systeemi mistään kotoisin?? Hinnat?? seiniin kiinnittäminen?? yms juttu... Voisiko sellaisen rakentaneet kommentoida?
onkohan
se "palikka"
4212342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Itse rakennan parhaillaan isoa Palikka-taloa. Betonivalun jälkeen seinä muuttuu järkyttävän kovaksi, vaikka EPS onkin molemmin puolin pinnassa. Kaikkinainen tyhjän elementin ontto kopina katoaa kerralla. Kiinnittämisten suhteen ei tule mitään ongelmia - tuo sisäpuolen 50-millinen EPS-kerros ei haittaa oikeasti yhtään mitään.
Palikasta on tosi helppoa ja kevyttä rakennella verrattuna mihin tahansa betoniharkkoon, jotka pitää yksi kerrallaan muurata laastilla paikoilleen. Palikka-elementtejä saa yksinkin kannettua kerrallaan 4-5 kappaletta, joten valmista seinää kulkee mukana 5-6 metriä (huom, 2x pitempi kuin betoniharkot). Ladontakin on nopeaa, kun ei tarvitse liimailla eikä muurailla mitään. Kulmien jiirisahauksia varten kannattaa nikkaroida iso jiirilaatikko, jolla homma hoituu vauhdilla.
Vaakaraudoituksen asentaminen käy joka harkkokerrokseen tosi nopeasti, kun teräksiä ei tarvitse surrata. Kulmissa pitää tietysti tehdä taivutukset, mutta 10-millinen tanko taipuu helposti ihan käsivoiminkin.
Valua ennen pitää pystyteräkset olla valmiiksi pätkittyinä. Siinä auttaa konevuokraamosta saatava sähköinen leikkuri. Edellisellä valukerralla pystyteräksiä oli katkottavana noin 300 kappaletta ja koko hommaan meni aikaa pari tuntia: teräsnippuun merkattiin katkaisupituudet spraymaalilla ja sitten vain pätkittiin.
Valuun tarvitaan oikeanlaatuinen betoni, johon kannattaa tilata myös kolmen tunnin hidastin, jotta pystyteräkset ehtii painella valuun. Kura valetaan pienellä letkulla kahdella kierroksella, ensin puoliväliin ja sitten loput.
Mitään ongelmia ei meillä ollut, nurkat ja saumat pitivät, harkot eivät lähteneet liikkeelle tai kellumaan. Valua seuraavana päivänä paikalla oli jyhkeä betoniseinä eristeineen !
Kevytbetoniharkot ovat ehkä materiaalihinnaltaan hieman halvemmat, mutta se työmäärä on kyllä Palikkaan verrattuna suorastaan astronominen... Pelkästään laastin kärrääminen ja painavien harkkojen nostelu yksi kerrallaan vie mehut tosi äkkiä. Olen tehnyt itse molempia, joten tiedän mistä puhun. Leca-harkkoja saatiin muurattua PÄIVÄSSÄ noin 50 kappaletta, Palikoita ladottua TUNNISSA 80 kappaletta jiirisahauksineen...
Kömpelöhköstä markkinoinnista huolimatta uskallan siis omien kokemusteni perusteella suositella Palikkaa.
voisin tulla käymään katselemassa työmaatasi, sillä olen todella kiinnostunut kys. tavasta tehdä torppa.
Itse asuskelen Keski-Suomessa.
yhteyttä voit ottaa vaikka suoraan numerooni
0400-693481
tuulella ennen valua? eiks styrox muotit lähde tuulen mukaan?
tosiaan kiinnostaa tällainen rakennustapa, mutta perhana kun sen palikan mainonta ja ne henkilöt jotka myyvät tätä palikka tuntuvat aika "hassuilta" porukoilta... Ovat heti "puolustamassa" systeemiään, vaikka kysyy jotain ihan selkeää asiaa.
Mut ei talo mainoksella hyväksi tule, joten ajattelin, että pitää tutustua tällaisiin työmaihin ja rakentamiseen, jolloin selviäisi tämä tuulihommakin..
Minä kysyin muuten tätä samaa asiaa, eli tyroksipalikoiden työmaalla "pysymistä" tuulella ja se myyjäkaveri kyllä taisi mulle hermostua aika tavalla... En siis saanut vastausta.
Pitänee varmaan lapaa rautaa painoksi koko ajan ja sitten ne pysyy...???
uretaanilla?
kertoo palikka kotisivuilla mainos jossa helposti vedät palikka harkot veneenperässä vaikka saareen (koska kelluvat). Entäs miten vedät valut veneenperässä saareen.... heräsi vaan kysymys. Ei miteenkään V:uilu mielessä, kai?
www sivut ovat todellakin ala-arvoiset...
peffasta koko mainonta heillä, mutta ajatus on tärkeä mielestäni. Voihan se olla ihan fiasko koko systeemi, mutta uskon, että jos asiaa tutkailee, niin siitä löytyy järkikin...
