Vain puolet suomalaisten syömästä sokerista on kotimaista

Sokeriin pitää satsata.

Nyt on taas niin sekaisin munat ja mämmit että ei tiedä mistä virheiden oikaisun alottaisi.

Suomen julkinen talous on velkaantunut, koska valtiolle (ja kunnille) tulee verotuloina vähemmän rahaa kuin mitä käytetään. Jos meillä olisi vielä enemmän tuettua sokerijuurikkaan viljelyä, valtion menot kasvaisivat ja talous HEIKKENISI entisestään. Valtion talous ei parane polttamalla rahaa tappiolliseen maatalouteen.

Sokeri ei ole mikään kriittinen hyödyke. Sen omavaraisuus tai huoltovarmuus on täysin riittävällä tasolla jos puoletkin sokerista olisi kotimaista. Sotaan verrattavassa kriisissä sokeroidut limut ja tikkunekut eivät ole suuri murhe.

Kotimainen tuotanto parantaisi periaatteessa kauppatasetta, JOS sokerijuurikkaan viljelyn tuottaman sokerin markkina-arvo olisi oleellisesti suurempi kuin sokerijuurikkaan viljelyn vaatimat tuontipanokset (polttoaineet, lannoitteet, koneet, myrkyt jne). Mutta kauppase ei ole ongelma, vaan hyvin tasapainossa ennen kaikkea koska Suomen kulutuskysyntä ja investoinnit ovat surkealla tolalla (ja sen takia tuonti alhaista).

Sokerituotantoon pitää ohjata veronmaksajien rahaa.

Ihminen tarvitsee ruokaa pysyäkseen hengissä. Toinen tarve on katto pään päälle. Kummasta luopuisit. Minä en kummastakaan. Minun mielestä kannattaa itsekunkin miettiä elämän perusasioita. Vain palkka on tarpeellinen...ei täysi vatsa eikä kylmä koti. Eli vilu ja nälkä ovat ihmisen perustarpeiden pahakseni.