mun kolmas kirjoitus ikinä

tarmo ropponen kirjoitti:

Luku xxx

Vahtimestari Tarmo Ropponen käveli pitkin valtion virastotalon kolmannen kerroksen käytävää joka oli hämärästi valaistu. Vihreävalkoinen ulos-kyltti valaisi käytävää hämärästi ja ulkoa tuleva kuutamon loiste teki käytävän sen verran valoisaksi ettei taskulamppua tarvitse käyttää. Tunnin välein tehtävä tarkastuskierros sai väsyneet silmäluomet pysymään taas auki. Viisissäkymmenissä oleva Ropponen oli juonut yön aikana useita kuppeja kahvia jotta jaksaisi yön yli seuraavaan vuoron vaihtoon saakka,”vain kolme tuntia töitä takana ja aamuun on vielä aikaa”, Ropponen mietiskeli. Juuri ennen tarkastuskierrosta syöty ruoka-annos oli ollut joko vanhaa tai sitten se ei muuten vaan sopinut Ropposen vatsalle ja mahaa alkoi polttelemaan sen yläosasta. Ropponen oli varautunut närästykseen ja oli ottanut mukaansa närästyslääkkeitä. Porraskäytävän vessasta saa vettä ja ropponen kääntyi käytävältä porraskäytävälle menevään käytävään.

”Pitäisikö mennä käymään lääkärissä näiden jatkuvien närästysten takia? No ei kai tämä mitään vakavaa ole, mennään sitten kun todella tarvitsee. Turha sinne on mennä jonoja tekemään ja valittamaan kaikenmaailman pikkuvaivoista.”

Vahtimestari avasi vessan oven ja sytytti valot vessaan, kaivoi taskusta pillerin ja heitti sen kurkusta alas. Hän kurottautui juomaan hanasta vettä ja otti pari kulausta jotta pilleri alkaisi vaikuttamaan. Ropponen nousi ja katsoi naamaansa peilistä. Naama oli pyöreä, punakka ja mursuviiksiin oli jäänyt ruoantähteitä ja hän pyyhki viiksiänsä ja katsoi peilistä lähemmin jotta saisi naamansa puhtaaksi. Äkkiä Ropposen silmät laajenivat kun hän huomasi jotain ja hän katsoi ohitseen peilin kautta. Katsoi tarkemmin ja kääntyi hitaasti ja jäi paikoilleen tuijottamaan näkyä. Hän katsoi hetken pää etukenossa suljetun wc-kopin oven alla näkyvää tupakan tumppia joka kyti. Ropponen avasi oven hitaasti ja kyyristyi ottamaan tumpin sormiinsa, heitti kytevän tumpin vessanpönttöön ja veti vessan. ”saatanan nulkit, kohta on koko talo tulessa kun ei osata edes tupakoida siellä missä pitää.” Hän aukaisi vessan oven ja sammutti valot perässään ja painoi oven takanaan kiinni ja mietti että se nuori uusi kloppi pitää ottaa puhutteluun seuraavan kerran kun näkee. Voi tietysti olla että joku ylitöissä oleva on heittänyt tumpin vessan lattialle ja jättänyt sen kytemään. Tai sitten talossa on joku ulkopuolinen, ”hah! Kuka nyt tänne tulisi, ei nuoret nilkit täältä kaljaa ja tupakkaa löydä ja tuskin niitä kiinnosta jotkut valtion paperit” , joista Ropponen ei itse ymmärtänyt mitään. Lisäksi Oviin tarvitsee kulkuluvat ja hälyttimet on jokaisessa ikkunassa ja ulko-ovessa.

