantaihin saakka, huikkasin Terolle.
- Joo varmasti! Tuskin pääsen autoon ni on pakko runkata!
Sitten Tero seisoi keittiön oviaukossa orvon näköisenä saappaat jalassa valmiina lähtöön.
- Uskottako, että tämä on..
- ..ollu sun elämän paras päivä, sanoimme yhteen ääneen.
- Mulukerot! Ootta kyllä vittumaisia tyyppejä, Tero naureskeli.
Nousimme pöydästä ja halasimme niin, että Tero oli kaiken keskellä ja lopulta kourimme häntä vielä kovakouraisesti joka puolelta, niin että Tero vääntäytyi nopeasti irti.¨
- Huh, oon hullujen käsissä! Mutta nyt, morjens ja kiitos! Jos ehin, niin tulen perjantaina. En kyllä tajua, miten seleviän tulevan viikon, ku pää on niin sekasi, Tero huokaili.
- Eiköpä se siitä. Mukava, että voitiin olla apuna. Nähhään taas ja täytyyhän meiän käyä kahtomassa sitä Matthiastakin, sanoin Terolle.
- Mitä Matiasta, Arttu ihmetteli.
- Se Saksan herra, joka tarjoaa meille ylöspidon Saksanmaalla.
- Ai se. Matiasko se oli.
- Niin se ainaki käyntikortin mukkaan oli. Joku SCZ X R W S berg tai burg, arvailin.
Sitten vielä läiskittiin toisia harteille tarpeettoman lujasti ja vierailu päättyi siihen. Arttu seisoskeli vielä hetken oven suussa ja sitten hieraisi silmiään.
- Oliko tämä sitä suomalaista lähimmäisapua parhaimmillaan?
- Oli, sitä se oli, nauroin.
- Taian mennä vielä vähän nukkumaan.
- Jees, mä tuun perässä. Laitan vaan ensin koneellisen pyörimään. Mitähän entsyymiä siihen pitäs laittaa pesuaineeksi..

Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin ja kävimme hiihtämässä pakkasyön kovettamilla keväthangilla viimeisen kerran sinä keväänä.
Maanantaina sain töissä mielestäni hyvän idean ja hain pukuhuoneen vaatekaappien päältä pinosta kahdet vanhat siniset asentajahaalarit, metallinappiset, puhtaat ja käytöstä varakäyttöön alennetut. Koko: Arttu. Otin töistä lainaan putoamisvaljaat.
Tiistaina kiinnitin ketjutaljan roikkumaan varaston kurkihirrestä.
Keskiviikkona hinausfiman kuski kävi työmaalla kahvitauon aikana ja kyseli, miten saksalainen pärjäili sen jälkeen, kun hän oli lähtenyt. Kerroin sitten pakosti tapahtumasta työkavereille ja piti kertoa, että joku Tero-niminen mies sattui paikalle avuksi. Siitä sitten tieto alkoi keräytyä ja joku tiesi, että Terohan on Teuvon pikkuveli ja ne asuivat äitinsä kanssa Pihlajassa, joka on meiltä noin 25 kilometriä pohjoiseen. Siis melkein naapurin poikii. Työkaveri oli ollut Teuvon rinnakkaisluokalle yläasteella.
Loppuviikko meni tuskaisesti odotellessa. Keskiviikkoiltana keksimme Artun kanssa sängyssä tarinaa siitä, millainen mies Jonni oli ja mitä pervouksia hän olikaan tehnyt Terolle väestösuojan patjoilla. Runkkasimme toisiamme kisamielessä erityisen hitaasti. Rivot jutut pitivät mukavasti yllä seisokkia ja palkinnot olivat erittäin mojovia.
Torstaina Tero lähetti tekstiviestin: ”Tulossa PE klo 15 ok?”
Lähetin vastauksen: ”Käypi”.

Aika luonnollista juttua, liekö jotain tottakin, kun tuntuu siltä?

Joo tykkäsin. Välillä epäuskottava vauhtia tapahtumissa mutta kiihottavaa kyllä. Tykkäsin että oli "taustatarina" ja että miten tyypit esiteltiin jutun edetessä