Kokemuksesi ovat vertaansa vailla.
Apinatemppeli oli apinatemppeli, umpisuoli puhkesi, leikkaus epäonnistui, Kela ei korvannut lääkkeitä ja niiden hinta vei perikatoon, käärme söi koiran ja toinen sairastui anemiaan, sait viisi kertaa hietakirppuja kertakäynnillä rannalla, käärmeperhe asui kengissäsi ja dengue yskitti, vaimollesi ei kelvannut kaali ja karkasi, sinulle oli ikäraja kansallispuistoon, vaimosi kävi yksin temppeleillä kun sinä jäit syömään 25 paahtoleipää hilloilla.
Liikuit neljä kertaa vuodessa sairaalan rappusissa ja lääkärit ylisti kovaa kuntoasi, aamulla et meinannut päästä sängystä ylös, vaimosi otti asumuseron ja vuokrahuone meni hirveään kuntoon toimien samalla jätteiden lajittelukeskuksena, flimmeri riivasi ja pumppusi löi ihan miten sattuu ja sairaalassa eivät osanneet tehdä mitään, diabetes ja uniapnea riivasi, nestepöhö paheni viinasta ja lääkkeistä, nukahtelit pitkin päivää, saitte koronan viidesti ja siihen aikaan ruoka-apua ja raha-apua ja kerroit että ketään ei ole tulossa kuin vasta ensi vuonna ehkä, kaihin ja sydänvian vuoksi et enää ajanut autoa ja Suomessa lääkäri otti sinulta ajokortin pois ja mitäpä sillä kun ei ole autoakaan.
Istuit netissä 365 päivää vuodesta lukihäiriössä ja kaihissa, luit ja näit kaiken väärin ja kävit kelapäivisin lähimmässä rekkamieskuppilassa ja juhlapäivisin kuponkiruokalassa jopa kilometrin päässä kotoa. Reviirisi oli samaa luokkaa maaoravan kanssa. Et vaivautunut tutustumaan suomalaisiin etkä thaimaalaisiin, koska koet olevasi parempi ihminen, etkä oppinut sanaakaan thaikieltä koko aikana. Et käynyt koskaan saarilla, sukeltamassa etkä kalassa. Et uskaltanut lähteä omalla autolla edes Bangkokiin passia uusimaan, vaan menit bussilla. Et kymmenessä vuodessa keksinyt yhtäkään harrastusta etkä tutustunut yhteenkään Hua Hinin suomalaiseen.
Oli sinulla kuitenkin yksi tähtihetki, kun pääsit kuvaamaan itseäsi liikenneonnettomuus paikalle. Tarinan mukaan vaimosi on sairaseläkkeellä ja siellä se kirmasi kuvissa menemään juoksujalkaa, myi donitseja ja Suomessa poimi marjoja. Nyt on mennyt Pasasen jutuissa sekaisin sairaseläke ja perustoimeentulotuki.
Apinatemppeli oli apinatemppeli, umpisuoli puhkesi, leikkaus epäonnistui, Kela ei korvannut lääkkeitä ja niiden hinta vei perikatoon, käärme söi koiran ja toinen sairastui anemiaan, sait viisi kertaa hietakirppuja kertakäynnillä rannalla, käärmeperhe asui kengissäsi ja dengue yskitti, vaimollesi ei kelvannut kaali ja karkasi, sinulle oli ikäraja kansallispuistoon, vaimosi kävi yksin temppeleillä kun sinä jäit syömään 25 paahtoleipää hilloilla.
Liikuit neljä kertaa vuodessa sairaalan rappusissa ja lääkärit ylisti kovaa kuntoasi, aamulla et meinannut päästä sängystä ylös, vaimosi otti asumuseron ja vuokrahuone meni hirveään kuntoon toimien samalla jätteiden lajittelukeskuksena, flimmeri riivasi ja pumppusi löi ihan miten sattuu ja sairaalassa eivät osanneet tehdä mitään, diabetes ja uniapnea riivasi, nestepöhö paheni viinasta ja lääkkeistä, nukahtelit pitkin päivää, saitte koronan viidesti ja siihen aikaan ruoka-apua ja raha-apua ja kerroit että ketään ei ole tulossa kuin vasta ensi vuonna ehkä, kaihin ja sydänvian vuoksi et enää ajanut autoa ja Suomessa lääkäri otti sinulta ajokortin pois ja mitäpä sillä kun ei ole autoakaan.
Istuit netissä 365 päivää vuodesta lukihäiriössä ja kaihissa, luit ja näit kaiken väärin ja kävit kelapäivisin lähimmässä rekkamieskuppilassa ja juhlapäivisin kuponkiruokalassa jopa kilometrin päässä kotoa. Reviirisi oli samaa luokkaa maaoravan kanssa. Et vaivautunut tutustumaan suomalaisiin etkä thaimaalaisiin, koska koet olevasi parempi ihminen, etkä oppinut sanaakaan thaikieltä koko aikana. Et käynyt koskaan saarilla, sukeltamassa etkä kalassa. Et uskaltanut lähteä omalla autolla edes Bangkokiin passia uusimaan, vaan menit bussilla. Et kymmenessä vuodessa keksinyt yhtäkään harrastusta etkä tutustunut yhteenkään Hua Hinin suomalaiseen.
Oli sinulla kuitenkin yksi tähtihetki, kun pääsit kuvaamaan itseäsi liikenneonnettomuus paikalle. Tarinan mukaan vaimosi on sairaseläkkeellä ja siellä se kirmasi kuvissa menemään juoksujalkaa, myi donitseja ja Suomessa poimi marjoja. Nyt on mennyt Pasasen jutuissa sekaisin sairaseläke ja perustoimeentulotuki.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Reipas reppureissaaja kokee ja näkee Thaimaata kuukaudessa aivan varmasti enemmän, kuin mitä erakko kotihiiri Pasanen näki kymmenessä vuodessa.
