Ulkopuolisuus ja yksinäisyys voi satuttaa ja jopa sairastuttaa.
Miksi ihminen voi huonosti ilman toisia ihmisiä ?
Miksi ihminen tarvitsee toisia ihmisiä elääkseen hyvää ja merkityksellistä elämää ?
Minkälaisia ajatuksia sinulla on "lauman" tarpeesta ?
Miksi ihminen voi huonosti ilman toisia ihmisiä ?
Miksi ihminen tarvitsee toisia ihmisiä elääkseen hyvää ja merkityksellistä elämää ?
Minkälaisia ajatuksia sinulla on "lauman" tarpeesta ?
Vastaukset 247
Vanhimmat
Ihmislapsi on kauan avuton, hän on täysin riippuvainen hoivasta monta vuotta.
Totta hoivasta ,mutta sitä ei kaikilla ole esim. Jos Äiti kuolee synnytykseen tosin tänä päivänä harvinaista ..Ja siitä jää ikuinen rauma ja ulkopuolisuuden tunne ja tekee sakissa entistä pahempaa ,tunne ettei kuulu porukkaan niissä kun on oltava mukava teeskentelijä ei kiitos
Trauma syntyy myös siitä, vaikka äiti eläisi, mutta ei osaa hoivata, huolehtia eikä helliä.
Tätäkin on tapahtunut, voi jääsdä ilman äidinrakkautta, vaikka äiti on.
Kyllä sitä tapahtuu aivan liikaa. Vieläkin, vaikka tietojen ja käsityskyvyn pitäisi olla eri luokkaa kuin joskus aikoinaan.
Vauva on avuton, se ero on ihmisen ja muiden elollisten välillä.
Älä yleistä. En tarvitse laumaa ainakaan. Laumoissa yleensä tyhmyys tiivistyy.
Lauma on sellainen sanonta, tai vertaus. Yhteisöt on ihmismasilmassa. Perhe, suku, kunta, valtio. Me kaikki tarvitaan niitä.
Juuu-u, ymmärsin kyllä. Heh.
Minne sinäkin kirjoituksesi sitten rustaisit jos ei olisi ihmislaumaa jolle rustata?
Täällä on helppoa kirjoitella ja kertoa oma juttunsa, kun kukaan ei ole läsnä konkreettisesti.
Moni yksinäinen kirjoittaa päiväkirjaa. Siihen ei paljon seuraa tarvita.
Kun pandemia alkoi, olin juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle,
enkä ollut ehtinyt saada uusia sosiaalisia kontakteja. Olin eristetty
muusta maailmasta.
Siihen alkoi tottua ja nyt olen tottunut niin hyvin, että tänään olen
ollut eristyneenä 2025 päivää, n. 5½ vuotta, aivan vapaaehtoisesti.
En ole tavannut muita ihmisiä kuin ostoksilla käydessäni tai arvaus-
keskuksessa tai sairaalassa käydessäni.
En ole voinut näin hyvin koko elämäni aikana aikaisemmin.
Olen aivan turvallinen ja nautin jokaisesta päivästä.
Kun katsoo menoa Suomi24:llä ja nähnyt, että vaikka kirjoittajilla on
seuraa, niin seura ei näytä olevan hyväksi kaikesta riitelystä päätellen.
Monelle tekisi hyvää olla itsensä kanssa kahden jonkin aikaa ja aja-
tella, mikä tässä elämässä on tärkeätä juuri omalle hyvinvoinnille.
Joku sinulle sen ruuan tuottaa, myyntiin tarvitaan ihmisiä. Joku hoitaa sinua terveyskeskuksessa. Jostsin saat lämmön asuntoosi ja kai sinulla jotain sukua on joita mäet joskus. Kuolisit jos yksin pitäisi pärjätä.
"Kuolisit jos yksin pitäisi pärjätä."
Luulen, että meillä on kuolema edessä, vaikka olisi minkälainen lauma tahansa
ympärillä. Niin sinulla kuin minullakin.
On tuntunut vuosien varrella siltä, että lauma tarvitsee minua enemmän kuin minä laumaa.
Joskus se on niinkin päin. Mutta sitten kunj os jostain syystä menettää laumansa, niin huomaakin, miten paljon sitä kaipaa.
Kyllä, ihmiset viihtyvät ja menestyvät pääasiassa laumoissa. Mutta on aina ollut niitäkin, jotka viihtyvät yksin. Tulee erakkomunkit, autistit jne. ensimmäiseksi mieleen.
Suosittelit kutsua joulupöytään erakot ja autistit. Miksi, koska tiedät heidän viihtyvän yksin?
On kuitenkin mukavampi elää yhteydessä ihmisiin ennenkuin se kuolema tulee.
Olen ehdottomasti "ihmishakuinen".
Yksinolostakin olen nauttinut, mutta silloin oli vaihtoehtoja.
Yksinolo oli vapaaehtoista.
Nyt se on lähes pakko,
kun ei läheisiä eikä ystäviä enää ole ja se tuntuu kamalalta.
Tuntuu, että maailmani pienenee ja aivoni ja ajatteluni surkastuvat
kun ne saavat niin harvoin mitään virikkeitä.
Kaipaan valtavasti vuorovaikutusta ihmisten kanssa
sekä kevyttä rupattelua että syvällisiä keskusteluja.
Silloin tunnen olevani elossa ja voin henkisesti paljon paremmin.
Olen siis "laumalaama" :)
Laumassa voin hyvin.
Yksinäisyys ei sovi minulle. Tuntuu, että koko identiteettini katoaa,
kuin olisin "orpo piru maailmalla" :)
Haluan kuulla mitä ihmisillä on kerrottavaa, haluan itsekin puhua
ja tulla kuulluksi.
Ihmiset merkitsevät minulle paljon
ja haluan itsekin merkitä jotain jollekin ihmiselle.
Se antaa tunteen, etten ole ihan turhan panttina tässä maailmassa.
Hieno krjoitus, itsessäni on samoja piirteitä.
" Tulee erakkomunkit, autistit jne. ensimmäiseksi mieleen."
Meillä jokaisella on oma sisäinen maailma.
Ulkoisesti voi olla ihan erillainen.
En ole munkki enkä autismi, mutta viihdyn erittäin hyvin yksin.
On tullut elämän varrella niin paljon lunta tupaan, että ihmisiin on luottamus ja kunnioitus mennyt.
Nuo mainitsevasi ryhmät elävät kuitenkin yhteisöissä.
Autisti ei viihdy yksin, mutta hän rasittuu sosiaalisissa tilanteissa neurologisen poikkeaman takia. Ei pidä noin umpimähkään heitellä oletuksiaan vaikeista asioista.Erakkous voi liittyä traumoihin, ei oma valinta.
(Eremiitin elämästä...)
Jos on elänyt vuosikymmenet melkein kello kourassa, stressannut
ja liikkunut paikasta toiseen, tavannut ihmisiä, tavattoman paljon
ihmisiä, ollut sosiaalinen, niin uusi vapaus koitti eläkkeelle siirtymisen
mukana.
Mikä ihanuus, minä hallitsen jäljellä olevaa aikaani eikä aika minua!
En käyttänyt edes kelloa pitkiin aikoihin eläkkeelle päästyäni, muuta
kuin jos oli joku aika varattu, niin silloin pidin ajasta kiinni.
Muuten elän "kuin pellossa", omassa aikataulussani.
Ne virikkeet, joita en voinut käyttää silloin kun paiskin töitä, ne täyttävät
nyt elämäni ja aika kuluu kuin siivellä. Elämä ei voi tulla paremmaksi!
Niin hyvin kirjoitettu 👍
Mistä me voimme tietää kuka on vapaaehtoisesti yksin ?
Niinhän se on monesti että luotto menee kanssaihmisiin ,kun huomaa että ei ole oikein merkinnyt kenellekkään mitään.yksi ystäväni sanoi ennen kuolemaansa että
” halusin vaan hyvää Mutta omaiset eivät sitä,ymmärtäneet , vaikka rakastin heitä sydämmeni pohjasta”
hän lähti yhtä yksin kun oli elänytkin , hän halusi niin paljon yrittäen olla mieliksi ja ymmärtää niitäkin jotka vääryyttä tekivät . Töissä aikoinaan oli hyvin pidetty ihminen mutta nekin työkaverit olivat jo poistuneet ennen häntä.
Joten sillon; ajattelin että on sanottava jos pitää jostain ihmisestä , se ei ole liehittelyä , on saatava sanoa myös miksi arvostaa sitä ihmistä
Eräs sukulainen sai tietää että elinpäivänsä olivat vähissä hän soitti ja sanoi että haluaisi kertoa erään asia miten hän on aina tuntenut mutta ei ole uskaltanut sanoa. Sovittiin aika jolloin menisin häntä tapaamaan , en ehtinyt ajoissa , ja en saa koskaan tietää mitä hän olisi halunnut kertoa . Hön ei ollut lauma ihminen vaan eli omilla tavoillaan joskin aika vanhan aikaisilla, vaan se sopi hänelle ja pärjäsi hienosti siten .
Siksi on tärkeää että ilmaisee asioita, mitä on miettinyt , sillä yhtä äkkiä voi elämä loppua..
Lauma tai yksinolo ovat kaksi asiaa joista jokainen saa valita mihin kuuluu ,yksin oleminen silloin kun siinä viihtyy itse ei ole pahasta ainoastaan pakotettu yksin oleminen kuolettaa
Ihana kuvaus sinulta 👍
Jos on pettynyt yhden tai kahden ihmisen suhteen maailmassa on paljon
toisenlaisiakin, ei kannata tuomita kaikkia.
Tuskin moni on vapaaehtoisesti yksin.
Nunnat ja munkitkaan eivät ole.
Heillähän on yhteisönsä luostareissa.
Hmm.Valta on minun johtajani ja sana on minun paimeni ja raha on minun vartijani,sillä olen laumasieluinen.....
Vaikka sinun ympärilläsi olisi viisi viisasta ja kuusi lääkäriä niin kuolemaa ei voi opiskella eikä pidätellä,sillä se on kaikille samanlainen mutta niin erillainen.
