ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!
Olisikin aika ehkä jo saada Suomeen uusi kirjallisuuden Nobel-palkinto.
Esimerkiksi Pajtim Stavovci (Kissani Jugoslavia, Bolla, Lehmä synnyttää yöllä) saattaisi olla hyvä kandidaatti.
Olisikin aika ehkä jo saada Suomeen uusi kirjallisuuden Nobel-palkinto.
Esimerkiksi Pajtim Stavovci (Kissani Jugoslavia, Bolla, Lehmä synnyttää yöllä) saattaisi olla hyvä kandidaatti.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aleksis kivestä Eino Leinon kynästä lähtenyt runo , on jäänyt mieleeni eräänlaisena muistona kouluajoilta . Runo oli pitkä ja osasin sen ihan ulkoa ja minut laitettiin se lausumaan luokan eteen.
” syntyi lapsi syksyllä jne
Opettaja kertoi hänestä meille , poikia ei kiinnostanut Aleksin elämä, meitä tyttöjä se kiinnosti ja teki surullisesksi .
En muista kaikkia kohtia enää runosta hänen elämästään , ainoastaan sen tunteen minkä se laittoi pienen tytön sydämmeen
Muistan tuon runon..."eli vain syksystä jouluun" se lapsi, kuten niin monet köyhän kansan lapset Suomessa ennen vanhaan, 1700- ja 1800-luvulla.
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
...
Muistan muös kun hön puhui jumalan kanssa siitä miksi oli kuollut niin Jumala sanoi
” Sano Kansas niin kostan ma kuolisi sun ”
Ei ei hyvä suuri on kansani mun, et sille saa sinä kostaa”
Oikein näin muka tilanteen. Sieluni silmin , olin varmaa 10 vuotias ja tottakai siinä iässä vielä otetaan kirjaimellisesti kaikki . Se runo teki todella syvän vaikutuksen lapseen .
Ja muista millä paatoksella sitä lausuin Luokan edessä kädet hiestä märkänä jännityksestä, sillä sen tiesi jo etukäteen että välitunnilla olisivat pojat siitä ilvehtimässä . Mutta opettajista sain kiitost hyvöstä esiintymisestä ! Se tasapainottivat hieman poikien ilkeyksiä 🙂
Taas kone teki kaksi sanaa toisin kun mitä kirjoitin
Sydämeen mahtuu vain yksi ämmä.
Miksi noin raakalaismaiset kertomukset jonkin muun maan sotapakolaisista edustaisivat Suomen Nobelia?
Kaksinkertainen Finlandiapalkinnon voittaja ei edusta mitään maata, kuten eivät mitkään muut Nobelinpalkinnon voittajat. He edustavat vain Alfred Nobelin testamenttiin perustuvia arvoja yksilöinä.
Kyllä niissä se voittajan kotimaa korostuu vahvasti. Itsekkin puhut aloituksessa mahdollisesta SUOM EN Nobel palkinnosta. Sinun vaan pitää aina lytätä muitten sanomana asiat, joilla sitten itse ratsastat.
Mieltä nostattava hetki oli nostaa salkoon aamulla siniristilippu vasten sinistä , aurinkoista syystaivasta, ruskan heku lehtipuissa ympärillä.
Mieleeni on Kiven tuotannosta eniten jäänyt lyyrinen osuus, runot, joista monet elävät laulettuina. Elävänä kaikuu mielesssä isäni mieskuorossa laulamassa "Terve metsä, terve vuori, terve metsän ruhtinas, täss. on poikas uljas nuori, esiin käy hän voimaa täys". Hyvin paljon hautajaisissa siteerattu ja laulettu on "Sydämeni laulu" , "Tuonen lehto, öinen lehto, siell on hieno hietakehto". Sen vivahteikas äännemaalailu , tummat ja heleät vokaalit ja diftongit, pemheät l-konsonantit, hienot luontokuvat ovat kielemme kauneinta ydintä. Seunalan Anna, Eeron nuori herkkä vaimo lauloi sitä lapselleen eräänä kauniina kesäiltana. Oman kuoroni ohjelmistoon kuului "Onnelliset", "Jo valkenee kaukainen ranta ja koillisest aurinko nousee".
Tähän maailman melskeiseen aikaan sopii Timon laulu " Laulu oravasta".
Kammiostaan korkeasta
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans’ monta;
Havu-oksan rauhan-viiri
Päällänsä liepoittaa.
Döbeln ratsasti aukkoja katsellen.
Kenen sonomisia? Paljon on mennyt, menkööt loputkin!
Katsoin Nummisuutarit elokuvan päivällä kun se tuli, onhan se vanhanaikainen mutta idearikas juonenkäänteineen, ja kirja luultavasti monin verroin parempi kuin tuo filmi.
Kilpi ja miekka aikakaudelta.