Esimerkki: 100 hehtaarin maatilan päästöt vuodessa Suomessa

Kuvitellaan, että kyseessä on tavanomainen kasvinviljelytila, jolla viljellään esimerkiksi viljaa ja rypsiä, ei eläimiä. Maaperä on osittain turvetta (10 %), muuten kivennäismaata. Käytetään mineraalilannoitteita ja kevytmuokkausta.

1. Kasvihuonekaasupäästöt (CO₂-ekvivalenttia)
Päästölähde Keskimääräinen päästö 100 ha:lle
Lannoitteiden typpi (N₂O) 1,5 t CO₂e/ha 150 t CO₂e
Maaperäpäästöt (CO₂ + N₂O) 0,5 t CO₂e/ha 50 t CO₂e
Turvepellot (10 ha) 10–20 t CO₂e/ha 100–200 t CO₂e
Polttoaineet, koneet 0,3 t CO₂e/ha 30 t CO₂e
Yhteensä 330–430 t CO₂e/v

Vertaus: Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa noin 8–10 t CO₂e/v → Tämä tila vastaa 40–50 ihmisen vuotuisia päästöjä.

2. Ravinnekuormitus (typpi ja fosfori vesistöihin)
Ravinne Keskimääräinen huuhtoutuma 100 ha:lle
Typpi (N) ~15–25 kg/ha/v 1 500–2 500 kg/v
Fosfori (P) ~0,5–1,5 kg/ha/v 50–150 kg/v

Nämä päätyvät vesistöihin, lisäten rehevöitymisriskiä.

3. Torjunta-aineiden käyttö

Keskimääräinen käyttö kasvinviljelyssä on noin:

2–3 kg/ha/v → 100 ha = 200–300 kg torjunta-aineita vuodessa

Näistä osa päätyy haihtumalla ilmaan tai valumina maaperään ja pohjavesiin

4. Maaperän hiilivarasto (turvepelto)

Jos turvepelto (10 ha) kuivuu ja sitä viljellään, se voi menettää jopa:

~20–30 tonnia hiiltä per hehtaari per vuosi

Vastaa ~70–100 t CO₂e lisäpäästöjä/vuosi

Yhteenveto 100 ha kasvinviljelytilan päästöistä:
Vaikutusalue Arvioitu määrä/vuosi
Kasvihuonekaasupäästöt 330–430 t CO₂e/v
Vesistökuormitus (N) 1 500–2 500 kg/v
Vesistökuormitus (P) 50–150 kg/v
Torjunta-aineet 200–300 kg/v
Turvepellon hiilikato ~100 t CO₂e (sisältyy yllä olevaan arvioon)