Meillä aikinaan kun isä lähti käpytteleen, niin olen korvannut lasten ikävän tavaralla. Olen ostanut heille kaiken mitä he haluavat. Se on lieventänyt heidän ikävää. Kun lelut tms. ei kiinnosta ei muuta kuin kirppikselle myyntiin tai tuttavien lapsille.
Kaikilla on oma huone joten tavaran paljous ei sillai haittaa. Edelleen meillä ostetaan kaikenlaista, ja isovanhemmat antavat rahaa tai tuovat kaikkea kivaa.
Meillä se on helpottanut unohtamaan isän.
Kaikilla on oma huone joten tavaran paljous ei sillai haittaa. Edelleen meillä ostetaan kaikenlaista, ja isovanhemmat antavat rahaa tai tuovat kaikkea kivaa.
Meillä se on helpottanut unohtamaan isän.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kun tulevat murkkuikään, onkin jo toisenlaiset toiveet, miten meinaat kustantaa? Se murkku-ikä alkaa nykyisin jo tuossa heti 10--11v ja jatkuu....
Rupee hillitsemään sitä rojumäärää ja rupee viettämään aikaa lastesi kanssa. Ulkoile ja retkeile, lue ja piirrä, soita ja laula, leivo ja naura.
ei se roinamäärä sitä isää korvaa, ei ei. Sehän on vain tavaraa.
Kuule kaikki ovat jo 10,15,16, 23 ikäisiä, eikä meillä ole minkäänlaisia ongelmia. lelut ovat väistyneet ja tilalle on tulleet vaatteet ym nuorten jutut! Melko paljon annan rahana, jotta saavat itse sitten ostaa mitä haluu.
rahaa? Ihmekös tuo, pelkästään minimituet jo vähintään 812€ (3xelarit, 3xlapsilisät joihin tietenkin 3x yh-korotukset.) siihen mahdolliset asumistuet ja muut päälle...
Tarviiko sun tehdä edes töitä? Moni työläinen saa sinun tukien verran rahaa ja elättää sillä perheensä ja maksaa taloa... Sitten tulet tänne naamaileen tavaran paljoudella. Häpeäisit edes.
Kateus se vie kalatkin vedestä! Joku sijoittaa lapsiin joku taas ravintoloihin ja itseensä.. vapaa valinta, mitä omilla rahoillaan tekee...!
riittämättömät? Siis ne ELATUSMAKSUT ja YH KOROTUKSET ja LAPSILISÄT, jos kerran ne on äidin omia ja niitä saa käyttää omiin huvituksiin??????
"MELKO PALJON annan rahana..."
JOTTA SAAVAT ITSE...OSTAA mitä HALUU"
Aivan sama juttu, ostaminen on vain siirtynyt lapsille itselleen,sinä olet siitä portaasta jäänyt välistä pois.
Sekö se tavaramäärä ja ne nuorten jutut auttavat siinä, ettei isä ole läsnä?
teeppäs lapsia sitten niiden lelujen kanssa. jos ne on niin parhaita isiä.
hellullani on poika ja me ostetaan hänelle todella harvoin leluja tms. mielummin itse askartelen hänen kanssaan paperista aarrekarttoja ja leivomme taikataikinaa viimeksi kun olimme mökillä teimme valomiekan itse, ei siihen tarvinnut kuin keppi ja sen ympärille pujottaa erivärisiä ilmapalloja, poika leikki koko viikonlopun sillä vaatimattomalla mutta rakkaudella tehdyllä lelulla eikä tullut edes kalliiksi n. 1€ varmaankin tuli maksamaan. jos vain viitsii niin osa tehdä ihan mitä vain ja silloin lapset arvostavat enemmän kun heidän kanssaan jaksaa jotain tehdä.
mutta taas äidillään tai oikeastaan äidin vanhemmat "ostavat" pojan rakkauden itselleen. millon on mitäkin ostettu on turtlestaloa jne. mutta ikinä ei oma äitinsä lapselle mitään osta tai hänen kanssaan tee.
meillä kun poika otetaan mukaan leipomiseen ja on muutaman kerran pilkkonut makkaratkin keittoon. ja voi että lapsi nauttii. kerran äiti soitti minulle ja kysyi voisinko hoitaa poikaa kun hänen pitää leipoa lapsen synttäreille ja ihmettelin että eikai nyt yhdestä lapsesta niin paljon ole haittaa leipomisessa että pitää hoitoon antaa. osaanhan minäkin leipoa lapsen kanssa vaikkei omani ole eikä omiakaan vielä ole. minäkin leivoin pojan synttäreille pojan kanssa ja kaikki onnistui.
alkuperäiselle.
Kun tää lapsen hoito on sit helppoo joka toinen viikonloppu. On se kumma kun se OIKEA äiti ei jaksa ASKARRELLA ruuanlaiton,siivouksen,työssäkäynnin,kasvatuksen,vaatehuollon,hellyyden,laskujen maksun,yms. yms. lisäksi. Niinpä.
Voi luoja, ei muuta sanoa voi.. Sulla ilmeisesti ei ole OMIA lapsia?
ei vaadi paljoa. Kun on yhdessä tehty jonkinaikaa, lapsi yleensä katoaa omiin hommiinsa. Askartelun ei tarvitse kestää kuin 10-15 min ja lapsi on jo onnellinen. Anna pala pahvia , sakset, liimaa ja vaikka auringonkukan siemeniä ja silkkipaperia, sulla on kohta niin upea taulu ettei oo toista nähtykään.
Pyykit ja muut kotityöt ei karkaa mihinkään(ikävä kyllä)mutta lapsi muistaa aina,kun äidin kanssa leivottii tai askarreltiin ymsyms.
