Yökiitäjän "edes yhdeksi yöksi" lause tuntuu riittämättömältä

"Yökiitäjien tehtävä on etsiä kodittomia ja auttaa heidät pois kadulta edes yhdeksi yöksi."


Toisille 'edes yhdeksi yöksi' voi olla pelastavaa. Ei kaikille.
Vaikea kun voimat ehtyvät kodittomana, on sairas, huumeissa, eläkeläinen tai lapsi, jolloin ei voi toimia onnistuneesti kodittomana. Silloin voi olettaa, että edes yhdeksi yöksi voi auttaa, antaa voimia. Myös jos on aloittamassa kodittomuus taivaltaan, eikä ole vielä oppinut miten asiat toimivat niin voi olla paniikissa, mutta tässä tilassa ei auta muu kuin olla koditon ja oppia tavoille. Jokaisella kodittomalla on oma tapansa olla koditon, millä tavoin hän järjestää asioitaan.


Juuri yhden yön takia avustettavana tuntuu lopulta törkeältä.


Kuvitelkaa kuinka koditon on tehnyt mukavan, lämpimän pesän salaiseen paikkaan. Hän on iloinen, että paikka löytyi ja kukaan ei tiedä sen, koska eivät tule häiritsemään koditonta äimistelemällä turhaan, osoittamalla sormella, ottamalla valokuvia, kutsumalla poliiseja ja vartijoita, joilta ei ole odotettavissa koskaan mitään rakenteellista. Rasittavimmista turhista äimistelijöistä ovat naiset ja vanhat rouvat. Jotkut heistä tunkevat pakolla katsomaan ja osoittelemaan ja vasikoimaan.
Toiset miehet ottavat suhteellisen neutraalisti, koska tietävät kuinka miehisyys ja kodittomuus liittyvät toisiinsa. Moni eläkeläinen mies, joka elää ämmänsä kainalossa sen sijaan on tahallisen ilkeä kaikille muille ja vihainen vasikka. Eläkeläismies elää ämmänsä tossun alla ja vihaa jopa samanlaisia kuin hän itse siis miehiä vain ollakseen puolisonsa paras kaveri. Mies joka saa pillua voi olla myös naisen kaltainen ja palvella naisen tyhmiä motiiveja. Paras mies on köyhä, ei saanut pillua ja elää ahdingossa.


Vieras Yökiitäjä saapuu yllätyksenä ja valolamppua silmiin paistaen kodittoman salaiseen paikkaan. Hän rikkoo rauhan ja tuntee oikeudekseen rikkoa rauhan ja paikan.
Sen jälkeen kun hän on käynyt siellä, ei voi olla varma kuka saapuu hänen jälkeen. Paikka ei ole enää salainen ja koditon vaikka on hyvin hyvin väsynyt, joutuu hakeutumaan uuteen paikkaan.

Toisaalta en ole koskaan niitä Yökiitäjää nähnytkään. Onko uutinen heistä vain myyttiä?

VVA osoitti ennenkin outoja linjauksia, jossa syytti kodittomuudesta koditonta itseään. Järjellisesti on outo ajatus ja vielä ammattijärjestöltä, että koditon ei menisi asuntoon. Jokainen menisi asuntoon, jos asunto olisi tarjolla. Asunto kun on niin monen vaikeuden takana, että sen hakeminen on turhaa. Yhteiskunta on rakentanut palvelun saamisen mahdottomaksi ja se on valtiolle edullista.

Vanha ajatus, että yhdellä kerrostalolla saisi kaikki kertaheitolla pois kadulta.
Käytäntö näyttää, että ei toimi koskaan sillä tavoin.
Välissä on paksua byrokratiaa, joka luo, ylläpitää, kehittää kodittomuutta.

Kodittomuus on ihmisoikeus ja ihmisen arvo aina ihmisen synnyn ajoista lähtien.
On järjetöntäkin poistaa se, eikä byrokratia edes yritä poistaa, mutta ylläpitää.
Ja jonkun on oltava koditon.

Jos kodittoman paikka on pidempiaikainen ja hän luo siitä hyvän kodin niin Yökiitäjän 'edes yhdeksi yöksi' politiikka voi tuntua turhauttavalta. Yleisesti elämä on vääränlainen kodittomana ja voi yleisesti jäädä lyhyeksi, toisin sanoen on hätä kodittomalla, mutta apua loppujen lopuksi saa vain yhdeksi yöksi. Siten koditon voi ajatella, että kun kysymyksessä on kokonainen elämä niin pitäköön itse oman yhden yönsä itsellään. Mikään muutu yhden yön takia tai ei paljon, eikä sen takia kannata tulla häiritsemään.

Valtion työntekijät kaikki haisevat oudolle, sama kuin vankilan vartija haisee oudolle. Se on lukkojen, sääntöjen, rajoitteiden, puutteiden, työnteon, pakollisen työnteon, pakkokristillisyyden, naistoimistotyöntekijän ja kokoaikaisen rahan laskemisen ja ihmisiä valikoimisen haju.

Jos VVA on olennaisin auttaja kodittomilla ja jos suhde VVA:han epäonnistuu, vaikka siinä yhtenä yönä kun päätti saapua paikalle, niin siitä syntyy sellainen tunne, että eletään lopun aikoja eikä apua ole olemassa. Silloin jääkin helposti seuraavalla kerralla pois yhteisriennoista.
Lisäksi Pasilassa on tuttua kaupungintoimisto kuria, joka heittää niin kuin Tripla hädässä olevat pois silloin kun ihmiset tarvitsevat jotakin. Italiassa heitetään pihalle pelkästään väärän pukeutumisen takia, joten Suomella on kasvamisen varaa eriarvoisuuden kehittymisessä ja kodittomilla on varaa oman lainsuojattoman kodittomien leirin rakentamisessa. Oli puhetta, että valtio antaisi kodittomille maita, jossa saa elää kodittomana, jos tavallisessa kaupunkitilassa ei saa olla koditon.