Siitä että hän nauttii yksinäisyydestään.
Jos anonyymi 15.10. klo 19.29.02 osaa lukea, niin huomaisi että hän sanoi tapaavansa ihmisiä vain ruokakaupassa ja terveysasemalla asioidessaan.
Jokainen ihminen on vajavainen ja voi pettyä tai pettää
Ihanaa olla yksin ja aivan vapaaehtoisesti!
Voin tulla ulos kuplastani, milloin haluan, ja palata takaisin
omaan rauhaani, milloin haluan.
Armeijassa mentiin kuin sonni lauma, pitäisikö ottaa huomioon lauma mikä ihmeen lauma.
Puolue sidonnaiset menee kun ylhäältä tulee käsky, itse tietoiset ajattelevat pärjään omin nokkinen.
Vaikka ajatteleekin itsenäisesti voi kaivata ihmisiä.
Armeija on eräänlainen sopeuttamisleiri ?
Puolueitten manipuloimat on luku erikseen.
Sitä voi ymmärtää vain siltä pohjalta,
että ihminen on hyvin yksinäinen tai syrjäytynyt,
kun ehkä kommunikaatiotaitojakaan ei ole.
Hän voi ehkä tuntea kuuluvansa johonkin joukkoon,
kun on samaa pataa jonkun puolueen muitten kannattajien kanssa.
Outo ilmiö kyllä,
ettei ihminen osaa ajatella itsenäisesti,
koska on puolueen manipuloitavissa.
Sitä mikäkin olen miettinyt , ehkä tunne että ihmisiä on lähellä antaa jonkinlaisen turvallisuuden tunteen , vaikea sanoa.
Mutta noin itsestäni huomaan että jos vaikka lastenlapsi tulee iltaa viettämään ja istuu muutaman tunnin niin sitä voi hyvin silloin,
kun naapuri soittaa ja kysyy mennäänkö kauppaan yhdessä niin ne kauppa reisut ovat miellyttäviä
Töissä oli aina työkavereita paljon ja muutamia työmuotoja tehtiin kaksittain , joten kun jäi eläkkeelle niin tuli yksinäisyys, ensin sitä kaipasi töihin kovasti , sillä pidin todella työstäni . Luulen myös että sitä kaipaa laumaa ympärillään siksi että voisi keskustella jonkun kanssa , sillä sekin on tärkeä osa elämää.mikä sen kivempaa kun ratkoo jonkun ystävän kanssa maailman ongelmia ja pitää pitkiä keskusteluja kaikista mahdollisista aiheista . Niin se varmaan on että ollaan ns laumaihmisiä . Nyt kun ollaan iäkkäitä niin parhaat kaverit ovat kuolleet yksi toisensa jälkeen , kun elivät niin ei ollut koskaan yksin, toisinaan heitä kaipaa niin että ottaa sydämmeen asti kipeää..
niin että luulen että minulle sopisi ihan hyvin palvelutalossa asuminen seillä on elämää koko ajan ja ihmiset eivät ole multisairaita edes , joten siellä olisi lauma koossa ja iltapäivä kahvit juodaan kaikki samassa salissaja juttu luistaa .
Sekin on yksi asia kun rokotetaan niin saa lauma suojan jos tarpeeksi monta on rokotettu siinäkin on lauma keskeinen asia
Tällä iällä turvallisuudentunne on yksi tärkeä asia laumaan kuulumisessa,
kun ei enää ole juuri ketään kehen tukeutua. Yksikin ihminen on tärkeä.
Olen ollut käsityksessä, ettei palvelutaloihin pääse ennenkuin on niin
huonossa kunnossa, ettei kolmen kotihoidon käynnin turvin vuorokaudessa
pärjää.
Olen lukenut kuinka huonokuntoisia ihmiset ovat päästessään vihdoin palvelutaloon.
Yli 90 prosentilla on eri asteinen muistisairaus, että elämä palvelutalossa ei mitenkään innosta. Ei siellä juttu luista.
Näin myös kertoivat kaksi monisairasta sukulaistani, jotka joutuivat
palvelutaloon. Heillä ei ollut muistin kanssa vielä suurta hämmennystä,
mutta suurimmalla osalla oli.
Jos jonkun kanssa höpötät hetken hän ei sinua muista koskaan tavanneensa
muutaman minuutin päästä eivätkä ne höpöttelyt olleet mitään todellista
keskustelua.
Jotkut olivat rollaattorinsa koko ajan ovella lähteäkseen kotiin.
Ehkä he uulivat olevansa kylässä jossain.
Lauma on mielestäni hyvä vertaus ihmisten välisille suhteille. Susilaumassa on hierarkiansa, vahvin ja kokenein yksilö johtamassa. Laumassa huolehditaan kaikkien ravinnon saannista, jälkeläisten kasvatuksesta ja turvallisuudesta. Siinä on erikoistumista eri tehtäviin kykyjen ja ominaisuuksien mukaan. Ihmisissäkin on yksinäisiä susia, oman tiensä kulkijoita joko omana valintana tai syrjäytyneinä.
Puhutaan viiteryhmistä, joihin samastuu ja joiden arvot jakaa. Mainonnassakin käytetään hyväksi tätä piirrettä. On kiinteitä pysyviä ryhmiä, kuten perhe ja lähisuku, meidän porukat puhumme usein klaanista. Ystäväpoppootkin voivat olla hyvin pysyviä ja jäsenet solidaarisia toisilleen, muutama entinen lapsuusystävä ja opiskelukaveri on yhä kuvioissa. Työ- ja harrastusryhmät ovat vaihtuvampia, ja moni valtsee harrastuksen juuri yhteisöllisyyden takia, itse olen pitänyt aina kuorolaulusta ja jumpparyhmistä.
Laumaan kuuluminen tuo paitsi turvallisuutta. auttamista, välittämistä , myös hauskanpitoa, asioiden jakamista. Whatsapissa minulla on muutama viiteryhmä, kätevää kerralla jakaa kuvia ja kuulumisia. Kun oma äitini kuoli, vielä vuosi sen jälkeen olin tarttumassa puhelimeen, kun halusin kysyä neuvoa, ennen kaikkea halusin jakaa onnellisia tapahtumia ja mukavia sattumuksia hänen kanssaan.
Kyllä minäkin enimmäkseen viihdyn ja voin hyvin laumassa ja pidän tiimityöstä. Mutta kyllä pitää saada myös omaa aikaa ja tilaa.
Minusta on aina kiva ja mukava jos on kaveri olemassa,
mun kaverit ovat kuolleet
nyt on vain noi jälkeläiset eikä ne korvaa samanlailla kaveria
kuin muuten olisi suurinpiirtein saman ikänen kaveri olemassa.
Olemme erilaisia. Toiset ovat sosiaalisempia kuin toiset.
Jotkut ovat jo pienestä lapsesta asti olleet yksin, ovat oppineet pärjäämään ilman muita, tai lähinnä: mahdollisimman vähän muihin tukeutuen. Aivan yksin eläviä erakkoja on melko harvassa, mutta näitäkin löytyy.
Ehkä synnymme kaikki "laumaeläimiksi" mutta kova elämä jakaa meitä eri tavoin kehittyviksi jo pienestä pitäen.
Itse tarvitsen "muita" varsin vähän, esim. tämä netti korvaa hyvin mahdollisen keskustelukumppanuuden. Melko harvoin olen yhteydessä eläviin läheisiini, mutta joskus kylläkin.
Olen huomannu pitkä elämäni aikana
yhteiskuntamme on muuttunu tradikaalisti,
esm. entisellä synnyinseudullani
omalla paikkakunnallani vaikka on maalaiskylä suomen sydämmessä
niin naapurit ei tunne toisiaan kuten ennen
sota aikana
ja sen jälkeen oli hyvin tiivis kyläyhteisö olemassa, koko kylä naapurit auttoi kaikessa toisiaan,
esm peltotöissä, heinän kerruussa, syksyllä kun viljaa puitiin, ym.
sen jälkeen kun suuret ikäluokat muutti työnperässä kaupunkeihin ja ruotsiin,
mallaki on tapahtunu valtava muutos suomen kultuurissa,
nyt viimenen kuulemani " juoru " kuului jotensakki näin,
sen oma lapsuuteni kotitilan ympristössä naapurit ei tunne toisiaan ,
jotkut ovat kasvattaneet tiheän aitapensaaki erottamaan talot ja tilat toisistaan,
ettei vain vahingossakaan olla toistensa kanssa tekemisissä ,
eivätkä tiedä kuka asuu viereisellä tilalla, huh,
jotain kummaa on yhteiskunnassamme tapahtunu,
kun erakko elämä houkuttaa enemmän kuin yhteisöllisyys ,
miettikääpä mitä on tapapahtunu ja miksi !!!!?????
Siinä onkin miettimistä!
joooo on siinä miettimistä
itsekki olen mieluummin erakko kuin jossaki yhteisössä " tappalemassa " oikeusistani ja panettelujen vyörystä,
meillä oli ihana työporukka vielä 1960 -1970 vuosina tuökavereit lähes kaksisataa, kaikki oli ihanaa kavereita keskenään, sitten vuonna 1970 keksittiin ammattiyhdistys likkeet meidänki työpaikalle,
jopas alkoi SAVUSTAMINEN ja toisten työkavereitten panettelu
se oli todella hirvittävää aikaa, moni varsinki luottamusmiehet sanoutu irti työpaikoilta
kaikki ihania rehellisä ihmisiä mutta työ ympäristö muuttui helvetiksi,
kehenkään ei voinu enää luottaa ja panettelu juorut meni johtajistonki korviin se vaan pahenti tilannetta,
TAI toisaaltaan se oliki senaikaista politiikkaa, työnantajat HYÖTYI SUURESTI kun työntekijät vaihtui tiheään,
se oliki sen aikaisen yhteiskunnan tarkotus
MUTTA päättäjät ja johtoryhmät eivät ajateleen sen piiiiiiiitkä aikaista vaikutus yhteiskuntaamme,
väitän erakko yhteiskuntamme on seurausta noista polittisista vaikeista ajoista,
miettikääpä te viisaamatki tarkaan
kuinka politiikka voi vaikutta työyhteisöihin todella vaikkeuttaen henkilökunnan psyykkistä elämää,
väitän edeleen
KEKKOSEN AIKAKAUSI oli työyhteisöjienki kannalta parampaa aikaa kuin nykyinen vastakkainasetteleva demokrataia,
tämä vastakkain asettelu luo ERIPURAA kaunaa, panettelua ja ja juoruja
työpaikoille,
todella tympii kun MUKA näitä vaikeuksia ei nähdä yhteiskunnassamme !!!!????