Mielestäni tuossa tavassa tehdä torppa on järkeä, mutta kun ei saa oikein sellaista "puolueetonta" tietoa, että mikä mättää työmaassa/miten on helpompaa tekeminen palikkasysteemillä...
Keveitähän on nuo "palikat" tosiaankin, mutta kiinnittäminen seiniin sisälle/ulos, rappaus/pinnoitus, todellinen u-arvo seinälle, ikkunoiden ja ovien laitto aukkoihin yms "pikku" juttuja pitäisi päästä katseleen ja vertailemaan...
"Mainososaston" kaveri oli Jyväskylässä messuilla aika asenteellinen, eli suorastaan vittuili jos alkoi kyselemään vertailua muihin rakennustapoihin... aika hassua sellainen. Kun ei ole "palikoista" koskaan rakentanut mitään, niin tekeehän sitä sitten "tyhmiä" kysymyksiä kuka vaan...
Itse laitoin seinän kiinni anturaan sieltä täältä uretaanivaahdolla, jolloin rakenne jäykistyi muutenkin jonkin verran.
Toisaalta Palikka-seinän sisäänhän tulevat vaakateräkset joka kerrokseen, joten niistä tulee jo painoa mukavasti, ettei tosiaan ihan pienellä tuulella lähde.
No jos nyt trombi iskee työmaalle, niin lähteehän ne Palikat menemään, mutta menee sitten jo muutakin...
Vaikuttaa tosi kätevältä ja helpolta pystyttää.
Mutta, pari juttua:
- kantava betoni jää kosteussulku eristekerrosten (styrox) väliin. Onko styroxien välissä oleva betoni aina kosteaa?
- Miten ulko- ja sisäverhous kiinnitetään styroxiin? Tuleeko jotain kiinnikkeitä valusta lähtien?
Mikä tuo palikkasivuilla mainittu patentoitu ilmastointi, liittyykö seinärakenteen kuivatukseen??
Miten tapahtuu styroxin päälle ruiskutetun rappauksen korjaaminen vuosikymmenien kuluttua? Miten vanha irtoileva rappaus poistetaan, ettei samalla poisteta styroxia?
Suunnittelen oman talon rakentamista, eli todella kiinnostaa tuo palikkarakenne :)
Ei tule mitään kosteussulkua Palikka-rakenteeseen. EPS on vesihöyryä läpäisevä = hengittävä materiaali.
Tuulettuva rakenne tarkoittaa uloimman EPS-eristekerroksen keskellä olevaa tuuletuskanavistoa, joka on auki koko seinän korkeudelta ylös asti. Sitä kautta tuulettuu kaikki rakenteeseen sisältä- ja ulkoapäin tullut kosteus. Myös betonivalu kuivuu pääasiassa tuuletuskanaviston kautta.
Palikka-seinän rakenne on siis ulkoa sisälle: rappaus, eps, tuuletusrako, eps, betoni, eps ja esim. ek-kipsilevy.
Eiköhän se irtoileva rappaus irtoa siitä kohdasta mistä se on irti...:) Jos EPSiä lähtee mukana, voi kolon täyttää vaikka uretaanivaahdolla.
Sisäverhouskipsilevyt kiinnitetään liimalla suoraan EPS-pintaan. Liimauksen aikana ne saa tilapäisesti pysymään paikoillaan esim. pienillä nauloilla.
Ulkorappausta ei tarvitse kiinnittää betoniin.
Puuverhousta varten pitänee asentaa koolaukset, jotka voi ankkuroida valuun. Tiilivuorauksen sidonnasta ei tietoa, mutta onnistunee helposti myös.
tuulettuvassa ilmaraossa => mitä tapahtuu? Onko tutkimuksia tai tietoa/kokemusta?
Entäs sisäpuolella? Kipsilevyn palon esto on 15 min, mitä sen jälkeen?
varten rakentaa. Pilalla on joka tapauksessa.
epäasiallista kohtelulta Palikan edustajalta eräillä messuilla, että...
Hieman vastaavanlaisen seinäratkaisun tarjosi Beva-harkko-systeemi ja myynti oli asiallista ja ammattitaitoista! Nyt meille on nousemassa Turun seudulle vankka kivitalo Beva-harkoista. Täälläpäin niitä myy ainakin www.malander.fi
puuhastella... Millaiset kustannutkset on /neliömetri seinää?
