Elin ennen luksuselämää oli oma asunto, rahaa, matkoja ja ravintolaillallisia. Kaikki näytti ulospäin täydelliseltä, ja luulin löytäneeni myös sen oikean. Rakkaus vei mukanaan, ja annoin kaiken mitä minulla oli. Lopulta selvisi, että se olikin pelkkää huijausta sydän särkyi ja tilit tyhjenivät.
Nyt asun Suolahdessa, Kelan rahoilla sinnittelen arjessa ja yritän keräillä palasia entisestä elämästä. Ironista, miten nopeasti voi pudota korkealta. Enää ei ole merkkivaatteita tai samppanjaa, mutta ainakin on katto pään päällä ja oppi kantapään kautta rakkautta ei pidä mitata tilisiirroissa.
Nyt asun Suolahdessa, Kelan rahoilla sinnittelen arjessa ja yritän keräillä palasia entisestä elämästä. Ironista, miten nopeasti voi pudota korkealta. Enää ei ole merkkivaatteita tai samppanjaa, mutta ainakin on katto pään päällä ja oppi kantapään kautta rakkautta ei pidä mitata tilisiirroissa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ensin vietiin Tesla se katosi kuin savuna ilmaan, ja mukana meni viimeinenkin pala menneisyyden kiiltokuvaa. Kalliit erikoisoluet, joita ennen maisteltiin ystävien kanssa kattohuoneiston terassilla, vaihtuivat nopeasti "maksuhäiriö lageriin" joka maistuu enemmän selviytymiseltä kuin nautinnolta.
Pankki alkoi soitella, ystävät hiljenivät, ja ainoa joka piti seuraa oli vanha kahvinkeitin, joka piti yhtä surullista ääntä kuin minä aamuisin. Mutta vaikka kaikki on mennyt, on silti outo rauha ei enää tarvitse esittää menestyjää, kun voi vain olla ihminen, joka yritti rakastaa väärää ihmistä vähän liikaa.
Sanoit että ennen elit luksuselämää. Tesloja ei niin hirveen kauan ole ollut ettei tuo taida kovin kaukainen juttu olla.
Veikö Pirjoriitta massit? Se on halvempaa käyttää maksullisia daameja, suolahdessa ei varmaan kovin korkeatasoisia ole mutta tarjontaa löytyy varmaan Alkulasta esimerkiksi. Koskelta Karhunlähteeltä löytynee myös.
Kerro lisää kun ei ole ottanut tieto korviin ja kassit ratkeemassa
Tuttu mies kanssa oli kokenut epämieluisia asioita parisuhteissa:ensimmäinen akka vei talon,toinen lapset ja kolmas vei poikuuden.
Kahtooko se tuttu mies aina peilistä takaisin 🤔
Hölmöjen eväät syödään aina ensin.
Ahneet työmiehet ja verottaja ajoivat minut lopullisesti tähän tilanteeseen. Kun oli yritys, niin kaikilla muilla oli aina kiire ottaa omansa – työntekijät vaativat lisää, vaikka kassassa ei ollut enää kuin pölyä, ja verottaja seisoi ovella kuin nälkäinen susi, joka ei jättänyt edes luuta kaluttavaksi.Tein töitä yötä päivää, uskoin siihen, että ahkeruus palkitaan. Mutta palkinto olikin konkurssikirje ja ulosottoviraston tervehdys. Lopulta ei jäänyt muuta kuin tyhjä tili ja raskas tunne rinnassa.