Kekkosen aikaan kaikki oli paremmin. Muistan kuulleeni Kekkosesta ja Paasikivestä jo ennen kouluikääni (1950-luvun loppua). Kuulin jo ennen kouluikääni niin monista asioista, sisällissotaa myöten, että jätti ikuiset jäljet.
Oli ongelma mikä tahansa, kun "Kekkonen hoiti asian", oli kaikki hyvin ja rauha maassa.
Lapsena partiomarssilla, Pressanlinnan porttia ohittaessa, näytin kunniaa Kekkoselle ja Kekkonen meille. Olin mukana Kekkosen hautajaisissakin. Seisoin valtavassa yleisössä jossain Marskin patsaan paikkeilla. Myös Tamminiemen museossa vieraillut. Kuulin myöhemmin, ettei Kekkonen ollut täysin hylännyt Tamminiemeä vaan teki siellä töitä edelleenkin: jos joku hölmö astui yllättäen hänen työhuoneeseensa, kääntyi hän kiukkuisena tuolillaan, laittoi sormen suulleen ja sanoi: "Shhh!"
"itsekki olen mieluummin erakko kuin jossaki yhteisössä " tappalemassa " oikeusistani ja panettelujen vyörystä"
Ikävää, jos olet tuollaista joutunut kokemaan.
Ehkä se on poikkeus ?
Nokkimisjärjästys se on kanoillakin ja heikon ja nuoren uroksen karkoitus on eläinkunnan laumoillakin...
Alä huolehdi, sillä poikkeus vahvistaa säännot.
kyllä se on ollu yleistä myöhemipnäki vuosikymmeninä
ei tarvi kuin muistella erään sdp :n politikon rouvan kokemuksia, vaikka oli johtavan politikon rouva joutui savustuksen kohteeksi oman työnantajansa taholta,
syytä en muista tarkemmin mutta kyseessä oli työpaikka kiusaaminen ja suomen polittiikka,
siis työpaikat meni erittäin riitaisiksi
tanana päin puhumiseksi, selkään puukottamiseksi, aina joku oli savustuksen kohteena, ja syynä on yksistään politiikan vastakkainasettelu politiikka,
sdp.n syytä kaikki että työpakoille ilmestyi työpaikka kiusaaminen ja toistensa savustaminen pois töistä työttömyyteen,
sdp nimittäin hyötyyyyyyyy edeleenki suurista työttömyys määristä,
kyllä
KEKKOSEN aikautta ON TODELLA SUURI IKÄVÄ ,
kaikilla oli turvattu työpaikka neljäkymmentä vuotta työeläkkeet tiedossa,
ja työpaikka rauha kaikilla,
kaiken sen tuhosi SDP politiikallaan,
Ihminen tarvitsee jo syntymästään lähtien toisia ihmisiä, muutoin hän ei ymmärrä olevansa olemassa. Me peilaamme ajatuksiamme toisiin ihmisiin, ja muodostamme myös osittain minä -käsityksen sen perusteella millaista palautetta saamme toisilta ihmisiltä ja miten he meihin suhtautuvat.
Se, kuinka paljon ihminen tarvitsee toisia ihmisiä "elääkseen hyvää ja merkityksellistä elämää" on tietenkin yksilöllistä, joku tarvitsee vain vähän ja joku on täysin riippuvainen toisista ja toisten mielipiteistä; ei muuten hyvä tämäkään.
Olisi hienoa, jos jokaisella olisi se oma "lauma" eli joku tärkeä ja läheinen ihminen. Yksi tai useampi.
Muut ihmiset eivät peilaa totuutta meistä, vaan ainoastaan omia käsityksiään meistä.
Näkeehän tämän selvästi näilläkin foorumeilla kun "toiset" kirjoittavat "meistä". Eivät he meistä = minusta ja sinusta kirjoita, vaan tuovat julki omaa itseään, omia ajatuksiaan minusta / sinusta.
Mutta se ei ole totuus meistä, vaan totuus hänestä ja hänen ajatuksistaan.
"Totuus" on katsojan silmissä!
No tuskin. Totuuteen toisesta tarvittaisiin pääsy sen toisen ihmisen kallon sisäisiin ja sinne sinä et pääse.
ihmisen käyttäytyminen antaa hyvin kuvaa ihmisestä.
Sieltä "kallon sisältä" se käyttäytyminen lähtee.
Mutta silti totuus piilee historiassa ja ihmiskunnan sydämmessä.
Ihmiset käyttäytyvät, miten käyttäytyvät eikä käytöksestä voi lukea kaikkea, mitä korvain välissä liikkuu. Et tunne etkä tiedä ihmisen mennyttä etkä nykyistä kaikkineen, etkä siis myöskään sitä, millaiset jäljet kaikesta eletystä häneen on jäänyt. Ne ovat sisällä eivätkä näy ulos, ellei niitä ääneen kerrota.
Ihan totta käytöksestä ei todellakaan; lukea kaikkea
Esim narsisti , hän antaa itsestään kuvan scharmikkaasta ihmisestä Ja uusi tuttavuus sanoo aina hänestä ” voi miten ihana ihminen , ja rehellinen” ja hänkin tulee muuttamaan käsityksensä aika lyhyen ajan tutustumisesta. Vaikea sitä toisten on mennä sanomaan että älä usko tuohon ihmiseen Koska siinä vaiheessa kun ihminen on vielä lumoissaan narsistin ihanaan ihmiseen ei hän ei uskoisi totuutta . Täten ollen ihmisen käytös ei suinkaan aina anna totuuden mukaista kuvaa ihmisestä Narsistit ja psykopaatit osaavat valita sen käytöksen mikä kokevat sopivaksi mihinkin tilaisuuteen .siis narsisti ei ole se mukava perus ihminen luonteeltaan. Ja kaukana rehellisyydestä .
Joten totuutta ei todella näe aina käytöksestä ,
Ihmisten lauma on nimeltään "yhteiskunta"
Hmmm. En nyt sanoisi noinkaan.
Ihmiset ovat yksilöitä, itseasiassa emme ole lauma. Paitsi itse aivojaan käyttämättömät laumasielut, tietenkin.
Yhteiskunta-järjestelmä ei myöskään edusta kaikkia yksilöitä, vaan näennäisesti vain n. 51+ % ihmisistä. Tämän, n. 51+:n väitetyllä valtuutuksella tosiasiallisesti meitä hallitsee pieni mutta määrätietoinen harvainvalta. Se erottaa valtuutuksistaan vain määrätyn pienen osan, jopa keksii sellaisia ilmasta, luoden niistä pääasian.
Muut, toisin ajattelevat, työnnetään varjoon. Vaiennetaan.
Jos on tarpeeksi fiksu ja osaava, ei alistu vaiennettavaksi. . Eläinlaumassakin on yksilöitä, mutta jotkut asiat on järkevintä hoitaa yhdessä. Demokratialla asiat hoituu.
Aloittaja tarkoittaa eri asiaa.
Yhteiskunta on virallinen organisaatio, ei lauma. tai ryhmä.
Niinhän se usein on.joissain tapauksissa on lauma välttämätön , joissain ei.
Ajattelin , pohjois Sentinelin saari , jossa pieni heimo asuu eristettynä maailmasta. Nämä ihmset ovat lauma ihmisiä jotka tarvitsevattoisiaan , saareen ei saa kukaan mennä, ovat jousipyssyjensö kanssa valmiina ampumaan jokaisen joka lähestyy saarta.älauma hoitelee yhteistoiminnassa kaiken keskenään lapsia syntyy ilman sairaanhoidon mahdollisuutta olla mukana, kukaan ei tarkasti tiedä montako heitä on enää jäljellä , siis ovat lauma
Siitä on kauan kun eräs pappi yritti päästä saareen , hän sai nuolen sysömmeensä välittömästi, häntä oli varoitettu vaan luuli että hön pärjää aiihen mihin kukkaan muu ei ollutpärjönnyt nimittäin saada nähdä saari asukkaikseen. , ei onnistunut henki meni.
Muistaakseni tämä saakin rauhoitettu niin ettei sinne saa kukaan edes yrittää . Näin on eräänlainen lauma omillaan
Laumat ovat aina karttaneet toisin ajattelevia. , kaikkie pitäisi laumaihmisten mielestä olla samanlaisia , jopa perinteet mitä kansalla on .
Kysytään itse selvänä, asiana ” oletko jo tehnyt joulun kotiisi” se tavallinen kysymys työpaikoilla. , eikä ajatellaedes sitä että kaikki eivät edes vietä joulua.
Iäkkäiden tulisi käyttää tiettyjä vaatteita ettei erotu lainasta. Jos ei käytä niin on kummallinen , siis itsepäätös valta pienistäkin asioista yritetään. kallistaa pois . Jopa mielipiteet tulisi olla laumalle tyydyttävät , lauma yrittää sekaantua yksityisen ihmisen päätöksiin. Verukkeilla että näinhän asiat on aina tehty , kehitystä ei saa tapahtua, siis lauma on hyvä sille joka menee lauman sääntöjen mukaisesti . Siksi pidän ihmisistä
Jotka ovat omina itsenään , uskaltavat olla laumasta eroittuvaisia ja tehdä asioita kuten he ne näkevät niiden olevan oikiein
Korjaus laumasta eikä lainasta
Lauman rikkaus on juuri erilaiset yksilöt ja heidän erilaiset vahvuutensa, joita käytetään yhteiseksi hyväksi. Jokaisella on vapaus olla juuri oma itsensä. Mutta toki laumoja on erilaisia kuten yksilöitäkin.
