Maailman pienin seksuaalivähemmistö

Miksi jokainen ei saisi olla omalla tavallaan sitä, mitä on? Kaikkihan ovat yhtä mieltä siitä, että naiset ovat kaikki erilaisia, samoin kaikki miehet.

Miksi trans-ideologia edellyttää, että jokaiselle täytyy löytyä oma lokero jatkuvasti kasvavasta kutistuvien identiteettien joukosta. Onko se suvaitsevaisuutta?

Kukaan mies ei voi tietää, miltä tuntuisi olla nainen, eikä yksikään nainen voi tietää, millaista olisi olla mies. Kukaan ei siis voi väittää, että tuntee itsensä vastakkaisen sukupuolen edustajaksi.

Ihminen voi vain tuntea, ettei sovi liian ahtaisiin mies- tai naisihanteisiin. Vastaus tähän ongelmaan ei ole identiteettien tekeminen entistä ahtaammiksi ja ihanteiden muuttaminen entistä vaikeammiksi saavuttaa.

Jos ihminen ei siis koe mahtuvansa oman biologisen sukupuolensa roolimalliin, miten ihmeessä hän voisi sopia paremmin vastakkaisen sukupuolen rooliin. Siihen hänellä ei ole mitään biologisia edellytyksiä.

Miehen ja naisen ulkoisia merkkejä voidaan kyllä leikellä pois, mutta se ei anna aidosti vastakkaisen sukupuolen kehoa. Tällainen mahdollisuus on täysi illuusio.
Minusta vastaus olisi siinä, että kukin saa olla nainen omalla tavallaan ja mieskin tyylillä, joka hänelle itselleen sopii.

Jokaisen tulisi sallia olla oma itsensä ilman leikkauksia ja hormonikäsittelyjä, jotka vain pahentavat ongelmaa: Onhan se hullua, että kun ihminen ei tunne kehoaan omakseen, se muutetaan väkivalloin ja lopullisesti vielä vieraammaksi ilman mahdollisuutta päästä enää koskaan takaisin.

Itse kuuluun maailman pienimpään seksuaalivähemmistöön. Sitä tavataan tällä planeetalla vain yhdestä paikasta, minun ihoni sisäpuolelta. Käytön pronomineja minä ja minä itse.