Miksi perikunnat pitää tyhjillä tiloilla kaiken maailman koneita tyhjän panttina? Oikein suuttuvat jos käy kyselemässä. Nytkin yksi tilallinen jälkeläinen laittoi kaikki koneet romu-ukolle, vaikka olisin maksanut traktoreista ja työkoneista paljon enemmän kuin romuraudan hinnan.
Sama on muunkin omaisuuden kanssa. Ennemmin ruostutetaan tai lahotetaan pystyyn kuin myydään tarvitseville.
Sama on muunkin omaisuuden kanssa. Ennemmin ruostutetaan tai lahotetaan pystyyn kuin myydään tarvitseville.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Syyt on moninaisia. esim. Kaikille asia ei ole rahakysymys. Kunhan romut lähtee varmasti ja vaivatta. Päätöksenteko voi viedä aikaa. Jos aika ei ollut kypsä kun kysyit?
Ihmiset pelkää myös myymistä ja vastuita. Romumies ei kysele perään.
Monia ärsyttää myös korppikotkat ja valehtelevat kyselijät. Isälle etsitään traktoria ja seuraavana päivänä myynnissä nettikoneessa uuteen hintaan.
Nämä ei unohdu koskaan.
Muutenkin konekaupassa liikkuu paljon huijareita.
Pesäntyhjennyksessä voi olla paljon muitakin asioita
hoidettavana ja muuta ajateltavaa. Rahan kiilto silmissä tontille tunkevat "reilumasat" ei helpota asioiden hoitoa.
Romumiehet myy ne myös heti kalliimmalla. Kyseessä lienee kateus ja kun ei vaikka itse osaa laitteitaan korjata ja pitää, niin ärsyttäisi nähdä naapuri ajelemassa niillä. Sama on monen ikuisiisprojektin kanssa, olipa kyse autosta tai vaikka veneestä. Ennemmin pilkkoo vaikka osiin ja vie kaatopaikalle kuin että myy osaavammalle.
Mun mielestä tuo on yleinen väärä tulkinta. Romumies laittaa palasina sulattoon ja syynä ei kateus vaan pelko hyväksikäytöstä.
Osan laittaa ja jos näkee romuissaan arvoa, niin laittaa myyntiin tai pitää itse. Itselläni on vanha trukki jota yksi änkyrä ei myynyt millään, mutta romumies myi jolle tämän se änkyrä lahjoitti.
Paskat että laittaa. Osina ja kokonaisinakin myyvät kovaan hintaan eteenpäin.
Voi tehdä sitäkin mutta romumies hakee varmasti eikä satuile. Myyjä tietää mikä on pelin henki.
Sulattoon ne menee kuitekin tai taivasalle museoon.
Tunnearvo
Juuri noin. Kun se ja se esine tai laite oli isälle tai vaarille niin ja niin rakas. Osti sen vuonna 1952 ensimmäisenä koko kylässä tms. Muistellaan, kun itsekin oltiin pienenä kyydissä. Siitä on oikein valokuviakin.
Työkoneita ja rakenteita kannattaisi säilyttää, myydä viimeiseltä ostajalta/käyttäjältä toiselle ihmiselle käyttöön tai jemmaan.
Jos terästä myy terästerästehdas jolla on omistajia takana jotka kerää rahaa > sitä ostaa ja myy toinen firma > seuraava firma ostaa terästä ja rakentaa työlaitteen > seuraava firma ostaa sen ja myy kaupassaan / netissä niin hinta on korkea.
Saattaa olla että joskus 20-30 vuoden päästä on puutetta monesta valmiista rakenteesta.
Monesta laitteesta ja osasta saa muihin asioihin. Ne ei ole romua.
En osta romuliikkeiltä ylihinnoiteltuja laitteita, he on maksanut alle romuraudan hinnan myyjälle. Esimerkkejä on myyntipalsoilla koneista, perävaunun rohjoista joissa kuorma.auton vanhat halkailleet renkaat ja epäkäytännöllinen runko. Samalla rahalla saa tehtyä erittäin asiallisen.
Näkösällä olevat koneet tai myynti ilmoitus houkuttelee paikalle epämääräisiä ostajia joita ei halua paikalle.
Helppo hävitys keino on tunnettu romuliike.
Itse myin paremmat koneet tutuille tai puolitutuille naapureille ja loput pitkään toimineelle romuliikkeelle kilohinnalla.
Laita tarpeeksi kova hinta niin vain tinkaajat tulee kyselemään. Korjaustarpeita noissa vanhoissa traktoreissa on aina ja jos ei itse ole traktoria käyttänyt ei vioista tiedä mitään muuta kuin, että lähtee käyntiin, jos lähtee. Jobbari laitaa traktorin kuntoon ja myy sen kalliimmalla hinnalla mitä itse maksoi. Sinänsä ihan oikein saada työpalkat työstä, johon perikunta ei pysty. Ei se suojan alla oleva traktori tai työkone hyödytä ketään, ne on työtä varten tehty.
Hirveästi ihmisiä harmittaa miten toiset käyttää omaisuuttaan?
Loistavasti väärin ymmärretty.