Yksi tekee yhtä ja toinen toista ja kolmas jotain muuta; jokaiselle on siunautunut joku työ, josta joku työn teettäjä saa hyötynsä. Kukaan ei osaa kaikkea ja kaikki tarvitsevat "kaikkien" apua.
Jos on jossakin joku, joka ei tarvitse muiden apua, niin hänestä kirjoitetaan lehtiin.
Ihanko totta? Eikö tämä maa ole demokratia. Ovatko asiamme hoituneet? Tai ehkä se on kiinni siitä, mistä kolkasta katselee.
En allekirjoita. Yhteiskunta sisältää paljon muutakin kuin ihmisten välisen
henkilökohtaisen laumaelämän.
"kaikkie pitäisi laumaihmisten mielestä olla samanlaisia"
Jos noin ajattelet, et ole ymmärtänyt "laumaeläin" ajatusta.
Ajankulku on erkaneevaa eikä lauma tee senkään suhteen sielustamme poikkeavaa...
Woi olla, mutta yhteiskunta olemme me kaikki ihmiset yhdessä.
Et enää ymmärrä asioitten eroa.
Naislauma - jo ajatuksena kammottava. Kaakatusta, kateutta, selkään puukottamista. Ei kiitos.
Valitse kivempi ryhmä!
Jos sinun "laumasi" on sellainen älä yleistä.
Anteeksi mitä?
Minä kuulun mukavaan naisporukkaan, johon kuvauksesi ei sovi lainkaan.
Kylläpä sinä kuulut kummalliseen naislaumaan!
No ei välttämätä ihan niinkään ole kuten sen kuvaat. Olen aina tehnyt töitä naisvaltaisessa työpaikassa , osa naisista oli mukana sijoittamassa osakkeisiin siis silloin jutut olivat hyvin matemaattisia Muutama oli vahvasti mukana politiikassa ,joten keskustelivat kahvitauolla mitä milloinkin oli suunnitteilla ja miten muut puolueet sen näkivät, siis ihan asiallisia juttuja
Suunniteltiin usein muutoksista työnteosta miten sen saisi joustavammaksi , ja mistä voisi säästää kun joskus tuli ylemmiltä tahoilta. Ukaassit että on säästettävä . Joten ei kukaan kadehtinut toisiaan , miksipä olisikaan oltiin kaikki samassa veneessä. Siis en tiedä mitä se kaakatus on mistä kirjoitit. Jos menet ainoastaan palstan kateellisista kaakattaviata niin se on ainoastaan hyvin hyvin pieni ryhmä ihmisiä , ja syytkin osaa nähdä kateuteen ja kaakatukseen .
Harvoin sellaista sattuu valistuneiden ihmisten kesken , monilla naisilla on sisarus tunne toisiaan kohtaan , siis saavat olla ihan sellaisia kun ovat ,ilman lauman painostusta , kunnioitus toista kohtaan pidetään aina mielessä , siksi ei synny niitä riitojakaan työpaikalla
Kateus on turha tunne eikä anna normaalille naiselle yhtään mitään, siitä pitävät ainoastaan huolen ihmiset jolla on huono itseluottamus . Ei omillaan pärjäävät naiset
Juuri niin! Ilkeään naislaumaan kuuluminen on kauheata.
Käyttäytyisivätköhän naiset paremmin toisiaan kohtaan, jos
olisi pakollinen armeija naisillekin? Siellä oppisi kuria ja itse-
hillintää ollessaan toistensa kanssa tekemisissä.
Olisi varmasti terveellinen kokemus koko naislaumalle.
Ovatko kaikki miehet oppineet aremijassa kuria ja itsehillintää ?
Kyllä niistä pahimmat höyryt pidetään omissa nahkoissaan.
Hmm.Seireenin kutsu aiheuttaa karvasissa sormieläimissä jo hieman liikehdintää....
Voihan sitä aikaansa kuluttaa puhumalla laumasta, mutta susilauma vain tulee mieleeni.
Ihmiset ovat ryhmä, tai joukko, perhe, suku, en ole koskaan kuulunut laumaan.
Jalkapallossakin on joukkueet, ei laumat.
"Aatteeppas itekki!"
Pysyn pois laumasielujen joukosta
"Aatteleppas itekki!" joku tarvitsi ällää sanastani:)))
Laumasielu on ihan eti asia kuin lauman jäsen. Ja se lauma on vain metafora!
Ei herttileijaa !!! Äly hoi ! Kirjoitat ihan eri asiasta.
Ei "laumassa" viihtyvä ole sama kuin laumasielu. "Laumassakin" jokainen on yksilö.
Ai jaaa, miksi laumat sitten sekoilevat, räyhäävät, riehuvat, pahoinpitelevät, tärväävät, tappavat, terrorisoivat ... yhdessä. Tunnetko sanonnan: laumassa tyhmyys tiivistyy.
Liian vaikea aihe sinulle. Mitä jos kokeilisit vessapaperiketjua ?
Laumasielu on eri asia. Sinulle on todella vaikea ymmärtää tätä aihetta.
Saman tyhmän aloittajan sekin ketju on!
Paska ja lauma sopivia junttauslauman aiheiksi.
Oletko jo kauankin asunut Laihialla?
Ihastelin eilen, kun aika suuri aura jotain hanhia oli matkalla kohti etelää, ja kymmenen minuutin kuluttua toinen samanlainen ja saman kokoinen ja ihan sama reitti. Laumaeläin , jotka nyt ovat laumassa, mutta esimerkiksi joutsenet jotka lentävät samoin yhteistoiminnassa, eivät voi sietää toista paria reviirillään pesintäaikana. Siinä tulee taistelu jossa toinen voi päästä hengestään. Eläimet ihan harvaa poikkeusta lukuunottamatta, hoitavat poikasensa, kuten ihmisetkin, mutta reviirille ei saa tulla kutsumatta. Ihmisistä kukaan ei selviä ilman toisten apua. Siksi suuri osa ihmisistä asustelee toisten seurassa.
Rakastan kuulua laumaan eli joukkoon. Olisi kummallista hylkiä
läheisiään, ystäviään ja tuttujaan, joita vielä on jokunen jäljellä,
ilman heitä en halua olla. He ovat hyvinvointini perusta.
Alkuihminen oli vain 1 sukupolven edellä apinoista. On hyvä muistaa, ettei alku-maapallon alkumeressä voinut elää edes alkeellisin levä.
Ensimmäiset vuodet merivesi oli kiehuvan kuumaa.
Kuitenkin mereen syntyivät ensimmäiset elomerkit jäähtyvällä planeetallamme.
Ihmisenkin alkumuodot kehittyivät meressä.
Niinhän ne tu5kijat ovat tulleet siihen tulokseen että merestä on aikanaa lähdetty.
Itselläni on molemmin puolin kaulalla "kidukset". Pienet reiät alhaalla, lähellä olkapäitä, muist.
Äitee huomasi ne kun olin lapsi. Muist. hänelläkin oli. Tuohon lapsuusaikaan sieltä itselläni joskus tippui pisarat jonkinlaista kirvelevää nestettäkin, hikeä?
Eräällä enollani oli kuulemma kolme nänniä ("Romulus ja Remus"- ilmiö).
Uskon kylläkin Raamatun luomiskertomukseen, mutta toisaalta, emmehän todellisuudessa tiedä Kuka on Jumala ja esim. kuinka meidät luotiin, keitä olemme.
Iso arvoitus, joka kyllä tulee ratkeamaan meille kullekin, voisi sanoa jopa "tuota pikaa".
Mitä mieltä olet aloituksen aiheesta ? Se ei koske alkueläimiä.
Todelliset erakot lienevät harvinaisia?!
Omalla käyttäytymisellään ja olemuksellaan eristäytymisen itse aiheuttaneet ovat luku sinänsä.
Sosiaalisilla suhteilla ei välttämättä ole yhteyttä laumautumiseen.
Joukossa oleminen ei merkitse minuudestaan tiskimistä.
Perimmiltään hengissä pysymisen edellytys!
Alkuaan sen ydin on ollut kaksi hahmoa joista kehittyi perhe. Perheistä kehittyi klaani jossa hengissä pysymisen edellytykset olivat jo paremmat.
Jne. Jne. Kunnes asteettain on päädytty työnjaon alaiseen yhteiskuntaan.
Jos joku ei tunne kuuluvansa "laumaan" ja vaikkapa pukeutuu täysin erilailla, kuin tavalliset kadun tallaajat, saa helposti kylähullun maineen.
Ei "laumassa" tarvitse pukeutua samalla tavalla ja pukeutuminen on nykyään
niin vapautunutta, että rajoittunut on se, joka jonkun pukeutumista jää
töllöttämään. En ole koskaan edes välittänyt mitä joku pukeutumisestani
ajattelisi.
Sama täällä, farkut ja musta paita. Aina. Laumaeläin.
Mitä se haittaa? Persoonallinen yksilö on paree kuin lauman mukana kulkeva ja määkivä lammas. Hmmm ... vai sopuleitako ne olivat.
Niin kesät,talvet niin juhlat ja arjet,sillä ettet olekaan nainen etkä muotitietoinen.
Minä tykkään lauma-sanasta, koen sen yhdistävänä ilmaisuna.
Ihmiskuntakin on lauma, joka on tämän maapallon asunnokseen saanut.
Jakautuen pienemmiksi laumoiksi.
On myös limittäisiä laumoja. sen mukaan mihin liitymme.
Suomalaistenkin lauma on liittynyt eurooppalaiseen laumaan ja natolaumaan.
Eläimillä, kukilla, puilla, pensailla, yhteisen nimittäjän takana on myös erilaisia laumoja.
Niitä, jotka pääsääntöisesti eivät asu maan pinnalla, nimitämme parviksi.
Emme sano, lehmäparvi, vaan lehmälauma. Emmekä myöskään sano kalalauma, vaan kalaparvi.
Laumojen sisällä on tietysti yksilöt, omine erityispiirteineen ja toimintatapoineen.
Jos seisoisit yksin maapallolla, mitä mieltä siinä olisi.