Paljonko maksoi kappale näitä EPS harkkoja?
EPS-harkko maksoi 41€ neliöltä, yhden harkon hinnaksi tulee siis 12,3€. Betonimenekki oli 120 litraa/neliömetri.
noin 6€ kpl ja betoni menekki 125 l/neliö....heh
...parikymmentä euroa/m2 lisää hintaa betonista ?!?!?! Entäs raudoituksista?
betonia menee 5€.lla enemmän neliölle, rautaa jokatoiseen kerrokseen ja saat betoni seinän ulos ja sisälle
0.5€ neliölle enemmän kuin palikkaan. betonin hinta: 1000 litraa on 100€
menee 0,5 € enemmän neliölle kuin palikkaan. betonin hinta: 1000 litraa on 100€
Mistä saat notkistettua betoni pumpattuna 100 eur/m3? Ja 25 ltr => 2,5 eur noilla sunkin hinnoilla.
Aikaisempi keskustelija kirjoittikin KOKO hinnasta betonista.
EPS-harkkohan on reilusti isompi(1,2*0,25m) kuin Lammin, jonka kiviä menee 8,33 neliöön, joten Lammin kivien hinnaksi tulee n. 50€/neliö...
harkossa menee betonia 120 litraa neliö? ja jos lammissa 125l. neliö niin erotus on 5 litraa. hinta meni alakanttiin
ja se tekee 200 neliön talossa noin 2400€ ei kovin paha hinta jos vertaa laatua...
en ole kovin hyvä matikassa
Lammi-harkoista kasaus tarvii useimmiten teettää ulkopuolisella, eikä oo halpaa.
eps rakentajat ovat pieniä ja köyhiä miehiä?
Vaikka kyllähän bodausmielessä on aivan silkaa iloa pinota ja sahailla niitä betonimöykkyjä. Mutta ei siitä viitsi millään maksaa hunajaa. Joten voipi vaikkapa vaimon kanssa viettää laatuaikaa ja pinota EPS-harrkkomuotteja yhdessä.
hinnassa ei todellakaan ole kovin suurta eroa ja kannatta kysellä rakennusmestarin ja rakennesuunittelijan mielipiteitä...
eli lammin harkko 49,98/neliö
muilla joutuu tekemään paljon lisätöitä tai joutuu ostamaan erillaisia "harkkoja" ja virittelemään niille tukirakenteita teräspalkeilla. Kannattaa siis keskustella sellaisen suunnittelijan ja mestarin kanssa jotka ovat talostasi aidosti kiinnostuneita, eivätkä pyri saamaan asioita menemään niin kuin ennenkin, eivätkä viitsi edes heille "vieraaseen" materiaaliin ja sen käyttöön perehtyä.
nimenomaan vähennä töitä kun on valmiiksi erilaisia harkkoja?
kestää kiinnittää vaikkapa keittiön kaapit?? Tuntuisi, että kun on EPS alla, niin ainakin pitkät naulat pitää olla...
Sisäseinät vissiin EK Gyproc??
Ulkoa varmaan se rappaus... Pitääkö ennen rappausta käsitellä se EPS:n pintä, kun ei siihen muuten taida tarttua pohjanlaastit?
Keittiönkaapit kiinnitetään EPSin läpi teräsbetoniin. Kun vähän laskeskelet, niin ei se niin mahdottoman pitkiä ruuveja tarvitse ja pysyy takuulla paremmin kuin vaikkapa lecaharkossa.
(Oli muuten karmeaa katsella, miten leca-harkot murenivat, kun vähän kaivinkoneella kolhaistiin sisätäyttöjen yhteydessä. Palikka-seinä sen sijaan *ei* kärsinyt rakenteellisia vaurioita. Leca-harkoista yksi halkesi koko matkalta, parista-kolmesta muusta irtosi palasia. Kaikelaista höttöä sitä rakentamiseen käytetäänkin...)
Toinen tapa on laittaa tulevien kaappien yläreunan tasalle kierretangot ennen valua. Näihin sitten saa kiinni joko kaapit tai koolauksen, jos sellaista haluaa.
Ulkopuolen rappaus kiinnittyy EPSiin suoraan tartunta-aineella, joka telataan harkon pintaan. En tiedä mitä kyseinen mömmö on, mutta se mahdollistaa tavallisen = edullisen rappauslaastin käytön sikahintaisten erikoislaastien sijasta.
Taitaa olla palikan myyjä asialla. Ai mistäkö sen huomaa? No yleensä jokainen rehellinen ihminen kertoo myös ne huonot puolet, joita JOKA asiassa on. Tämä Palikan puolesta puhuja taas ei ole maininnut sanallakaan palikan huonoja puolia.
