Hei,
Olen eronnut vuosi sitten. Vuosi meni "toipumiseen". Nyt tuntuu, että alan olla aikalailla jaloillani. Huomaan että ajatukset on siirtynyt menneistä tulevaan. Tekisi mieli mennä ja tavata ...miehiä...
Mutta entäpä jos en olekaan enäää kelvollinen. Viimeinen käyttöpäivä (40 ) on lähempänä kuin silloin kaksikymppisenä. Kantti ei vielä kestä pettymyksiä. Toisaalta on myös : now or never -olo.
Sanokaapa mitä hyvää voisi löytää yksin elämisestä (lapsia minulla tosin on)
- milaista voisi olla hyvä ja elämisen arvoinen sinkkuelämä parhaimmillaan??
Luulen, että kun löydän hyvä tavan olla sinkku niin kaikki sujuu rennommin ja vapautuneemmin.
Olen eronnut vuosi sitten. Vuosi meni "toipumiseen". Nyt tuntuu, että alan olla aikalailla jaloillani. Huomaan että ajatukset on siirtynyt menneistä tulevaan. Tekisi mieli mennä ja tavata ...miehiä...
Mutta entäpä jos en olekaan enäää kelvollinen. Viimeinen käyttöpäivä (40 ) on lähempänä kuin silloin kaksikymppisenä. Kantti ei vielä kestä pettymyksiä. Toisaalta on myös : now or never -olo.
Sanokaapa mitä hyvää voisi löytää yksin elämisestä (lapsia minulla tosin on)
- milaista voisi olla hyvä ja elämisen arvoinen sinkkuelämä parhaimmillaan??
Luulen, että kun löydän hyvä tavan olla sinkku niin kaikki sujuu rennommin ja vapautuneemmin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei. Ja nelikymppinen yksineläjä ei muuten ole sinkku, se on nuorisotermi, vaan eronnut, leski, vanhapiika tai vanhapoika.
jos lapset asuu samassa taloudessa. Sinkku asuu yksin, jolloin hän voi elääkin kuin sinkku, täysin omin ehdoin.
2 vuotta sinkkuna (sori, eronneena) enkä vaihtaisi tätä elämää mihinkään:
- oma tupa ja oma lupa tehdä mitä lystää ja milloin lystää
- henkinen ja fyysinen riippumattomuus
- voi seurustella kenen kanssa haluaa
- ystäväpiiri on laajentunut
- olen pystynyt toteuttamaan haaveitani
- elintasoni on noussut (!)
- olen onnellisempi ja iloisempi
- tämä vapaus on ihanaa (sanan joka merkityksessä)
ja lisään niihin tekemisiin:
- saa lukea myöhään illalla kirjaa sängyssä ilman, että ukko murisee vieressä valoista
- haaveiden toteutus: ostin oman koiran, jota ei voinut miehen kanssa hankkia, kun inhoaa kotieläimiä
- ei tarvitse riidellä asioista vaan voi tehdä, mitä haluaa
- saa asua, missä haluaa (mies oli paikkakuntasidonnainen)
- saa syödä monipuolista ja hyvää ruokaa, miehen lempiruokia olivat HK:n sininen ja ranskalaiset
- ei tarvitse pitää tv:tä auki, kun tulee urheilua
- ei ole kaljapulloja nurkissa
- ei tarvitse olla hiljaa, kun toinen on krapulassa
Onni ja vapaus. Siinä se.
...ongelma, mutta voit tehdä siitä ongelman. On harmi jos "tuhlaat" elämäsi parhaita vuosia murehtimalla sellaista, jota sinulla ei tällä hetkellä ole. Kannattaa yrittää ottaa ilo irti niistä asioista joita on. Positiivinen ihminen sitäpaitsi vetää puoleensa muita ihmisiä...
nuo kaksi viestiä edellä oli aivan totta,siis oma tupa ja oma lupa jne,minä 2vuotta sinkkuna ja nautin olostani,mutta kyllä se halipula iski nyt kesällä, ja niin löysin rakkaan itselleni.
en vielä vuosi sitten olisi pystynyt suheeseen haavat liian arat ,mutta nyt jo voin ottaa haasteen vastaan ja pettymyksiä jos tulee;
Mielestäni sinkkudessa ei ole mitään hyvää.