En luokittele kokemuksiksi sitä että oppii hakemaan viisumille jatkoa taikka sitä että ramppaa sairaalassa tai koronapiikillä. Kumpikaan kun ei ole erityisen mukavaa tekemistä. Kun ne ravintolakokemuksetkin jäänyt pariin ja aina samaan halparavintolaan niin ei voi kehuskella niilläkään kokemuksilla.
Kun ei edes ulkoilu maistu niin jää se luontokin kokematta ja hyödyntämättä. Harrastuksia ja kavereita kun ei ole, niin ei ole mitään sosiaalista elämää eikä ajatuksienvaihtoa eikä jaettua iloa. Terveys kun on vielä retuperällä niin kuumassa vain kärsii ja sisätiloissa tilanne ei helpota kun ei raaski käyttää ilmastointia.
Eihän se kenenkään elämäntehtävä ole hankkia kokemuksia, mutta silloin kun niitä kokemuksia ja elämyksiä ei ole, niin ei voi mennä sanomaan olevansa kokenut paljon, kun ei ole kokenut juurikaan mitään.
Halpa ravintolaan, 10 vuoden aikana, reppureissajiahan palstalla ei ole ensimmäistäkään, kaikki on miljonäärejä, vain 7 tähteen hotellit kelpaavat, isälläsi on terveys retuperällä, käytin ilmastointia aina nukkuessani, siitä aiheutui noin 4000 bahtin kuukausittainen sähkölasku.
Minä lasken jo melkoiseksi kokemukseksi syödä itse kasvattamia banaaneja, jackfruittia sekä duriania... sekä kasvattaa pihalla kymmeniä upeita kukkia, temppeli, orkideaa, sekä mausteita omaan tarpeeseen, ja vähän ylikin, sinulla reppana ei ole yhtään tälläisestä kokemusta eikä koskaan edes tule.
Taas tulee upouutta tuoretta tietoa joka on keksitty Pähkinärinteessä. Eipä vaan näkynyt kymmenessä vuodessa yhtäkään kertomusta jackfruitin, banaanin tai durianin kasvattamisesta. Ei sanaakaan kuulunut eikä puhettakaan mausteista, eikä kuvaa.
Kukkasia kuvailit parissa ruukussa kiinalaisella piraattikameralla.
Sinä et ole kasvattanut yhtään mitään. Vaimosi oli yhdessä valokuvassa "kaverinsa" pellolla keräämässä "joitakin yrttejä", sanojasi lainaten. Banaanipensas oli naapurin tontilla, josta otit kuvassa tukea. Siinäkään kuvassa et sanallakaan maininnut että se olisi sinun kasvattama. Sinun fysiikallasi ei maata möyritä eikä taimia istutella ja se kukkaisharrastus oli vaimosi puuhaa ja varsin vaatimatonta sellaista. Ethän sinä pääse omin avuin edes ylös, jos menet kontallesi maahan.
"käytin ilmastointia aina nukkuessani" Käytit yksikkömuodossa ilmastointia. Entäs vaimo? Käyttikö hän omassa asunnossaan? Sitäpaitsi et käyttänyt sitä ilmastointiakaan, kun manasit parin viikon kuuman jakson aikana että nyt alkaa riittää että on liian tukalaa. Siihenhän olisi ratkaisu ollut se ilmastointi. Minä olen maatilan poikia ja tehnyt vuosia maatilan kovia töitä, käsillä ja koneilla, enkä mitään kukkasia kastellut piharuukussa, joten voipi olla että minulla on kasvien kasvattamisesta hieman enemmän kokemusta kuin sinulla.
Älä jauha paskaa laitoin jopa kuvia tänne paskapalstalle, yksikkö muotoa olet sinä hullu, miksi pitäisi käyttää monikko muotoa ilmastoinin käytössä kun nukumme samassa huoneessa talossa oli kolme makuuhuonetta jossa jokaisessa oli ilmastointi laite sekä flektit seinällä, kuten sanoin en vastaa sitä mitä vääristelet tekstejäni, tuskin sinulla on kokemusta trooppisista kukista, lainkaan. Kyllä vaimoni oli vuokrannut pienen maapläntin, jossa kasvatti jotain yrttejä, mutta pihalla oli ryytimaa, jossa tuli paljon omaankäyttöön, kaikenlaista, mukavampia oli pippuri, niitä oli vain yhtä laatua, niissä oli montaa kypsyysastetta, duriania on hankala kasvattaa, siksi ne kasvatetiin erillisellä paikalla, jackfruit toimi hyvin, tosin siinäkin meni viisi vuotta ekaan satoon, banaanilla kaksivuotta, banaani on omalaatuinen kasvi, se tertun irroitetaan isolla lähinnä veitsellä, ja sieltä tulee sisältä kauheaa auringon valoa vahvistavaa tököttiä, jos saat sitä vaatteillesi se ei lähde mitenkään irti, jackfruit taas on iso kasvi, jossa veitsellä ja ruokaöljyllä leikataan kasvi lohkoiksi, siinä on sellaista tahmeaa mössöä, mutta hedelmä itsessään on mint. Banaani puu on ihan omalla tontilla, banaania istutettiin kaksi kappaletta, kahden vuoden päästä niitä oli yksitoista. Miten sinun kokemuksesi, kerro reppana lisää.
Perhereppureissaajan kertomukset 10 vuoden ajalta ... ?