Näyttää kovasti samanlaiselta kirjoitustyyliltä, kuin on www.palikka.fi -sivuilla.
Hah, vai että palikka-styroksiseinä ei kärsi vaurioita kun kaivinkone vähän kolhaisee :) Mahtaa olla kovaa styroksia (tai mitä lie epsiä onkaan).
Joo, en tosiaankaan ole "Palikka-myyjä", vaan nimimerkkini mukaisesti Palikasta omaa taloa pykäävä. Olen yrittänyt antaa infoa muille Palikkaa harkitseville, kun sitä on tätä kautta kysytty ja kun aikanaan itsekin olisin kokemuksia kaivannut.
Mutta jokin ihme primitiivireaktio näyttää vesittävän kaikki asiallisetkin Palikka-keskustelut niin sfnetissä kuin muillakin palstoilla ennemmin tai myöhemmin. :(
Voisit varmaan _itse_ listata Palikan huonoja puolia, jotta toisit keskusteluun edes jotain substanssia... Itse en niitä toistaiseksi ole havainnut, mutta enpä ole vielä kaikkia työvaiheitakaan tehnyt.
No, jos nyt väkisin jotain "huonoa" voisi sanoa, niin ennen valua voi kokonainen tyhjä seinä siirtyä paikoiltaan, jos sitä kovasti potkii. (Toisaalta sillä tavoin voi seinää tietysti myös oikoa, jos se jostain syystä on ladonnan aikana mennyt vähän mutkalle...).
Juu, ja oikein kovalla myrskyllä saattaa epätasaiselle alustalle jätetty Palikka-pino kaatua (tosin eipä siinä yleensä vaurioita tule).
Niin, ja Palikasta ei saa valmiita talopaketteja, joten talon "joutuu" suunnittelemaan / piirrättämään ihan itse. Samoin kokoonpanoporukkaa voi olla hankala löytää, mutta toisaalta Palikkahan onkin tuotteena suunnattu omatoimirakentajille.
Myös käytännön rakentamisohjeita soisi löytyvän enempi valmiina, jos kohta aina on vastaukset löytyneet, kun on älynnyt kysyä. Mutta sitä tietoahan minäkin osaltani tässä yritän muulle porukalle välittää...
Leca-harkoista lohkesi isoja paloja pois myös kun telaketju vähän hipaisi sokkelia. Palikan pintaan tulleet vauriot olivat painaumia EPSissä, kantavaan rakenteeseen niillä ei ollut mitään vaikutusta. Vauriokohdat voi paikata uretaanivaahdolla tai rapata piiloon.
Vaurioituneet leca-harkot täytyy sen sijaan jossain vaiheessa irrottaa ja vaihtaa, mikä harkkomuuraukseen kypsähtänyttä rakentajaa v*ttaa suunnattomasti jo etukäteen. Etenkin kun harkkolaastikin on jo käytetty loppuun.
kannattaa oikeasti käydä muutamalla työmaalla katselemassa haastattelemassa isäntää. Lähistöllämme on yksi palikkakohde ollut rakenteilla jo kolme vuotta eikä muuttopäivästä ole tietoa. Talo rapattiin viime syksynä ja rappaus on jo nyt monin paikoin irronnut (rappauksen vahvikkeena käytetty verkko näkyy paikoitellen!).
Lisäksi olen kuullut jo yhden rakennusurakoitsijan menneen konkurssiin siirryttyään Palikka -urakoitsijaksi - ei ollutkaan niin nopeaa kuin tehtaan edustajat väittivät!
Mistä päin Suomea nämä onnettomat tapaukset voisi bongata, eli mikä on se "lähistösi"?
Onko tuon keskeneräisen kohteen aikataulujen venymisen syy Palikassa vai muissa rakennusvaiheissa ?
Ja toisaalta, ei kai Palikan kuuluisikaan nopeuttaa kuin rungon pystytystä. Tuskinpa ne aikatauluongelmat Palikan syytä ovat.
Ja tiedänpä minäkin muutaman ihan perinteisellä tavalla tekeillä olevan kohteen, jota on nakerreltu kasaan kuin Iisakin kirkkoa...
mielellään katselemassa työmaita, mutta kun ei tule oikein selviä suuntia, minne ajella katsomaan kohteita... niitä epäonnistuneitakin.
Alatyylistä on muuten huomautella ikävästi toisista talopaketeista/rakennustavoista kuin omastaan.. Sellainen "markkinointi" ei kyllä johda minnekkään.