Minä olen avollitossa ihanan miehen kanssa ja joka päivä on meillä kuin juhlaa.Ihana jutella toisen kanssa ei asioista,käydä ostoksilla yhdessä(niin,miehenikin on ostoshullu,kuten minä:)),saunoa yhdessä,tehdä ruokaa yhdessä,käydä kyläilemässä yhdessä,rakastella,aamulla on ihan painautua toista vasten ja ihana on toista halia ja pussata.
En,en mistään hinnasta vaihtaisi tätä onnea sinkkuuteen:)
Ihan kiva mutta kysyikö alkuperäinen parisuhteen ihanuudesta? Ei. Jos et tiedä sinkkuudesta mitään niin miksi vaivauduit vastaamaan. Oliko motiivisi kenties herättää kateutta. No, et onnistunut, sorry.
Vapaus tehdä mitä itse haluaa on kyllä etu mutta toisaalta sitä kaipaa myös "ihmissuhdetta" vierelleen. Monista asioista nauttii kun ne saa jakaa toisten kanssa.
Teoriassa voisi olla ihannetilanne jos kaksi sinkkua tai "uusiosinkkua" voisi asua omissa asunnoissaan ja olla yhdessä sekä matkustella silloin kun se sopii molemmille.
Yksinelo voi käydä pitkäksi kun lapset lähtee maailmalle, varsinkin loma-aikoina. Järjestöelämä ja oman sukupuolen kumppanit voivat täyttää ajan mutta esim. juhlapyhinä voi olo jäädä yksinäiseksi.
Pitäisi löytää vain se sopiva kumppani. Miehiä ja naisia on kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä joten omasta kelpaamisesta ei kannata murehtia. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta ei tietenkään kenenkään tarte hyväksyä parikseen ihmistä josta ei pidä. Oma asenne ja henkinen puoli on tärkeintä parisuhteessa. Toiset löytää kumppanin toiset ei, on ikävä totuus!
silloin tällöin, kun molemmille sopii?
Ja mieskö sitten sitoutuu ja on uskollinen/ tyytyväinen saadessaan, vaan silloin tällöin. Vaikka vaan kerran kuussa tai harvemminkin!
Vaikee uskoo tällaseen.
Suomi24:n palstoilla on vaikea keksiä nimimerkkejä, jotka eivät ole jo käytössä. Katsotaan meneekö Elli Ellille läpi. Ellithän vaikuttavat Soneraplazan sivuilla. Olen yksi vakiokirjoittajista.
Minä nimenomaan uskon suhteisiin, joissa tavataan vain joskus silloin tällöin ja syödään rusinat pullasta. Enempää en enää kaipaa.
Yksi pitkä ja vaiherikas avioliitto riittää minulle. Vanhoillislestadiolaisten ryhmäpäätös pitää kutinsa ainakin minun osalta. Sitouminenhaluton olen. Opin sen äsken Me Naiset-lehdestä, jota luin sieltä täältä. Siellä oli monta hauskaa juttua.
En minäkään pidä itseäni sinkkuna. Inhoan koko sanaa. Olen eronnut yh-äiti. Kohta vain eronnut rouva. Lapset ovat lähes aikuisia.
En haluaisi olla nyt jossakin lomamatkalla uuden onnen kanssa. Olen mieluummin kotona lastemme kanssa. Meillä on oikein rattoisaa. Netti soittaa nyt ihanaa imuroitua musiikkia. Mitä lienee.
Tyttäreni on musiikin suurkuluttaja.
En usko, että yksineläminen tuottaa minulle ongelmia, kun lapset lähtevät maailmalle.
Yksinelämisessä on mahdottoman paljon hyviä puolia.