Järjestely- ja ajankäyttökysymys, ei muuta.
Juu mitä järkee on liimailla paperia kiinni toiseen paperiin? Kai nyt lapsi tarvii jonkun järkevän idean siihen, ... tyhmän touhua.
Juu 10 minuutissa saa jo pari paperia kiinni ja voi että kun tuli hieno???... Vähän järkee ihminen sun ideoille.
Kyyllä sä voit niitä ohejita muille jakaa, mutta käytäntö on aivan toinen. Sulla ei ilmeisesti ole niitä lapsia!
ja kyllä on taiteiltu vaikka mitä. Ei se tarvitse järkeä, pääasia onkin se yhdessäolo. Äiti neuvoo lastaan, mitä sakilla ja liimalla ja paperilla voi tehdä. Kädentaidotkin siinä sivussa harjaantuu. Ja saadaan aikaan ite tehtyä taidetta. Eikö muka ole hellyyttäviä ne piirrokset joita saat?
Vieläkin muistan, kun äiti toi piirustuspaperia joka kauppareissulta ja sitten piirreltiin, kaikennäköstä, kissaa ja koiraa ym.
Taisit vaan pottuillaksesi tuon kommentin heittää...
poika on meillä aina kaksi viikkoa ja sitten äidillään kaksi viikkoa. minä sitä hoidan joka päivä kun helluni on töissä. kerkeän ihan hyvin tehdä kotityöt ja olla lapsen kanssa. se on vain viitsimisestä kiinni.
anteeksi jos meillä menee näin hyvin. Lapsi ainakin nauttii aina kun tulee meille, ja kun menee äidilleen.
Juu, meilläkin on jo autot ja mopot tallissa odottamassa, ihan uudet tietenkin ja kotiteatterit ja videotykit.. ja voi voi, kaikenlaista roinaa yllinkyllin. Onneksi on noita köyhiä lapsiperheitä joille voi tunkea enimmät, jos vaikka ei sattuiskaan auton väri miellyttämään sitten kun pennut ovat täysi-ikäisiä :D
mielipiteeni on, että ei tavara voi koskaan korvata mitään, se on maallista ja auttaa ehkä vain hetkeksi unohtamaan todellisen tarkoituksen. Mikään maallinen mammona ei pysty korvaamaan yhdessä vietettyä aikaa ja rakkautta. Myönnän kyllä itsekin sen, että joskus tulee lapsille ostettua jotain, jonka parissa he viihtyvät hyvin kun ei itse jaksa arjen kiireistä väsyneinä leikkiä tms. Kuitenkin minulla on aina ollut selvänä se, ja se on myös tehty lapsille selväksi, että aina ei kaikkea voi saada. Olen läheltä seurannut erään perheen tilannetta jossa lapsi sai kaiken mitä pyysi, oli se sitten rahaa tai tavaraa, ja mieluiten aina kalliimmasta päästä. Uskon, että kun hän kasvaa siihen ikään että alkaa olemaan ns. omillaan, hän tippuu korkealta ja kovaa kun huomaa ettei maailmassa kaikki olekaan ilmaista eikä kaikki tule kuin taivaan lahjana suoraan tarjottimella. Pettymys on tällöin kova.
Tämä on siis vain minun henkilökohtainen mielipiteeni asiasta, jokainen toki tekee tavallaan.
Kesäterveisin: "isättömien lasten äiti"
Kun on arjen kiireitä eikä jaksa väsyneenä leikkiä, no tällaista tulee varmasti eteen itse kullekkin joskus. Mutta pitääkö se sitten olla aina se filmi, peli tms. jonka parissa lapsi viihtyy YKSIN. Siis toistan YKSIN. Miksi ei näin kesällä esim. rannalle ja poikanen uimaan itselle kirja kouraan ja aurinkoon lekoittelemaan?
Minä ostin pallon, muovisen, maksoi euron... Sillä ollaan potkittu (toisille syötelty) ties kuinka monta iltaa. Toinen oli peli jossa pallo tarttui "hanskaan" kun sitä heitteli toisille. Se oli mukava, pelaisin sitä joka päivä, mutta tyttö kyllästyi =( Toki olen joskus sortunut kalliisiin ostoksiin kuten sähkömönkijään, oma autoni maksoi vain 200€ enemmän ;o)
Mutta minulla se ei välttämättä ole aina rahasta kiinni vaan siitä, että tottuuko aina saamaan kaiken haluamansa heti kun vain mieleen juolahtaa, vai pitääkö johonkin asiaan säästää rahaa, nähdä vaivaa sen eteen tms.
Oikeassa olit siinä, että jos aina saa kaiken tulee tippumaan korkealta ja kovaa, mikäli vanhemmat eivät ole niin rikkaita, että maksavat kaiken koko aikuisiänkin. Heistä tulee yleensä tunnevammaisia, valitettavasti. Tiedän tapauksia.
Pointtini oli kuitenkin se, että halvallakin voi pitää hauskaa ja samalla kykenee itsekin rentoutua. Tietenkään se ei päde ihan vauvoihin jotka vaativat välitöntä ja kokoaikaista huomiota.
Lapsille touhun keksiminen ei aina välttämättä vaadi suuria summia. Esim. eväsretket luonnon helmaan, aarteenetsintä tms. on halpaa ja lapset nauttivat täysillä. Meillä onneksi lasten ei tarvitse leikkiä yksin, koska heitä on useampi ja tämänhetkinen arjen kiireiden jälkeinen väsymys taitaa olla sitä että äiti on raskaana....Ja totta on myöskin se, että esim. kirppiksiltä löytää edullista tavaraa jotka ovat lapselle mieluisia. Ei kaiken tarvi tosiaankaan aina olla niin kallista. Lämpimiä kesäpäiviä :)