Ihmisrotu menestyi ja jäi eloon maapallolla sen ansiosita että he oppivat asumaan ja elämään laumassa, tekemään yhteistyötä ja auttamaan toinen toisiaan. Ilman yhteisöllisyyttä, kykyä kommunikoida toistensa kanssa ja empatiaa olisimme kuolleet sukupuuttoon jo kauan sitten tai jääneet villieläinten, ihmisapinoiden tasolle.
Todistus siitä on varhaisihmisen luuranko, jossa oli parantunut, asetettu femuri. Ellei sitä olisi joku toinen asettanut ja sitonut, henkilö olisi kuollut joko nälkään tai villieläinten raatelemana. Kehityksemme ihmisapinasta moderniin yhteen ainoaan ihmisrotuun, joka esiintyy maapallollamme perustuu yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön.
Noin on jo moni ketjussa todennut.
No tuo femuri on kyllä sinun tuoma.Mikä mahtaakaan olla?
femur, reisiluu
Taannoin katselin dokumenttia neandertalinihmisistä, joiden jälkiä on viimeksi tavattu Iberian niemimaalta.
Siinä kerrottiin, että mm. siksi homo sapiens selviytyi, koska rodulla oli niin hyvä sopeutumiskyky.
Sitähän tässä nykymaailmassakin tarvitaan.
Kun elämässä oli vielä ihmisiä oli ilo kuulua "limittäisiin laumoihin".
Se oli elämää rikastuttavaa. Sai kokea erilaisia asioita eri laumoissa.
Joku ystävänikin kuului näihin "ristiinrastiin" laumoihin tai
olin "yksin" osa jotain toista laumaa.
Harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista riippui aika paljon
missä laumassa kulloinkin sai ilon olla,
mutta ei se rajannut tapaamista muutenkin.
Oli elokuvienystävälauma ja taidenäyttelylauma tai sunnuntaikävelylauma,
ei sen kummempaa tarvinnut olla.
Ei sitä silloin oikeastaan ajatellutkaan minään "laumana".
Elämä oli aika spontaania.
Kun jotain kiinnostavaa ilmaantui aina löytyi joku innostunut mukaan.
Rivit on harvenneet. Nykyään on harvinaista, että saisi kaverin mihinkään.
Olen aikoinani käynyt usein yksikin erilaisissa tapahtumissa,
mutta en enää arvaa yksin lähteä, kun kulkeminen on haparoivaa
ja epävarmaa ja on paljon antoisampaa, kun voi jakaa kokemuksen
toisen ihmisen kanssa ja jutella siitä.
Näinä aikoina olen onnellinen jos joku vielä kahville pistäytyy.
Onneksi olen aina kuulunut vain sivistyneisiin, valistuneisiin ja muita auttaviin ryhmiin.
Laumaan en ole kuulunut, enkä olisi liittynyt,
niissä on aina tyhmyys tiivistynyt ja pahuus tarttunut.
Sellaisilla oli huono kaikua jo lapsuudessani.
Kakaralauma taas pahanteossa.
Sellaiseen kuuluneisiin näkyy jääneen lauman tapa.
Lauman Motto! - Me olemme Me, nuo Muut ei ole Mitään!-
Laumaton ano.
Itse olen ollut lähes koko elämäni ajan yksin, lapsena se sattui mutta aikuisena ja varsinkin näin tässä iässä ei ole mitään hinkua seuraan missä en viihdy.
En koe että olisin mitään menettänyt vaan päinvastoin tunnen että olen henkisesti kypsempi ja vahvempi näin eläessäni.
Olen muuten liki 60:nen ukko Etelä Suomesta ja tämä on parasta aikaa elämässäni.
En väitä että tämä tyyli sopii kaikille mutta itselleni se toimii. Olen myös ihan seurallinen ja ulospäisuuntautunut sekä tunneälyni on kunnossa eri tilanteissa.
kuinka noin nuori alle - 60 ukko viihtyy yli 80v+++++++ palstalla ?????
kahdeksankymppisten lapsetki ovat yli 60+++ v
Anojen hyvä ja rauhallinen jutustelu, rekattujen määräysvallan ulottumattomissa, mahdollistaa keskustelun,
Onhan täällä kivoja aidosti anojen aloituksia joissa ollaan rehelliseti jutun äärellä.
Laumat olkoon laumoissaan.
Anoille <3.
Ei se iästä kiinni, missä seurassa viihtyy.
Olen samaa mieltä. Anojen ketjuissa on kivoja pohdiskeluja ilman ilkeilyjä.
Minulla ei ole enää elossa yhtään oman ikäpolveni ystävää, mutta muutaman
mukavan kaverin tapaan joskus. Heistä ei kukaan ole eläkkeellä vielä,
mutta jutunjuurta löytyy.
En koe millään lailla, että ikä olisi mikään rajoite kenen kanssa viihtyy.
Olen vähän hämmästynyt, että he viihtyvät minun kanssani edes joskus.
Ei harmaapää kai ole nuorempien ykköskohde seurana.
Oman ikäpolvenkin kaveri olisi kiva, muttei ole osunut kohdalle.
Iäkkäämmät ehkä pysyttelevät enimmäkseen kotosalla, ei heitä tapaa,
mitä nyt marketeissa, mutta siellä on vaikea tutustua ......
Niin ikä ei haise eikä kokemus ole aikaan eikä ikään riippuvainen.
Noita kiusaajia on kaikkialla. tässä taas esimerkkiä.
Tuo on paskapuhetta ettäkö ihminen muka olisi laumaeläin
Toisaalta lauma on ilman-,aate-,sekä uskonto suunta riippuvainen.
Ei ihminen pärjää yksin.
Ei niin.
Ei ainakaan täällä pohjolassa, missä ovat talvipakkaset.
Minä asun yksin kissa seuranasi ja hoivattavani.
Pärjään ´´yksin´´ kaikilla elämän alueilla.
Näin sanoisin.
Mutta pärjäänkö oikeasti.
Tarkastellaanpa asiaa lähemmin.
Jotkut muut rakensivat tämän talon , jossa asun. Jotkut muut rakensivat parkkipaikan, jossa autoni on saaden sähköä talvella lämmitykseen. Jotkut muut rakensivat tiet joita pitkin kuljen.
Joku muu toi kasvatti ruokani, jota jonkun pitämästä kaupasta ostan.
Joku muu kuljetti sen sinne. Jne........
Oli se sana lauma tai joku muu, niin kuka väittää pärjäävänsä ihan yksin.
Siitä haluaisin kuulla.
Miksi ei pärjäisi? - Minä olen pärjännyt aivan hienosti ja
aion pärjätä loppuun asti. - Jotkut eivät pärjää, siihen voi
olla omat syynsä, voi olla vaikka huono itseluottamus ja
kuvittelee ettei pärjää yksin, mieluummin on jonkun toisen
kanssa ja voi huonosti. Kaipaa rauhaa sielulleen.
Viimeisellä hetkellä jokainen meistä on yksin, kukaan ei vedä viimeistä
hengenvetoa puolestamme. - Hyvää harjoittelua opetella tulemaan sinuksi
itsensä kanssa, vetäytymällä syrjään "laumasta".
Ilman turhia kiusaajia pärjää itsekseen oikein hyvin ja jopa paremminkin.
Ei synny, eikä senkään jälkeen pärjää
Meidän seurakunta kokosi laumansa kahdeksankymppiset(1945 syntyneet), ja tarjosi kahvit ja pullat+ hyvän lauluesityksen ja mukavaa juttelua ikäisten seurassa. En laskenut, mutta varmaankin kolminumeroinen luku olisi meistä tullut.
Ihminen tarvitsee laumaa: Pätemisen tarpeeseen.! Saa tästä itsetunnoleen tyydytystä.Kylien Metsästys-seuruueen toiminassa tämä ilmiö on hyväksyttyä.
Enpä ole koskaan ajatellut asiaa siltä kannalta. Ei päde ainakaan minuun.
Ei minulla ole mitään tarvetta "päteä". Nautin ihmisten seurasta.
Se saa "hyvä-hormoonit" hyrräämään. Tulee hyvä mieli ja virkistyy.
Mun on kunto noussut kun ihmissuhteet on vähentyneet. Ennen istuttiin , pelattiin kortti , juotiin kahvia tms. Nyt kun ovat poistuneet, olen käynyt lenkillä ja joka päivä tulee 8-10 000 askelta. Huomasin sen siitä. ennen tilasin aina kotiin tullessa hissin, nyt kävelen lähes aina 4 kerrokseen rappusia. Alaspäin menen aina hissillä
Pieni pelko on kuinka talviaikana ulos.
Sopuli tarvitsee laumaa tai poro hehehhhehheh
En tarvitse toisia ihmisiä. Tänään olen ollut koko päivän kissojeni ja koirani kanssa ja aion olla myös huomenna.
Henkinen kuorma on kaikkein raskaista kantaa.Sanotaan vaikka että yksinäisyyskin saattaa olla helppo kantaa ateistina tai erakkona koska siihen ei liity vaativia tavoitteita tai rakkauden ilosanomaa mikä tuntuisi omalla kohdalla lähes mahdottomalta ajatukselta edes mitenkään saavuttaa.
Ei ateismi ja yksinäisyys liity toisiinsa.
Miksi ihminen kiusaa laumassa mutta yksin harvoin uskaltaa, onko ihmsie tsittenkin persoonaltaan sairas populaatio.
Mistä kiusamainen sikiää heikosta itsetunnots, pahastaolosta kateudesta, ei ole saanut riittävästi huomiota.
Meillä ainkain yhden historian sairaimmaksi puolueekis voi nimittää Persut. Hiedän arvomaailmansa fasismi, rasismi ja ihmisten tallaaminen sekä latistaminen.
Puhuvat toista ja tekevä toista vihaa, pahaa oloa ja luokittelua.
Yksi nimittää loisiksi ykis luokittelee ja harjoittaa rotuoppia, toiset ampuvat ja haluavat maailmaan pahaa oloa kuten Trumpkin.
Katsokaa seuraavissa vaaleissa haluatteko pettäjiä, ja työolojen olkijoita persut ja kokoomus. He tuohoavat suomen ja kurjuus ja työttömyys vain kasvaa. ja aiheuttaa pikkuhiljaa erilaisi mellakoita ja riistäytyy käsistä kute Usassa nyt tapahtuu.
Vallan antamalla voimalla kiusaaminen kertoo alhaisinta ihmisestä.
Sitä edustaa nykyhallitus.
Ehkä tarvin jossain määrin lauman turvaa, mutta esimerkiksi töissä olen aina ollut kärsijä silloin kun tehdään töitä laumassa (yhdessä). Kun ollaan laumassa niin siellä on aina ihmisiä jotka käyttää muita hyväksi. Nämä ihmiset eivät pärjää ilman laumaa.
Itse en tosiaankaan kaipaa ympärilleni ihmisiä, en edes sukulaisia. Vanhempiini pidän toki säännöllisesti yhteyttä, säännöllisesti pidän yhteyttä myös yhteen serkkuun ja yhteen ystävään, sisareeni hyvin harvoin. Muutama hyvänpäivän tuttu, jotka ovat melko yhdentekeviä, mutta siedän heitä.
Ylipäätään inhoan, suorastaan vihaan ihmisiä, olen hyvin tyytyväinen elämääni ilman turhia ihmiskontakteja, koska nykyihmisistä valtaosa on idiootteja.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Rakastan ihmisiä ja minulla on onneksi vielä
pieni lauma, josta olen hyvin onnellinen. Emme nimittele tuntemattomia ihmisiä
idiooteiksi. Emmehän me tuntemattomista ihmisistä ja heidän elämästään
mitään tiedä. Paradoksaalista on, että he voivat pitää idiootteina niitä, jotka pitävät heitä.
Voi sinua ressukkaa, kun olet joutunut pettymään ihmisiin ja alkanut sen takia
vihaamaan ihmisiä. Suurin osa ihmisistä on kivoja.
Ihmisillä on myös taipumus vetää kaltaisiaan puoleensa.
Kivat ihmiset vetävät puoleensa kivoja ihmisiä
ja happamat ja katkeroituneet itsensä kaltaisia, että he voivat yhdessä
haukkua muita - niitä "idiootteja".
Viha tekee sairaaksi ja katkeroittaa mielen.
Suurin osa on itsekkäitä ja ahneita m---kuja, auttaa pitäisi myötyriinsä joko lainata rahaa tai tehdä jotain palveluksia, jos pyydät itse apua, niin aina näillä onkin jokin tekosyy, sama jos muistutat et milloin maksat sen satasen jonka kolme kk sitten lainasin, niin just sillon ei oo rahaa...
Elämänlaatuni on parantunut huimasti, kun karsin 99% ihmiskontakteista pois.
Tuo ei pidä paikkaansa ainakaan minuun. Pysyttelen erossa
happamista ja katkerista ihmisistä. Olen mieluummin yksin,
iloinen ja hyväntuulinen, kuin että antaisin jonkun energiavarkaan
pilata päiväni.
Laumaeläimillä on aina nokkimisjärjestys, kuten on ihmisilläkin. Nykymeno on huippuesimerkki siitä; jonon hännillä olevat nokkivat, jos on vielä jotain nokittavaa.
Se on sinun käsityksesi.
juu...niitä esitän
Lue noita nokkimisketjuja niin näet että totta se on.
Minä kuulun ihmisryhmään, en susilaumaan,
Olin mukana työryhmissä, en ikinä työlaumassa.
Kuulun ruokaryhmään, en ruokalaumaan.
olen mukana jumpparyhmässä, en jumppalaumassa.
Ole vetäjänä käsityöryhmässä, en käsityölaumassa.
Olen mukana retkeilyryhmässä, enne liiku laumana kuin lampaat, vaan tyhmänä.
Meitä on joukko ihmisiä, jotka harrastamme kilpakalastusta, omistamme veneen, jota käytämme.
Yhdellä kerralla veneeseen pääsee 4 hengen ryhmä!
Siinä teille laumasieluille Laumoja.
Onko sairaanhoitajan työ sairaalassa ryhmätyötä, kuten leikkausalin toimintaryhmä, jossa jokisella on omat tehtävänsä, vai ovatko hoitajat lauma joka kulkee potilashuoneesta huoneesta toisen porukalla, kuin Parikkalan pirut.
Minusta sairaalan osastoillakin on ryhmä hoitajia, joista tehdään ehkä pareittain toimiva pari, eli hoitoryhmä, määrättyjä osia osastolla hoitamaan, ei lauma!
Ottakaa nyt hyvät ihmiset joukko, ryhmä, porukka, pari ja lauma nimitykset oikeisiin tarkoituksiinsa.
Tuntuis että silloin tiedätte mistä puhutte, kun on kysymys vain omasta kotikielestämme ja sen erilaisista merkityksistä.
Yksi vanhus katosi palstalta. Pelastuslaitos kokosi etsintäryhmän ja niin lähdettiin koko joukolla etsimään vanhusta. Palopäällikkö jakoi ryhmän pareihin, jotka liikkuvat maastossa viiden metrin välein toisistaan, näkö yhteydellä toisiansa.
Metsässä ei ollut edes koiralaumaa!
Suomen kieli on kaunista ja ymmärrettävää, kun sitä käytetään oikein, ja oikeassa merkityksessä, selkeää ilmaisua ei tarvitse selittää.
Oppilas minäkin vielä olen, mutta nämä palstan kummallisuudet tarttuvat kielikorvaani.
Lauma jatkaa kasvuaan, siitos on onnistunut! :))))
ryhmänä, ei tyhmänä, vaikka laumassa liikkuen se olisi tyhmää-
Lyöntivirheitäkin, mutta se on tätä huolimattomuutta, kun ei väitä tarkastaa tekstiä
Lauman, joukon ja ryhmän ja parin erot kuitenkin selvästi kerrottu.
sama kuin yllä oleva ano, eikä rekkaa!
Saivartelusi ei muuta asiaa.
Pidä vain saivartelusi, kun et muuta keksinyt, niitä syntyy vai täistä!
Ei minulle ole täitä.
:))))
Joukko ryhmä porukka ja lauma, kaikki nuo sanat tarkoittavat useampaa jotakin lajia.
Varmaan kaikki tietävät mitä pari tarkoittaa.
Kyllä varmasti jokainen osaa käyttää noita sanoja paikallaan.
Jos vaikka sanoo, että siellä oli lauma ihmisiä, niin mitä sitten. Mikä siinä nyt niin kamalasti hiertää.
Puhuvathan ne tuolla telkkarissakin joka vuosi laumasuojasta, ihmisiä siinäkin tarkoitetaan.
Kuulun edelleenkin perheseeni, en laumaan, minun perheeseeni kuuluu monta ihmistä ja monta lasta, he eivät ole lapsilauma vaan yksiloitä, joilla on nimet.
Minulla on lapsia, ei lapsilauma
Ja niin edelleen.
Laumasielut viihtyvät laumoissa, joissa ei ole niin väliä ketä ja millaisia ihmisiä (tai eläimiä) siihen kuuluu. Persoonalla ei väliä kunhan on lukumäärää.
Saatte kuulua laumoihin, en liity joukkoonne!
Naapurissa on kaksitoista lasta, en ole äidin ikinä kuullut puhuvan lapsilaumasta.
Hän esittelee perheensä sanoen, : Meillä on monta lasta!
Ei aloitus koske laumasieluisuutta.
Tellukka tietää.
Oletko niin tyhmä vai haluatko saivarrella vain pilataksesi keskusteluketjuja ?
Tietää mitä?
Kyllähän minä paljon kaikenlaista tiedänkin, mutta en näin etänä kenenkään täitilannetta.
Saivare ja saivartelu ovat kaksi täysin eri asiaa. K V G .
Tuo on tyypillistä Tellukkaa. :))))
Tellukka saivartelee.
Lauma on han hyvä sana, Minulla on lapsilauma , 5 lasta. Minulla ei ole lapsiryhmää, opettajilla on.
Sanakirjan selitys Lauma
TAIVUTUS
substantiivi
1.
lähekkäin olevien, elävien t. yhteen kuuluvien tav. elollisten olioiden järjestymätön joukko; vrt. katras, liuta, 1. parvi, ryhmä, rykelmä.
Lammas-, sopulilauma.
NÄYTÄ KAIKKI ESIMERKIT
Kuv.
Seurakunnan paimen ja hänen laumansa.
2.
us. halv. itsenäistä mielipidettä vailla oleva (alamais)joukko, massa.
Tahdoton lauma.
NÄYTÄ VÄHEMMÄN ESIMERKKEJÄ
Kansanjohtaja, joka saa laumat puolelleen.
Kulkea, ulvoa lauman mukana ajatella t. toimia muiden, enemmistön tavoin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lauma?searchMode=all
Että tällaista halpaa porukkaa....Laumassa tyhmyys tiivistyy!
Lauma on lähekkäin olevien, elävien t. yhteen kuuluvien tav. elollisten olioiden
j ä r j e s t y m ä t ö n joukko; vrt. katras, liuta, 1. parvi, ryhmä, rykelmä.
Lammas-, sopulilauma.
Ei kellekään järjissään olevalle ole epäselvää, mitä aloituksessa tarkoitetaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Ryhmä?searchMode=all
ryhmä
TAIVUTUS
substantiivi
1.
(pienehkö) joukko toisiaan lähellä olevia ihmisiä, esineitä tms., jotka käsitetään yhteen kuuluvaksi kokonaisuudeksi.
Ihmisryhmä.
NÄYTÄ KAIKKI ESIMERKIT
2.
ihmisistä, esineistä tms., jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden joidenkin yhteisten ominaisuuksien tm. seikkojen perusteella, ryhmittymä.
Poliittiset ryhmät.
NÄYTÄ KAIKKI ESIMERKIT
Erik.
a.
sosiol., psyk. (pieni) joukko ihmisiä, joiden välillä on vuorovaikutusta ja joilla on yhteisiä normeja.
Pien-, viite-, sidosryhmä.
b.
eduskunnan, valtuuston tms. samaan puolueeseen lukeutuvien jäsenten joukko.
Eduskunta-, valtuustoryhmä.