En kaipaa kaljaa kittaavaa, urheiluohjelmia katsovaa ex-miestäni. Rakastan katsoa aamulla Sydämen asialla-sarjaa. Tuollaisella asenteella kaikki elämäntavat nivoutuvat suloisesti yhteen.
Sarjassa Jon isä toipuu aika mallikkaasti leski-elämässään. Hän ei halua olla tyttärelleen vaivaksi vaan lähtee takaisin Kauko-Itään, jossa vietti nuoruutensa.
Ympäristönvaihdos olisi tehnyt minullekin avioeron jälkeen hyvää. Olosuhteiden pakosta juutuin samoihin ympyröihin.
Elleissä juttujani haukutaan jankkaaviksi ja pyöritän samaa levyä.
Minusta tuntuu, että pahimmin saman levyn pyörittäjiä ovat umpirakastuneet paita- ja persetyypit. Ei heistä ole yksineläjiksi.
Toivottavasti parisuhde kukoistaa ja eroa ei ikinä tule. En jaksa tsempata heitä netissä.
Mieluummin autan meitä sinkkuudesssaan viihtyviä.
Katselin aamulla huvittuneena Vesa Keskisen hotelli-juttua. Kuka nainen viitsii lähteä tuollaiseen kitsihotelliin. Krääsän ympärillä nukkuisin huonosti. Samoin Seistämän päivää-lehden juttu oli pakko lukaista luvatta ruokakaupassa. Matti Vanhasen salarakas kahden vuoden takaa yököttää vieläkin. Eipä ihme, että vaimo nosti kytkintä. Miehet ovat sikoja. EVVK.
Mieluummin elän kaurapuurolla yh-äitinä kuin koskisin kepillä tuollaisiin tyyppeihin.
että aikansa kutakin. Elämä voi heitellä yllättävästikin eli jos kykenet hyväksymään ja nauttimaan elämästäsi sekä sinkkuna että vakiintuneena on sinulla hyvin pullat uunissa! Miksi haikailla juuri sitä mitä sillä hetkellä ei ole? Nämä jotka "en ikinä vaihtaisi liittoa sinkkuuteen" tulevat olemaan tosi kusessa itsensä kanssa jos mies lähtee suhteesta. Asennetta pitäisi olla hyväksymään elämäntilanteensa oli se mikä tahansa.
Nauti kaikista niistä asioista joista olet haaveillut ja et ole voinut toteuttaa suhteessa. Anna aikaa itsellesi nyt kun voit! Hoida itseäsi, tee kauneushoitoja, ulkoile, keksi uusi urheiluharrastus, käy viinijuhlilla, matkustele, kuuntele mieleistäsi musiikkia täysillä, pysähdy kerrankin... ajattele tulevaisuuttasi..tee tavoitteita joihin pyrit! Osta sellainen muistikirja, johon voit kirjoittaa päivittäin/viikoittain kaikki asiat joista olet kiitollinen. Opettele hymyilemään useammin ja ole positiivinen. Ihminen, joka on tyytyväinen elämäänsä ajautuu helpommin uusiin suhteisiin kun ihminen josta paistaa läpi, ettei kaikki ole hyvin! Kyllä se uusi suhde osuu kohdalle ennemmin tai myöhemmin... nauti nyt tästä hetkestä!
Hei,
Kiitos hyvästä keskustelusta. Teen niin, että poimin hyvä ideat ja kannustukset ja lähden (taas) siltä pohjalta eteenpäin.
- Minua riivaa edelleenkin jokin tosi ärsyttävä vertailuvimma. Jotenkin koen, että elämä on tehtävä, jossa kaikki rastit on koko ajan yritettävä hoitaa jottei tule jotenkin diskatuksi tai luuserin leimaa otsaansa. No - tällainen järjetön ajattelu (joka jossain takaraivossa tuntuu ajoittain asuvan) tekee tietenkin olon ankeaksi.
Skippaan jotenkin kaikki ne lähipiirin odotukset: jokos on joku näköpiirissä? miten menee? mitäs olet touhuillut? yms. ja alan elämään omaa elämääni.