Ropponen lähti jatkamaan kierrosta ja pyöritteli avainnippuaan ja vihelteli hiljaa kävellessään. Hän tuli ensimmäiseen kerrokseen ja oli matkalla vahtimestarin kopille, kun hän äkkiä pysähtyi ja jäi patsaaksi kuuntelemaan. Hän kuunteli hetken paikoillaan hiljaa ja kuuli kuinka joku rämähti jossain päin taloa. Hän käveli varautuneesti vahtimestarin kopille ja alkoi katselemaan valvontakameran kuvia joita on sijoitettu sinne tänne ympäri taloa. Eräässä kuudennen kerroksen käytäväkamerassa näkyi avoinna oleva ovi. Ropponen ajatteli että ”Voi perkeleen perkeleen perkele. Ei sitten tullutkaan rauhallinen yö. Mikä se rämähdys oli ja miksi ovi on nyt auki, vaikka se vasta äsken oli kiinni? Olisiko häneltä jäänyt huomaamatta raollaan ollut ovi, jonka ilmastointi on heittänyt auki, vai olisiko talossa joku tunkeutuja? ” Ropponen hieraisi mursuviiksiänsä ja mietti että pitäisikö asiasta tehdä ilmoitus, vai käydä ensin tarkistamassa tilanne. Hän otti radiopuhelimen mukaansa ja meni porraskäytävään ja alkoi nousta rappusia ylöspäin.

Kuudennen kerroksen ovi päästi vaimean narinan kun Ropponen avasi sen hitaasti ja kaivoi sähköpamppunsa esille ja hiipi käytävää pitkin kohti avoinna olevaa ovea. Pysähtyi kerran matkalla kuuntelemaan hiljaisuutta. Hiljaisuutta joka suorastaan soi korvissa. Hän käveli ovelle ja kurkisti sisään hämärään huoneeseen ja tavoitteli valokatkaisinta ja loisteputkivalot räpsähtivät hitaasti päälle.


(vaihtoehtoloppu 1)

Pöydän ääressä istui mies joka makasi pöytää vasten. Miehellä oli kädessään äänenvaimentimella varustettu pistooli, ilmeisesti ysimillinen. Pöydällä sekaisin olevat paperit olivat veren peittämiä ja miehen vasemmassa ohimossa oli pieni pyöreä reikä, lattialla oli verta. Ropponen katsoi näkyä silmät selällään ja otsasta tipahti hikitippa silmään ja hän pyyhkäisi silmäänsä. Hän kaivoi radiopuhelimen taskustaan.

(vaihtoehtoloppu 2)

Huone vaikutti tyhjältä. Ropponen käveli hitaasti huoneen poikki ja katseli ympärilleen. Kaikki näyttäisi olevan järjestyksessä. Hän pysähtyi jälleen kuuntelemaan ja kuuli kuinka porrastasanteen käytävän ovi narisi vaimeasti. Käytävästä kuului laahaavaa ja outoa kurnuttavaa ääntä. Ropponen ajatteli yllättää varkaat rysän päältä ja avasi erään arkistokaapin oven ja meni kaappiin piiloon odottamaan tunkeilijoita. Hän näki pienistä pyöreistä reijistä jotka olivat kaapin ovessa ja hengitystään pidättäen hän katseli huoneeseen. Kaikki oli hetken aikaa hiljaista, mutta yhtäkkiä kuului korvia vihlova karjaisu ja huoneen seinä murtui ja huone täyttyi pölystä. Kuului matalaa murinaa ja kaksi punaista silmää paloivat suuren mustan hahmon päässä ja sen hengitys löyhkäsi ihmisen ruumiilta ja se syöksähteli kohti huoneen valoja ja rikkoi lamput, ja huoneeseen tuli taas hämärää. Ropposen sydän takoi rajusti ja hän tuijotti silmät suurina reijistä josta ei enää näkynyt muuta kun pimeyttä. Hän ei uskaltanut liikkua pitkään aikaan vaikka huone oli tyhjä ja hän luuli kuvittelevansa kaiken, kunnes tajusi että yksi huoneen seinistä oli melkein kokonaan kadonnut.

(vaihtoehtoloppu 3)

Kun Ropponen katsoi huoneeseen niin se vaikutti aluksi tyhjältä. Mutta sitten hän huomasi pöydän takaa pistävän jalan ja naisen korkokengän. Ylitarkastaja Tittosen Kasvot nousivat pöydän takaa hiestä märkinä ja kravatin solmio oli löysällä, mukään muu ei siten ollutkaan löysällä. Myös nainen kurkisti pöydän reunan yli ujosti hymyillen. ”Täällähän ollaan nussimassa”, Ropponen sanoi. ”niinpä.”, vastasi Tittonen takaisin. Ropponen lähti ja sulki oven perässään ja ajatteli, ”Tittonen jäi ylitöihin.”

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä