Yläaste ikäinen poika harrastaa aktiivisesti ja on ryhmässä sosiaalinen. Mutta ryhmän ulkopuolella ei ole kavereita. Harkoissa juttelee ja toimii muitten kanssa. Kotona on itsekseen eikä käy ulkona eikä kavereita kylässä.
Onko tämä yleistä ja pitäisikö huolestua, enemmän?
Onko tämä yleistä ja pitäisikö huolestua, enemmän?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja olen vieläkin.En välitä kotonani seurasta, haluan olla itekseni. En pyydä ketään kylään, mutta jos tulee ite, niin saa toki tulla, en sitä kiellä.
Ei ole outoa, ei.
meillä 16 v poika viihtyy parhaiten kotona itsekseen. Ei kaipaa seuraa koko ajan ympärilleen. Nuorempi sisar puolestaan ei ole hetkeäkään yksin jos itse voi vaikuttaa.
Mulla on paljon kavereita, mutta en yksinkertaisesti jaksa viettää aikaa heidän kanssaan koulun ulkopuolella. Välillä käytiin (kun koulua vielä oli) kavereiden kanssa kaupungissa hengaamassa tai kahvilla (ehkä kerran viikossa/kahdessa), mutta tykkään olla itekseni. Tosi harvoin menin kavereille kotiin tai pyysin heitä meille koulun jälkeen. johtuu osittain siitäkin, että kaverit on n.5km päässä.
Viikonloput taas kulutan suurimmalta osalta kavereiden kanssa, joko kaupungissa tai sitten jonkun kotona. Tällöinkin ollaan yleensä isommalla porukalla.
Ei kannata tosiaankaan huolestua, tunnen samanlaisia nuoria ihan mielettömästi.
Koulu vaatii veronsa, samoin harrastus. Ja jos kerran hänellä on harrastuksessa kavereita, miksi hänen pitäisi nähdä heitä vielä vapaa-ajallaankin? Itse ainakin näen asian niin, että hän haluaa joskus viettää aikaa ilman frendejä.
Kun kyseessä on kuitenkin sanojesi mukaan sosiaalinen tyyppi, joka tulee toimeen ryhmässä, tuskin tarvitsee miettiä, että olisi jotain ongelmia.
Täällähän ollaan jo miljoona kertaa todettu,että kaverit on pahasta.Ole siis tyytyväinen.
Meillä kans poika ylä-asteella ja harrastaa aktiivisesti, mutta aina vaan kotona! Kamalaa sanoa näin mutta joskus toivois että lähtis kavereiden, vaikka jengikavereiden, kanssa jonnekin. Muita kavereita kun ei ole. Mutta ei, kotona vaan nyhjöttää. Olen ymmärtänyt että ei kauheesti asia vaivaa, joten olkoon sitten...
Meillä myös yläasteikäinen poika, joka harrastaa paljon ja on sosiaalinen. Hänelläkään ei käy kavereita kotona. Hän ei yksinkertaisesti välitä, että kotiin tulee ketään. Häneltä puuttuu ns. paras kaveri. Eipä se näytä häntä häiritsevän. Olen kuitenkin huomannut, että hän keskustelee toisten kanssa tietokoneen kautta. Onkohan tietokoneiden yleistyminen korvannut kavereiden kanssa oleilua?Ehkä enää ei ole niin tarvettakaan tavata "silmästä silmään"?
TEIDÄN POJAT OVAT NÖRTTEJÄ!! beat that...muahahaa
Jotkun nuoret ja lapset eivät saa kavereita, vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän suurin toive voi olla että heillä ois kavereita. Jos kavereita on paljon niin ei siitä pitäisi valittaa.