- Miksi "standardielämää" elävillä ihmisillä on jokin tarve koko ajan tsekata onko erilailla elävä jo vihdoinkin siirtymässä "standardielämään" ja / tai ymmärtääkö nyt aivan varmasti ponnistella riittävästi. Tällainen vain vahvistaa sitä tunnetta, että olisi pikimmiten saatava asiat sellaiselle tolalle, ettei koko ajan olisi selvityksen velkaa tai jotenkin muuten tilivelvollinen muille (siis yksinelämisestä)
No niin: Lähden siitä että olen tässä monimuotoisessa maailmassa ok, jos niin tahdon ja asian ymmärrän.
olla myös itsenäinen sinkku/yksinelelevä. Älä välitä niistä uteluista, Minä olen ollut elämäni aikana useampaa otteeseen sinkkuna. Sukulaiset ja lähipiiri aikansa ovat kyselleet mahdollisista miesystäväehdokkaista ja mitä aiot tehdä esim. juhannuksena. Juhannuksen sanoin viettäneeni erään miehen kanssa. Rauhallista ja leppoisaa, mutta sanoin että no jaa olihan se ihan kivaa mutta tyttöjen kanssa bilettäminen olisi ollut mukavampaa kun silloin tutustuu uusiin ihmisiin ym. eli eivät he enää ihmettele sinkkuuttani kun he näkevät kuinka siitä osaan nauttia ja ottaa kaiken ilon irti :) Päinvastoin luulen että he jopa arvostavat sitä että osaan nauttia oli elämäntilanteeni mikä hyvänsä. Minulla ei ole todellakaan mitään kiirettä vakiintua. Parempi yksin kun huonossa suhteessa :)
korvasta sisään ja toisesta ulos. Ohita kevyesti koko kysymys - tai tee naseva vastakysymys jos vaan pokkaa riittää ;-)
On monta tapaa elää ja kaikki ne ovat yhtä oikeita. Monelle parittomat - ovat he sitten perussinkkuja, lapsellisia, eronneita tai mitä vaan - ovat kova pala purtavaksi. Näillä "standardi-ihmisillä" on polttava tarve sijoitella ihmisiä "oikein" ja "ei-toivotusti" eläviin. Mielestäni se on myös osoitus piilevästä epävarmuudesta siitä, että HE saattaisivat olla sinkun asemassa jonain päivänä...? Tämän päivän parillisesta voi huomenna tulla pariton monellakin tapaa.
Jos muuten "standardi-ihmiset" huomaavat että saavat sinut yhtään kiemurtelevaksi pommittaessaan sinua kysymyksillään se ilmeisesti ruokkii heidän itsetuntoaan? Voivat nuo tyypit olla tosi rasittavia, mutta pidä pääsi pystyssä ja älä päästä heitä henkisesti niskan päälle!
Nauti elämästä kaikkine pienine iloineen sellaisena kuin se tänä päivänä on. Suvaitsevuutta & avarakatseisuutta peliin ja tsemppiä matkaan!
Ollut koko ikäni sinkku, vähennettynä aika, jonka elin
vanhempien luona ja armeijassa samassa tuvassa
15 muun miehen kanssa. Olen hetero.
En ole seurustellut koskaan ja minulla ei ole
lapsia, olen siis sinkku. Sinä et ole sinkku,
sinulla on lapsia.
Olen varmistanut sinkkuuteni sillä, että
asunnossani ei ole kotikukkia ja minulla ei
ole lemmikkieläimiä. Tämä helpottaa paljon
elämää.
Olen myös työtön, jolloin voin käyttää 24 t/vrk
ajastani haluamallani tavalla, mikä todella hyvä
asia. Suosittelen kaikile.
Olen todella hyvän näköinen, mutta en aio
avioitua.
sinkkuus on yksi keino tulla toimeen itsensä kanssa ja kestää se yksinäisyys.Itse nautin, muuten yh äiti,murkkutyttö joka on isänsä kanssa matkalla,viimein itselle aikaa,liikuntaa ja rauhallista olemista