NÄYTÄ KAIKKI ESIMERKIT
c.
mat. tiettyjä yhdistelysääntöjä noudattava alkioiden joukko.
d.
sot. useiden aselajien pienin taktinen yksikkö (tav. alle 10 henkeä); myös vahvuudeltaan vaihtelevista sotatoimiyhtymistä.
Kivääri-, sinko-, lääkintäryhmä.
NÄYTÄ KAIKKI ESIMERKIT
e.
kokonaisuuden muodostavat huonekalut.
Sohva-, ruokailuryhmä.
Tuli ihan hymyä huuleeni, eikös tuo nyt ole ihan sama mitä sanaa arkikielessä käyttää.
Eri puolilla voi olla käytössä eri sanoja, joiden tarkoituksen kyllä ymmärtää, jos tahtoo.
No tässäpä lisää laumoja.
https://www.synonyymit.fi/lauma
Kuka on laumaeläin, kuka ei...
Aiheeseen liittyen suosittelen lukemaan vaikka kirjan MASSHYSTERIA.
Laumassa tyhmyys tiivistyy hyvinkin tiiviiksi.
Yksinkin voi näemmä olla tyhmä. Tyhmät kirjoittavat aina eri asiasta kuin
mitä aloitus koskee.
Vallan tyhmä täytyy olla, ellei tajua, että ko. asiaa hänen kommenttinsa juuri koskee. Tasan ja hyvin.
Mulle piisaa sorsaparvi jota käyn aamupäivisiin lammella ruokkimassa :)
Gubbe 76
Eläimetkin voivat olla ystäviä. Ne ovat varmaan tottuneet odottamaan sinua ?
Odottavat minua, mutta joku perkele on käynyt niitä pelästyttämässä :(
Gudbbe 76
Ihminen haluaa jakaa aikaansa ja elämäänsä toisten kanssa. Se tuo turvallisuutta ja kokemuksen siitä että on toiselle tärkeä. Minä en halua asua yksin!
Juuri niin. En minäkään haluaisi asua yksin, mutta mistä löytää henkilön,
joka haluaisi jakaa kimppakämpän, kun kaikki ystävät ja tutut ovat tuonpuoleisessa ?
Ei sitä kaveria enään löydy, olen sen jo itse niin päättäny,
ku jos oikein mietii ei haluakaan samaan huholliin enään toista henkilöä,
--- puolison kuoleman jälkeen en oli ikinä edes suunitellu
että löytäispä kaverin,
yksin on hyvä
lähes kuusikymmentä vuotta yhden kanssa tahissu ja peheen kasvattanu jälkeläisineen, se riittä
kunnes kuolen itse lopullisesti.
En minäkään puolisoa etsi enkä halua itselleni, vaan hyvän kaverin,
jonka kanssa jakaisin asunnon. Omat huoneet molemmille ja
muut yhteistiloja. Olisi sekin somaa.
Seinille puhuminen ja yksinäisyys rassaa ja on turvatonta.
Ystävyyttä ei vissiin ehdi enää rakentaa, ystäväksi tuleminen vie aikaa.
No jooo,
jos jonku kanssa ystävyisi niin että vaisi asua samassa asunnossa titetnki omat huoneet, mutta jos noi olisi niin kuitenki läheisyyden tarve olis olemassa,
pitäis voida istua verekkäin samoin kun aikinaan oman puolison kanssa enään EI tietenkään seksiä olisi eikä siihen tarvetta, mutta läheisyys, sylikkäin tai vierekkäin kuin lapsena ennen äidin sylissä tai isän hoivassa, siis heiman samaan laista lähisyttä mun sisin sieluni kaipaa, tavallaan äidin ja isän ikävää, heh heh,
kai se on sitä vanhan ihmisen muuttumista uudeleen lapseksi, kun kaipaa saman tyylistä läheisyyttä,
teietenki sen voisi krvata myös vanhaikodissa joku hoitaja joka on ottanu työkseen huolehtia vanhusten hyvinvoinnista, saman tyylisesti kuin hoitaisi omaa vanhustaan,
tämä on mun ajatus ja haavemaailmaani,
ei ilmeisesti todellisuudessa tommosta olekaan.,,,
vai onko olemassa ?
harmi kun kone jättää kirjaimia pois enkä jaksa korjata tekstiä,
jotkut kirjaimet menee väärässä järjestyksessä,
sormetki tanssii eri tahtiin
välillä liian vikkelästi,
anteeksi kauheesti,
Haaveiluki on hauskaa,
harmi vaan tietää ettei totudu,
olis se kiva vaan nukkua pois omaan sänkyynsä.
Hei, on ihan normaalia kaivata hellyyttä ja läheisyyttä,
mitä vanhemmiltaan on saanut
ja muittenkin läheisyyttä,
etenkin puolisonsa,
mutta mitään ei koskaan ei enää saa,
se on armotonta.
Välillä se on kestämätöntä.
Ihminen tarvitsee kosketusta toiseen ihmiseen.
Ihmiselle on yhtä tärkeää antaa kuin saada läheisyyttä.
Ainakin minulle vaikea kestää, ettei se ole mahdollista enää,
olen kai ollut "hellyydenkipeä" aina ja läheisyydentarpeeni on ollut voimakas,
koska en ole lapsena siitä saanut nauttia.
Nyt halailen kaikkia mahdollisia ihmisiä,
niitä vähiä,
joita elämässäni enää on.
meikäläinen on " pikku-lauman eläin"
en viihdy suurissa ihmislaumoissa,
muutama kaveri riittää,
Jos lauma tarkoittaa ryyppyporukoita, niin hyvin olen onnistunut välttelemään ja myös pysymään terveenä.
TÄH ?! Ryyppyporukoita ?!?
Minä en ole eläin vaan ihminen.
Kerran palstalle kirjautuessa konekin pyysi vahvistamaan, että olen ihminen. Kun laitoin ruutuun ruksin, että olen ihminen, niin sitten pääsin jatkamaan.
En edes ole tiennyt, että tänne voisi eläimetkin kirjoitella, mutta voihan se olla niinkin, koska jotkut mieltävät itsensä laumaeläimiksi.
Eivät suinkaan kaikki tarvitse laumaa. Minä viihdyn oikein mainiosti yksikseni. Koen muut ihmiset rasitteeksi ja pyrin välttämään heidän seuraansa.
Happamia sano kettu pihlajanmarjoista.... ? Voi ressua ! Miksi olet jäänyt yksin ?
Kyllä sinulla toivoa on vielä. Smile ! Hymyile ! Suupielet ylöspäin
niin seuraa löytyy. Ihmiset pitävät iloisen ja ystävällisen näköisistä ihmisistä.
Olet varmaan ihan mukava ihminen, jos antaisit itsellesi mahdollisuuden,
ei sinun tarvitsisi olla yksin.
Samaistun sinun ajatuksiisi.
Tuo 21:11 vahvisti tuntemukseni. On kuin wifiwlan ja kylmä. Ei kiitos live-elämässä tuollaisia.
Näin on hyvä, ruudun takaa.
höpön höpö sinulle, naura sinä vaan yksiksesi heh heh
jotkut voi pitää sinua hölmönä tai vähintää omituisena,
kun yksikseen hymyilyttää,
on nääääs kokoemusta ja näkemystä
jopa työpaikoilla nähty aikoinaa ammatin myötä ,
kyllä normaali ihminen ystäviä saa jos haluaa
ilman yksikseen hymyilyäki,,,, hah " irvistelyjäki "
aikoinaan meillä työpaikalla jopa johtajisto sanoi palaverissä, heh heh heee ku jo etukäteen naurattaa soi,
siis sanoi jotensakki näi " ÄLKÄÄ HYMYILKÖ
kaikille EI hymy sovi
menee ivistelyn puolelle,
olkaa aitoja ihmisia ilman tekohymyä """" heh heh vieläki naurataa se palaveri,
Ihminen tarvitsi laumaa primitiivisissä oloissa. Ei nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Ihminen ei ole vielä kehtittynyt sopeutumaan nykyaikaan.
Ihan samalla tavalla se ihminen tarvitsee toisia ihmisiä sanotaan sitä sitten miksi vaan.
Minäkin asun yksin kissani kanssa, enkä vaihtaisi olotilaani mistään hinnasta.
Tämä sopii minulle, mutten kuvittelekaan, etten muka tarvitse muita ihmisiä.
On ihan kiva, kun on sitä läheisten laumaa, joukkoa, väkeä miksi sitä sitten itse kukin haluaa sanoa.
Välillisesti meistä jokainen tarvitsee toisia ihmisiä, moneen asiaan.
En ole rakentanut tätä taloa missä asun, en ole tehnyt tätä läppäriä millä kirjoitan, en tv:tä joka tuossa uutisia juuri syyti, en ole tehnyt tuolia, jolla istun jne...
Se on tosiaan miltä kantilta katsoo. Välillisesti tarvitsen joka päivä toisia ihmisiä, nykyisin ei välttämättä tarvitse kohdata. Asiat hoituvat netin kautta. Onko siellä toisessa päässä ihminen vai tekoäly, ei sitäkään enää tiedä. Ihmisten kehittämiä nekin.
Kontaktissakin olen kyllä vaikka en välttämättä puhekontaktissa. Kaupassakin itsepalvelukassat ja käyn 1-2 viikon välein.
Lapsia ja lapsenlapsia tapaan 1-2 kertaa kuukaudessa, ainakin jonkun heistä. Viestittelemme 1-3 päivän välein. On sopimus, että jos kolmeen päivään en ole "ilmoittautunut", niin sitten huolestuvat.
Mutta joo, varsinkin talviaikaan saatan olla puhumatta ääneen 7-10 päivään, ehkä itsekseni kuitenkin. Eikä tee tiukkaakaan 😑
Kesäpuoli vuodesta, kun asun kesäpaikalla, niin siellä olen enemmän tekemisissä livenä ihmisten kanss.
Sukulaisia siellä myös oleilee ja naapurien kanssa silloin tällöin jutellaan.
Näin talviaikaan saattaa mennä viikkokin, etten juuri muuta puhu kun kissalle.
Kaupassa kassalle sanon heipat, kun ruokaa haen.
Täänäänkään en ole puhunut kun kissalle.
Yhteydenpito omaisiin hoituu vatsapin kautta.
Tuo kolme päivää on meilläkin semmoinen raja, että jos en vastaa vatsappiin, poika hermoilee.
Aina ei puhelin ole kuulolla, joskus unohtuu äänetönkin aamulla poistamatta,
Nykyaikaisessa yhteiskunnassa vasta laumaa tarvitseekin.
Olisi paras olla hyvin verkostoitunut.
Jotta se voi näytellä kielikuvia https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000011573141.html
Ennemmin pärjään yksin, kuin huonossa porukassa.
Pidätkö kaikkia muita ihmisiä huonoina paitsi itseäsi ?
Kunnon porukat eivät ole kelpuuttaneet häntä joukkoonsa.
Miulle kelpaisi kuka vaan yksinäisyyteeni.
Olen huomannut, että jos joku ihminen on
keljuntuntuinen niin kun osoitat hänelle
arvostusta ja olet ihminen ihmiselle
tuleekin esiin kiva ihminen sieltä "keljuuden" alta.
Juuri noin. Niin erilaisia kuin olemmekin, niin loppujen lopuksi kuitenkin ihan samanlaisia kaikki tyynni.
Niin kauan kuin on kohtuullisen terve, pärjää yksinkin,
kunhan joskus tapaa ihmisiä,
mutta kun terveys alkaa horjua tulee turvattomuuden tunne.
Turvallisuuden tunne on yhteydessä muihin ihmisiin,
muitten kanssa voimme käsitellä elämämme tärkeitä ja vaikeita asioita.
Se eheyttää meitä, kun tunnemme elämämme ja olemisemme epävarmaksi.
Yksin tuntee itsensä merkityksettömäksi, kun kukaan ei kaipaa, kukaan
ei ota yhteyttä, väistämättä tulee tunne, ettei merkitse kellekään mitään.
Otatko itse yhteyttä? Aihetta on turha surra, jos ei itsekään tee sille mitään.
Harastusseurat, kerhot, yhteisöt? Joka paikassa on vaihtoehtoja.
Minulle se on kuntoilu sisätiloissa. Samanhenkisiä, nuorempia kavereita.
Treenin jälkeen maailman paratamista kahviossa.
Myös päivittäinen käväisy tutussa marketissa on osa kontakteista.
Kehen yksinäinen ottaa yhteyttä ?
Kun yrittää pitää yhteyttä vähiin ihmisiin, joita jäljellä on ja
joista kukaan ei kuulu edes lähipiiriin eikä vastausta saa eikä
takaisinsoittoa se kertoo aika vahvasti, ettei kukaan kaipaa.
Paras on jättää ihmiset rauhaan ja toivoa itselleen pikaista
armahdusta pois tästä maailmasta.
Maailma on kyllä täynnään ihmisiä, jos heitä kaipaa. Eivät kai ne sen kummempia ole kuin omatkaan läheiset ja / tai omaiset.
"Maailma on täynnä ihmisiä".
Mihin maahan suosittelisit yksinäisiä vanhuksia lähtemään ?
Jonnekin täältä olisi pakko lähteä, jos kaverin haluaa,
koska suomalainen ei hevin halua tutustua kehenkään eikä toivota omaan piiriinsä ulkopuolista tervetulleeksi.
Epäluuloinen ja vihamielinen suomalainen tuijottaa "ulkopuolista"
ystävällistä ihmistä ilmeellä: "Mitä tuokin minusta haluaa"
kääntää selkänsä ja poistuu paikalta.
"Eivät kai ne sen kummempia ole kuin omatkaan läheiset ja / tai omaiset."
Ai ei vai ?
No niiin, periaatteessa ainakaan.
Lauma on provosoiva ilmaisu. Mielestäni kyse on sosiaalisten kontaktien tarpeesta.
Tosin on toki oikeita erakoituviakin. Johonkin pisteeseen saakka.
2 eri asiaa.
Mull on muutama jälkeläinen joihin yhteys,
se riittää näin vanhalle väsyneelle " änkyrälle "
rakkaita ovat vaikka välliin änkyröidäänki,
Rakkauteen kuuluu myös änkyröiminen. Kenelle muulle voi / voisi änkyröidä, kuin rakkaalle, jonka täytyy ymmärtää. Kaikki.
Rakkauteen ei kuulu änkyröiminen, mutta rakkaus kestää änkyröimisenkin.
Kyllä se kuuluu rakkauteen(kin), kun se kuuluu elämään(kin). Tekisi mieli sanoa, että juuri siihenhän se oikein kuuluukin. Mitä ikinä se oikeasti onkaan. Kukaan ei tiedä.
Älykkäät aikuiset ihmiset eivät änkyröi. Änkyröiminen on lapsellista.
Ikävä tiputtaa sinut jalustaltasi, mutta niiin älykäs ei ole kukaan. Joku voi luulla olevansa ja estää itseltään keinon purkautua. Se on paha, sellaiset tyypit tekevät loppujen lopuksi tosi isoa pahaa itselleen tai jollekin toiselle.
Änkyröinti on tunneasia, vasta jälkeenpäin voi tulla ajatus, että olisihan tuo nyt voinut jäädä. Jos ei sitäkään tule, käy niin. kun kommentissasi sanot.
Justiinsa niiin, tunneilmaisuista saa jostain syystä aina morkkiksen jälkikäteen.
Et minua pysty tiputtamaan miltään jalustalta. En ole millään jalustalla.
Saan elää hyvää yhteiselämää älykkään ja kiltin ihmisen kanssa.
Olemme molemmat sopuisia ihmisiä, ei sellaista asiaa ole tullut,
mikä olisi änkyröimisen arvoinen. Fiksut puhuvat asioista jos on tarve.
Meillä ei ole änkyröity koskaan mistään. Mehän olemme toistemme
parhaat ystävät.
Kiltin ihmisen, se jo kertoo jotakin Sinusta.
Hienoa. Toivotaan, että saat elää elämäsi loppuun asti. Heräämättä.
Änkyröiminen ei ole älykkyys- vaan luonnekysymys.
Olishan se ihanaa
ettei enään heräisi ollenkaan näkemään todellisuutta,
vanhuus kun on maanpäällinen helvetti
terveelle ihmiselle , höh, ja heh,
----------
onko vanhuus terveyttä , kysyn vaan ,
ei taatusti ole
se totuus.
Kommenttini herääminen tarkoitti muuta kuin unesta heräämistä. Vaikka onhan sekin kuin unta, jos elää epätodellisuudessa. Olisi kai pitänyt kirjoittaa; 'heräämättä'.
Älykäs ei änkyröi. Älykäs osaa puhua.
Vanhuus on kaukana terveydestä - yleensä.
Älykäs pystyy kouluttamaan luonnettaan ja käyttäytymistään.
Itsekasvatus on hyödyllistä. Voi oppia tulemaan ihmiseksi.
Ei kaikilla ole mitään purkautumisen tarvetta. Itsensä ja muitten kanssa sovussa
elävien ei tarvitse "purkautua".
Toivottavasti ei ole sinulle myöhäistä opetella: Ihmissuhdetaitojen saralla on
mahdollista kasvaa ja kehittyä.
Änkyröi ihan rauhassa.
Kantsisko sun laajentaa reviiriäsi. Kellarista tai muusta kuopasta ei hoksaa ja oivalla kaikkea. Maailmassa on muutakin elämää kuin parisuhteet. Ne, jotka eivät osaa purkaa mieltään sanoiksi, yleensä tekevät pahaa toisille. Tavalla tai toisella. Avarru.
V.A. Kostenniemi
Elegia yksinäisyydelle
Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin,
yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.
Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen,
mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi,
hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet
ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin!
Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää,
kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois.
Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta.
Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton.
Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan.
Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa.
Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut,
houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt.
Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken,
yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot,
yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket.
Ainoa uskollinen on oma varjosi vain.
HIENO RUNO
TOSI JOKA SANA
KIITOS !
Miksi täällä ollaan? Mikä on tämän elämisen tarkoitus? Joillekin, tosin hyvin harvoille, se on ottaa kaikki saatavissa oleva hyöty muista ihmisistä, kun taas valtaosalle se on olla muiden kanssa yhteistyössä, ja olla muille avuksi, ainakin joillekin.
sitä minäki olen ihmetelly miksi piti syntyä tämmöseen maailmaan,
vaikka en olisi ilmeisesti halunnu,
vaikka kaiken olen saanu mitä olen haaveillu,
en olisi halunnu koskaan syntyäkkää
maailma on paha,
vaikka ihminen tahtois hyvää, ei onnistu,
aina vaan ne suunittelee sotaa ja aina vaan hirvittävämpiä tuhoamisvälineitä ,
,,,, hullu maailma ,,,,,,
Teologisesti katsoen olen ymmärtänyt, että olemme muutoin kadotettuja sieluja, joiden tämän elämän aikana pitäisi löytää hyvä suhde Jumalaan, pelastua, muutoin tulevalta tuomiolta.
Itse olen melko nuorena nk. "uskoon tullut" ja siitä lähtien koko elämäni päätarkoitus on ollut pyrkimys elää Jumalan tahdossa (löytyy Raamatun Uusi Testamentista).
Tälle elämällemme en muuta järkevää "tarkoitusta" tiedä.
En olisi halunnut syntyä ollenkaan.
Ei kai kukaan ole vielä keksinyt elämän tarkoitusta.
Täällä oleminen on rinnalla kulkemista, vuoronperään toinen toistensa auttamista
ja tukemista.
Noin, mut ei sitä laumaa kokoajan jaksa varmaan kukaan normaali ihminen, omaa rauhaa on oltava.
Onko joku väittänyt, että laumassa pitää koko ajan olla ?
Vaikkei olisikaan kuuluu siihen silti.
Laumassa on turvaa, ei tarvitse aina olla yksilöllinen ja aktiivinen, voi mennä vaan mukana.
Kyllä laumassakin voi olla yksilöllinen ja nimenomaa saa olla,
kun on hyväksytty sellaisena kun on.
Eräät ei ymmärrä koko laumakäsitteestä höykäsen pöläystä.
Ei se ola sama kuin laumasieluisuus.