tässä nyt on mietitty koiran ottoa mutta keneltä sen uskaltaa ottaa? kun en haluaisi tukea laitonta koiratoimintaa, salakuljetusta ym. enkä myöskään halua tukea pentutehtailijoita. entäs sitten sekarotuiset? jotkut pyytävät niistä älyttömä summia. en minä sitä, etten koirasta maksaisi, rodullakun ei ole niin väliä kunhan on kiltti ja terve, mutta niin suuret summat kuulostavat rahastukselta. sitten taas nämä puoli-ilmaiset pennut: olen käynyt katsomassa yhtä pentuetta ja sain sitten selville että nämä ovat nartun kolmannet vahinkopennut. että niin. en haluaisi myöskään tukea näitä "holtittomia" koiranomistajia. että onko nykymaailmassa parasta hankkia koira löytökodista, näin tarjoaisin kodin kodittomalle ja molemmille tulisi hyvä mieli: pelastajalle ja pelastetulle. hmm. vaikeaa. vai jätänkö koirahaaveet sikseen...
vaikea valinta
ihmettelevä
7569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on ihan kiinni omasta itsestään. Itse ns. pelastin koiran, kun oli joutumassa tarhalle.
Voihan se löytökoirakin olla alunperin pentutehtaasta kotoisin, mistä sitä koskaan tietää?
Jos seropi maksaa maltaita, pyydäppä emän ja isän tutkimustulokset ja kaikki menot, mitä pentujen takia on tullut. Jos ei ole lähelläkään pentujen yhteishintaa, ei pentua kannata ostaa, sillä se on pelkkää rahastusta. Tosin, jokuhan se aina nekin pennut ostaa.
Itse maksoin rokotetusta, sirutetusta ja madotetusta seropistani 150e, joka ei mielestäni ollut ollenkaan paha hinta.
Ota löytöeläinkodista tai sitten pentuvälityksen kautta. Sen kautta pitäis löytyä kunnon kasvattajat, en tosin ite oo pentuvälityksen kautta koskaan ottanu koiraa. Voithan sen sekarotuisenkin ottaa kunhan kyselet ne taustat tarkkaan ja käyt tietenkin paikan päällä kattomassa minkälaiset olot niillä pennuilla ja emolla on. Kyselet viattomasti vaan muista mahdollisista pennuista, jos nartulla on teetetty monet pennut tai on ollu paljon vahinkopentueita niin vaikuttaa vähän epämääräiseltä. Pitää olla terve järki päässä niin kyllä sen huomaa jos kasvattajalla ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Itselläni on kohta uusi pentu jonka haen huomenna ja se on seropi. Ex miehen kanssa otettiin koira joka oli myös seropi ja tämä koira jäi ex miehelle koska hän halusi tehdä mulle kiusaa sillä kun tiesi että koira oli mulle todella tärkeä (koira oli yhteisomistuksessa). Tarkkaan kandee harkita mihin tarkoitukseen ottaa koiran (harrastus vai pelkkä lenkkikaveri). Myyjän asenne on aika tärkeä siitä huomaa jo paljon miten hän käyttäytyy ja paikka tietenkin missä pennut asuvat ym pentueen määrät.Rotuyhdistelmiä on monenlaisia joten niiden yhteen sopivuudessa kandee olla tarkka. Esim jotain karhukoiraa sekotettu bokseriin niin sen nyt tietää mitä siitä tulee ei ainakaa rauhallin kaveri.Harkitse tarkasti se ilmoitus joka kolahtaa on yleensä se mitä kandee kysyä ja käydä katsomassa. Onnea koiran etsinnälle!!
mielestäni aika osuvasti. Älä ota koiraa olleenkaan, jos et tarkkaan tiedä mistä sen otat, minkä rotuisen otat ja miksi sen otat.
Eli tässä omat neuvoni:
- Älä osta paperitonta koiraa.
- Älä osta kallista sekarotuista koiraa.
- Vaadi vanhempien terveystarkastukset nähtäviksi.
- Älä ota jos tosiaan on jo kolmannet "vahinkopennut."
Ota joko kunnollisesta kennelliiton listoilta löytyvältä kasvattajalta, jolla ei ole montaa rotua. Yleensä näissä ei juurikaan tehtailijoita ole joukossa. Mutta silti pidä varasi.
Sekarotuisen jos otat niin tarkkaan katso, että mistä sen otat. Yritä etsiä sekarotuinen joka maksaa 0-150e, jotta ei menisi tehtailun puolelle ja silloinkin mielellään yritä etsiä pentu jonka vanhemmat on terveystarkastettuja ja mielellään vahinkopennut. Katso tarkkaan millainen miksaus on kyseessä.
Yksi erittäin hyvä vaihtoehto on tosiaan pelastaa koira löytökodista. Kuitenkin tässä on ongelmansa. Onko sinulla paljon kokemusta koirista? Osa löytökodissa majailevista koirista saattaa olla siellä pitovaikeuksien vuoksi.
Voi, miten hyvin tiedän, miten vaikeaa tuo valinta on! Meille etsittiin koiraa monta vuotta. Ensiksi ajateltiin sekarotuista, mutta joka puolella törmättiin noihin tehtaisiin. Sitten piti ottaa mahdollisimman terve koira jne. Lopulta otettiin pentu ihan tavalliselta kasvattajalta, joka käy näyttelyissä koiriensa kanssa, kuuluu rotuyhdistykseen, harrastaa koiriensa kanssa mm. agilityä.
Nämä seikat mielestäni osoittivat sen, että kyseessä ei ole tehdas, vaan kennelinpitäjä yrittää ihan oikeasti jalostaa koiristaan hyviä ja terveitä rotunsa edustajia. Ja myös hoitaa niitä hyvin ja tekee niillä muutakin kuin pentuja.
Ja kyllä meillä kävi hyvä tuuri.
Pentuja oli enää yksi jäljellä, mutta niin vain me se otettiin.
Koira on nyt 1v. Se on ollut täysin terve. Iloinen ja maailman ihanin koira! Tottelee puhetta, suostuu olemaan myös yksin kotona.
Kasvattajalta saatiin ensi alkuun hyvät eväät pennun hoitamiselle ja myös jatkossa häneltä on aina saanut neuvoja, kun on kysynyt. Uskallan suositella!
etsittiin pitkään tätä uusinta pentuamme,rotujärjestön kautta viimein löytyi astutetuissa samaa sukua oleva kuin vanhin koiramme.
Kun pennut olivat muutaman viikon niin varasimme tämän ja oon sitä mieltä että pitkä etsintä palkittiin.
Kasvattaja on hyvämaineinen ja tiedän sieltä lähteneen hyviä käyttö-ja ulkomuotopuolen yhdistelmiä.
On siitäkin mukava että itsekkin soitteli välillä pentujen kuulumisia ennen luovutusikää.